Naapurin mies kantoi autoon alastoman pikkutytön.

68: puhu sitten, kun sulla on uhmaikäinen, et näytä tietävän edes mitä se sana tarkoittaa. Nimenomaan uhmaikäisen uhma on sitä, ettei itsekään tiedä mitä haluaa! Kumminkaan päin ei käy. Jouduin äskettäin jättämään uhmaikäiseni pois yhdeltä kerhokerralta, kun ne vaatteet vain eivät menneet päälle, ei itsensä eikä minun pukemana. Ei suostunut pukemaan, vaikka kuinka tiesi mitä tulee tapahtumaan jos ei pue. Itki kovasti että olisi halunnut kerhoon, mutta ei silti suostunut pukemaan. Muistaa varmaan seuraavalla kerralla.

No töihin on ehdittävä... Myöhästymisistä suullinen varoitus, muutama kerta lisää myöhästymisiä... Kirjallinen varoitus... Jos sama jatkuu.. Irtisanominen... Siinä ei auta sselittelyt uhmakkaasta ja kiukuttelevasta lapsesta... Sit onkin aikaa sen jälkeen katsella kiukuttelevaa lasta, kun ei ole enää mihinkään kiire... Sen verran tärkee voi työpaikka olla...

80: oot idolini!

Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen.

Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe.

Eiköhän tää paniikki oo sitä, että otsikossa on "mies" ja "alaston pikkutyttö". Pedofiilikuvat heti mielessä naisilla, ja monelle järkyttävintä tuntuu olevan se, että vähäpukeinen tyttö on ollut julkisilla paikoilla. Eikä se, että ulkona on kylmä. Kotoa autolle ei oo pitkä matka, ja auto suattaapi olla lämmitetty. 

Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe.

[/quote]

...ja selkään antaminen.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:35"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:33"]Mun tuttava joutui viemään lapsensa bussiin kun lapsella oli pelkät alusvaatteet. Kylmä syys aamu. Ei ollut saanut edes väkisin puettua aggressiivista 5vuotiasta. Ja töihin oli ehdittävä.
[/quote]
taisi olla aika tärkeä työ...
[/quote]

Mieluummin yks kylmempi aamu kuin monen monta nälkäistä aamua. Ja päivää. Kaikkien pomot ei oo empaattisia ymmärtäjiä.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen.

Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe.
[/quote]

Lapseton avmamma. :D

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen.

Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe.
[/quote]

Entäs sitten kun nasahtaa potkut?

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen.

Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe.
[/quote]

Jos kukaan ei välittäisi aikatauluista, koska lapsi, ei lennot lähtisi ajallaan, ei päiväkodin ovet aukeaisi, ei lääkäri olisi paikalla, ei kaupasta saisi safkaa.. Maailma meillä normiäideillä ei vain toimi lapsen aikataulun ja tahtotilan mukaan. Meillä jutellaan, ollaan läsnä, sylitellään ja käytännössä koko elämä pyörii perheen ympärillä. Mutta lapsi ei päätä ehtiikö vanhemmat ajallaan töihin. T. Se venyvän tytön äiti P.s Tyttö itsekin, nyt 9-vuotiaana muistelee huvittuneena tapahtumaa. Että hirmuiset traumat jäi.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:39"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:37"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:33"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:29"]Itse olisin antanut selkään jo sisällä. Olisi varmasti kiukuttelu loppunut ja vaatteet löytäneet tytön päälle kuin itsestään. [/quote] Näitä äitejä näköjään löytyy, jotka eivät osaa puhua ja sillä ratkaista tilannetta. [/quote] Ne on täällä av:lla yleisiä, täällä pesii vanhempien kerma :D [/quote] :D ja lapsettomien kerma. Tai sellasten joiden piltti on sen 3kk vanha ja tietää kaiken lapsien kasvatuksesta. Ihanko tosissanne kuvittelette että uhmikseen auttaa puhuminen? Kun lapsi on siinä mielentilassa että tavarat lentää pitkin seiniä, kaikki on hirveää ja mikään ei ole hyvin ja radiostakin soi väärä laulu? Ainiin mut eihän teidän lapset. Kunnes saatte sellaisia niin voitte yllättyä. Lasta ei saa vahingoittaa ja ulos kylmään vieminen vähissä vaatteissa sen tekee, mutta joskus on hyvä valita taistelunsa ja antaa mennä vaikka sitten siinä yökkärissä päikkyyn, toki vaatteet mukana sitten kun pahimmat kohtaukset on ohi niin hoitotäti voi vaihtaa. Ihan tälleen kasvatusalan ammattilaisena, 6 lapsen äitinä voin kertoa ettei se aina mene niinkuin vauvaoppaissa sanotaan. [/quote] ei, minun 6v poikani ei ole väkivaltainen millään tavalla, ja hänelle riittää puhuminen. Johtuisikohan siitä, että olen hänet sellaiseksi kasvattanut?!

