Lintsaava 14v joka ei noudata koulun sääntöjä

Ilmeisesti ei voi. Siltä se näyttää.

Itse käyttäydyin noin tuon ikäisenä koska mua kiusattiin. Jos nyt eka ottaisit selvää mistä tuo käytös johtuu?

Ei voi huostaanottaa vain koulunkäynnin takia. Siis jos ei käy.

Ei sitä ole saatu selville vaikka kissojen ja koirien kanssa selvitetty. Opettajien, kuraattorin, terkan, koululääkärin, neuropsykologin, sosiaalityöntekijän ja psykiatrin voimin. Paitsi että lapsi on poikkeuksellisen kiinni äidissään. Haluaa olla vain kotona koko ajan. On sanonut ettei kiusata, eikä kukaan muukaan ole kiusaamista huomannut. Erityistä suosiota ei ole ranttaliksi lyömisellä saanut. Jollain luokalla niinkin olisi voinut käydä.

Jos ei käy koulua, niin ei myöskään pääse seuraavalle luokalle.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 13:43"]

Ei sitä ole saatu selville vaikka kissojen ja koirien kanssa selvitetty. Opettajien, kuraattorin, terkan, koululääkärin, neuropsykologin, sosiaalityöntekijän ja psykiatrin voimin. Paitsi että lapsi on poikkeuksellisen kiinni äidissään. Haluaa olla vain kotona koko ajan. On sanonut ettei kiusata, eikä kukaan muukaan ole kiusaamista huomannut. Erityistä suosiota ei ole ranttaliksi lyömisellä saanut. Jollain luokalla niinkin olisi voinut käydä.

[/quote]

Ei noihin mitään erityistä syytä aina ole. Mulla ainakin syy oli vaan yleisahdistus, joka johtui vaikeasta iästä. Kaikki vitutti. Ihmiset, yhteiskunta, koulu, koko maailma. Ilman mitään erityistä syytä. Siinähän se meni ohi kasvun myötä itsekseen. 

Ja jos joku ajattelee että syy tällaiseen olisi löysä kasvatus, niin ei ainakaan meillä. Vanhempani ovat uskovaisia ja varsin tiukkoja. Llisäksi veljeni oli ihan erilainen, hyvin kiltti ja tunnollinen. Joillain lapsilla vaan se kasvu ottaa vähän kovemmille kuin toisilla. Itselläni muuten ahdistusta helpotti se kun mun annettiin olla lopulta rauhassa, sitten kun todettiin ettei kukaan mulle mitään voi.

Niin kauan kuin minua jatkuvasti tutkittiin ja komennettiin ja kuritettiin, kapinoin entistä kovemmin vastaan ja vihasin entistä enemmän elämää ja maailmaa. Sitten kun sain rauhan, aloin itsekin rauhoittua.

t. 2

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 13:46"]

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 13:43"]

Ei sitä ole saatu selville vaikka kissojen ja koirien kanssa selvitetty. Opettajien, kuraattorin, terkan, koululääkärin, neuropsykologin, sosiaalityöntekijän ja psykiatrin voimin. Paitsi että lapsi on poikkeuksellisen kiinni äidissään. Haluaa olla vain kotona koko ajan. On sanonut ettei kiusata, eikä kukaan muukaan ole kiusaamista huomannut. Erityistä suosiota ei ole ranttaliksi lyömisellä saanut. Jollain luokalla niinkin olisi voinut käydä.

[/quote]

Ei noihin mitään erityistä syytä aina ole. Mulla ainakin syy oli vaan yleisahdistus, joka johtui vaikeasta iästä. Kaikki vitutti. Ihmiset, yhteiskunta, koulu, koko maailma. Ilman mitään erityistä syytä. Siinähän se meni ohi kasvun myötä itsekseen. 

Ja jos joku ajattelee että syy tällaiseen olisi löysä kasvatus, niin ei ainakaan meillä. Vanhempani ovat uskovaisia ja varsin tiukkoja. Llisäksi veljeni oli ihan erilainen, hyvin kiltti ja tunnollinen. Joillain lapsilla vaan se kasvu ottaa vähän kovemmille kuin toisilla. Itselläni muuten ahdistusta helpotti se kun mun annettiin olla lopulta rauhassa, sitten kun todettiin ettei kukaan mulle mitään voi.

Niin kauan kuin minua jatkuvasti tutkittiin ja komennettiin ja kuritettiin, kapinoin entistä kovemmin vastaan ja vihasin entistä enemmän elämää ja maailmaa. Sitten kun sain rauhan, aloin itsekin rauhoittua.

t. 2

[/quote]

"Annettiin olla rauhassa"? Tarkoittaa siis sitä, että sulta ei vaadittu mitään, eikä kukaan välittänyt olitko koulussa vai ryyppäämässä? Sait tietenkin päättötodistuksen samaan aikaan kuin muutkin ikätoverisi, joilta vaadittiin huomattavasti enemmän? 