[/quote]

Eli olet ilmeisesti niitä vanhempia, jotka tukahduttavat lastensa suuret tunteet esim. syyllistämällä, jättämällä huomiotta tai sulkemalla ulkopuolelle esim. antamalla lapsen huutaa itsensä uneen. Kun olet kohdellut lastasi näin vauvasta alkaen, olet varmasti onnistunut kasvattamaan nöyrän ja alistuvan lapsen, joka ei uskalla ilmaista sinulle tunteitaan. Way to go, supermami! Uhmaikä ja vanhempien haastaminen kuuluvat lapsen kasvuun, pidän epänormaalina, jos lapsi ei koskaan uhmaa.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:31"]No tais sillä pikkarit olla. Ja joo kyseessä siis ilmeisesti aamukiukku eikä suostunut pukemaan. Tyrkkäs huutavan lapsen autoon ja meni hakemaan tytön vaatteet vielä sisältä. Sitten heitti ne lapselle ja huusi muutaman kerran "pue!!". En tiedä miks tästä tuli niin paha mieli. Voisin kyllä kuvitella tohon omankin tytön. Mutta kyllä itse yritän pysyä rauhallisena ja AUTAN pukemisessa, tai puen väkisin. Minusta jotenkin julmaa vaan huudattaa hysteeristä lasta ja vaatia pukemaan kiireessä kylmässä autossa. Varmaan sitäkin vituttaa aamulla aikasin lähteä päiväkotiin (oli n.4-5v), eikö aikuinen voi osottaa empatiaa ja auttaa..siis varmaan tossa vaiheessa kun huutanu hysteerisesti vartin niin varmaan jo apu kelpais, tai syli vähintään.. :(
[/quote]

Mitä säälimistä tuossa nyt on? Alkaapahan pirpana ensi kerralla ainakin pukea suosiolla ellei halua mennä nakupellenä hoitoon. :) Entisaikaan on kuule käytetty paljon kovempia kasvatusmetodeita ja kyllä on oppi mennyt perille useimmille kerrasta, ja vanhempia on kunnioitettu. Kun on sovittu että tiettyyn kelloaikaan puetaan, niin silloin se myös tapahtuu tai tietää saavansa lähteä ilman vaatteita.
Pointsit iskälle!

Tiiättekö mammat nyt mun pitää tunnustaa jotain :( Eilen menin uhmakkaan lapsen kanssa kauppaan ja ennen sinne menoa keskusteltiin miten siellä käyttäydytään. 3v sai sitten kuitenkin puhumisesta huolimatta aivan järjettömän raivarin kaupassa siitä kun ei ole herkkupäivä. Huusi, heittäytyi lattialle ja paiskasi nokkamukinsa menemään. Sanoin lapselle että seuraavasta lähtee isän kanssa autoon ja vappupalloa ei tuke jos nyt ei käyttäydy ja kun lapsi lupasi käyttäytyä mutta uusi raivari iski taas jälleen kerran puhumisesta huolimatta niin nappasin lapsen kainaloon ja vein autoon. Ja sitä vappupalloa ei tosiaan tipu.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen. Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe. [/quote] Lapseton avmamma. :D

[/quote]Jestas, ettekö huumoria ymmärrä? Silmä käteen ja uudestaan lukemaan.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:29"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen. Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe. [/quote] Jos kukaan ei välittäisi aikatauluista, koska lapsi, ei lennot lähtisi ajallaan, ei päiväkodin ovet aukeaisi, ei lääkäri olisi paikalla, ei kaupasta saisi safkaa.. Maailma meillä normiäideillä ei vain toimi lapsen aikataulun ja tahtotilan mukaan. Meillä jutellaan, ollaan läsnä, sylitellään ja käytännössä koko elämä pyörii perheen ympärillä. Mutta lapsi ei päätä ehtiikö vanhemmat ajallaan töihin. T. Se venyvän tytön äiti P.s Tyttö itsekin, nyt 9-vuotiaana muistelee huvittuneena tapahtumaa. Että hirmuiset traumat jäi.

[/quote]

Olen ihan samaa mieltä. On aika jännä, miten jotkut vanhemmat kuvittelevat lasten oppivan itsestään rajat ja käyttäytymissäännöt. Meidän päiväkodissa erään lapsen äiti on juuri tuollainen loputtomasti lepertelevä. Käytännössä hänen lapsensa ovat täysiä kauhukakaroita, jotka kiusaavat toisia, huutavat kurkku suorana eivätkä yhtään huomioi toisia lapsia. Äitiään vedättävät joka aamu päiväkodilla, kiristävät ja uhkailevat: "äiti et saa lähteä töihin tai minä hajotan tuon tuolin", kuulin hänen kullanmurunsa sanovan eräänä aamuna. "Noh noh, äläpäs nyt höpsi, äiti jää vielä hetkeksi tähän" oli vastaus. Ja sinne se muija jäi lässyttämään, muut vanhemmat tuli, toi lapsensa ja lähtivät töihin. Kyllä vanhemman tehtävä on osoittaa, missä raja menee. Joissain perheissä ei vaan ole rajoja, vanhemmat ulkoistavat oman kasvatusvastuunsa universumille.

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:38"]Tiiättekö mammat nyt mun pitää tunnustaa jotain :( Eilen menin uhmakkaan lapsen kanssa kauppaan ja ennen sinne menoa keskusteltiin miten siellä käyttäydytään. 3v sai sitten kuitenkin puhumisesta huolimatta aivan järjettömän raivarin kaupassa siitä kun ei ole herkkupäivä. Huusi, heittäytyi lattialle ja paiskasi nokkamukinsa menemään. Sanoin lapselle että seuraavasta lähtee isän kanssa autoon ja vappupalloa ei tuke jos nyt ei käyttäydy ja kun lapsi lupasi käyttäytyä mutta uusi raivari iski taas jälleen kerran puhumisesta huolimatta niin nappasin lapsen kainaloon ja vein autoon. Ja sitä vappupalloa ei tosiaan tipu.
[/quote]

HYI MILLAINEN NS. ÄITI!!

Itse olen kantanut 5 veen yöpaita päällä autoon, kun ei suostunut millään pukemaan. Mieli Muuttui hyvin äkkiä siinä vaiheessa!

Ja kaverin 3v oli kerran marraskuussa kuistilla ylläänv ain sukat ja t-paita. tosin kaveri avasi oven samantien ja kysyi "Uskotko nyt että siellä on kylmä ? !"

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:38"]Tiiättekö mammat nyt mun pitää tunnustaa jotain :( Eilen menin uhmakkaan lapsen kanssa kauppaan ja ennen sinne menoa keskusteltiin miten siellä käyttäydytään. 3v sai sitten kuitenkin puhumisesta huolimatta aivan järjettömän raivarin kaupassa siitä kun ei ole herkkupäivä. Huusi, heittäytyi lattialle ja paiskasi nokkamukinsa menemään. Sanoin lapselle että seuraavasta lähtee isän kanssa autoon ja vappupalloa ei tuke jos nyt ei käyttäydy ja kun lapsi lupasi käyttäytyä mutta uusi raivari iski taas jälleen kerran puhumisesta huolimatta niin nappasin lapsen kainaloon ja vein autoon. Ja sitä vappupalloa ei tosiaan tipu. [/quote] HYI MILLAINEN NS. ÄITI!!

[/quote]

Mitä ois pitänyt tehdä? Antaa tuon rakkaudenhedelmän riehua miten sattuu ja terrorisoida huudollaan muita ihmisiä? Isänsä kanssa on ihan hyvässä turvassa, ja jos meillä jotain kielletään niin sitä ei pyörretä. Johdonmukaisuutta nääs, tsiisus, en yhtään ihmettele että meitä lapsellisia vihataan kun ihan perus kurinpito on julmaa. Millaisia pikkuhitlereitä te kasvatatte kun eivät koskaan opi kohtaamaan pettymyksiä?

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:37"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 09:35"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:42"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:35"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 08:33"]Mun tuttava joutui viemään lapsensa bussiin kun lapsella oli pelkät alusvaatteet. Kylmä syys aamu. Ei ollut saanut edes väkisin puettua aggressiivista 5vuotiasta. Ja töihin oli ehdittävä.
[/quote]
taisi olla aika tärkeä työ...
[/quote]
Olisiko pitänyt jäädä päiväksi kotiin siitä syystä, kun lapsi ei suostu pukeutumaan? Mikä tahansa työ on niin tärkeää, että kiukutteleva lapsi ei päätä sitä, meneekö vanhempi töihin vai ei.
[/quote]Totta, nykyään kun on vielä niin helppoa löytää uusi työ jos potkut saa.
[/quote]
jos se työ on tärkeämpää kuin omien lasten hyvä kasvatus, niin kannattaisiko lapset jättää tekemättä? Toisaalta, aika moni yleensä osaa hoitaa molemmat samalla, mutta tästä ketjusta päätellen niitäkään ei liikaa ole
[/quote]Niin hyvä se on olla jälkiviisas, mutta kait tiedät ettei läheskään kaikilla lapsilla ole tapana käyttäytyä noin? Vai pitäisikö sitä ottaa aina lopputili kun lapsi kiukuttelee..

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 10:12"]Niin, meillä keskustellaan ja selitetään asiat. Ihan niin monta kertaa kuin vaaditaan. Selitän rauhallisella äänensävyllä samalla lasta sylissä rauhoittaen ihan niin pitkään ja niin monta kertaa kuin tilanne vaatii. En välitä kellosta, en kello puoliyhdeksän palaverista, koska mikään mikään ei ole tärkeämpi kuin lapseni ja hänen tunteiden käsittely. Olen huomannut miten selitys, kaunis pyyntö auttaa parhaiten 3-5 vuotiaan uhmakiukkuun. Siinä kiukunpuuskassa, itkupotkuraivarissa se kaunis pyyntö aivan hämmentää ja hiljentää lapsen. Sillä mikään ei tehoa lapseen niin hyvin kuin kaunis puhe. [/quote] Lapseton avmamma. :D

[/quote]Jestas, ettekö huumoria ymmärrä? Silmä käteen ja uudestaan lukemaan.

[/quote]

Pelkäsinkin, että ironian taito ei tänä päivänä minulta onnistu.

Minä, kirjoittaja, olen pahassa uhmaiässä olevan lapsen äiti. Lapselleni uhmaraivikset missä ja milloin vain on tätä päivää. Joskus mietin, että tuleeko vielä se kerta, kun joudun ottamaan lapseni kaupassa holding-otteeseen. Olemme menneet lapsi kainalossa päiväkotiin, kun joku on ollut pielessä. Yleensä on pielessä oleva asia on ollut väärät sukat, päättämättömyys lelusta tai vain ettei halua mennä päiväkotiin.

En voisi kuvitellakaan että maanittelisin ja jankkaisin loputtomiin. Jos kehotukset järjellisissä määrissä ei tehoa, on pakko toimia. Ja joskus se tarkoittaa sitä, että lapsi on otetta kainaloon ja kannettava autoon.

Ei tässä kuitenkaan mistään pahoinpitelystä puhuta.