Miksi sä et pakota lasta kouluun? Tietokone pois, kännykkä pois, tv:n katselu kielto, arestia jne.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 13:26"]

Voiko koulu mitään? Ilmeisesti ei. 14-vuotias on omalla luvalla pois useamman kerran viikossa, poistuu koulun alueelta jos huvittaa. Ei tottele opettajia, puhuu ja räplää puhelinta luokassa. Juoksee karkuun opettajia. Ei mene määrättyihin kasvatuskeskusteluihin, siis poistuu paikalta. Ei auta että opettaja sanoo, nyt olis aika mennä, kun ottaa jalat alle ja pinkoo kuin jänis tai muuten livahtaa. Myöntelee aina kaikkeen ja vastaa että hyvää kuuluu, jos jotain itsestään sanoo. Tulevaisuus ei kiinnosta, koulu ei kiinnosta. Osaa huonosti asioita, kun lukeminenkaan ei oikein suju. Ei ole koskaan sujunut.

[/quote]

Älä ainakaan syyllistä itseäsi. Kerrot että on lukemisen kanssa on ollut ongelmaa aina yms. Koulukieltäytymiseen voi olla monta syytä. En tiedä asiasta muuten kuin että meilläkin on tilanne päällä. Lapsella on autisminkirjon diagnoosi ollut pienestä asti, mutta normaaliopetuksessa toistaiseksi. Ei mene aina  luokkaan. Lähtee kesken päivää kotiin.

Olin itsekin juuri tuollainen 14 vuotiaana. Siinä 16 v. rauhotuin, ja aloin panostaa kouluun. Säännöt ja rangaistukset saivat minut vaan kapinoimaan enemmän. Ihan tavalliseksi ihmiseksi kuitenkin kasvoin...tällä hetkellä opiskelen yliopistossa ja olen juuri saanut kandin tehtyä. Tuo voi siis tosiaankin olla ohimenevää. Voimia sinulle!

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 22:34"]

Ei koulu paljoa voi, enemmän se on kiinni huoltajasta ja itse koululaisesta. Jos on "tarpeeksi" pois koulusta, joutuvat ilmoittamaan lastensuojeluun. Vaikka koti tekisi yhteistyötä koulun kanssa.  Väittäisin että pakottaminen ei auta, jotenkin pitäisi päästä muuttamaan lapsen ajatuksia pään sisällä, jotta käytös muuttuisi.

Ehkä kannattaisi ehdottaa vaihtoehtoja tavalliselle koulunkäynnille. On olemassa pienryhmäopiskelua, kotikoulua, jne. Jos on oppimisen kanssa vaikeuksia voisi joku pienryhmämäinen opiskelu olla parempi, sitä voisi paremmin räätälöidä lapsen nykyiseen tasoon nähden?

[/quote]

Hänelle on ehdotettu vaikka ja mitä. On ehdotettu tukitoimia: pienryhmää, jopo-luokkaa, tukiopetusta. Pienryhmässä käy joskus, muut tuet on kuulemma "vammaisille" tarkoitettuja. Lastensuojelu oli jossain vaiheessa mukana hommassa, mutta kun äiti ja lapsi lupasivat, että kaikki muuttuu, he vetäytyivät pois. 

[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 13:19"]

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 22:34"]

Ei koulu paljoa voi, enemmän se on kiinni huoltajasta ja itse koululaisesta. Jos on "tarpeeksi" pois koulusta, joutuvat ilmoittamaan lastensuojeluun. Vaikka koti tekisi yhteistyötä koulun kanssa.  Väittäisin että pakottaminen ei auta, jotenkin pitäisi päästä muuttamaan lapsen ajatuksia pään sisällä, jotta käytös muuttuisi.

Ehkä kannattaisi ehdottaa vaihtoehtoja tavalliselle koulunkäynnille. On olemassa pienryhmäopiskelua, kotikoulua, jne. Jos on oppimisen kanssa vaikeuksia voisi joku pienryhmämäinen opiskelu olla parempi, sitä voisi paremmin räätälöidä lapsen nykyiseen tasoon nähden?

[/quote]

Hänelle on ehdotettu vaikka ja mitä. On ehdotettu tukitoimia: pienryhmää, jopo-luokkaa, tukiopetusta. Pienryhmässä käy joskus, muut tuet on kuulemma "vammaisille" tarkoitettuja. Lastensuojelu oli jossain vaiheessa mukana hommassa, mutta kun äiti ja lapsi lupasivat, että kaikki muuttuu, he vetäytyivät pois. 

[/quote]

Lastensuojelulla lisäksi on vaihtunut vastuuhenkilö neljä kertaa vuoden aikana, joten ei siellä kukaan pysy kärryillä. Lapsella oli kontakti psykiatriselle, mutta äiti ei halunnut että lapsi menee sinne, eikä lapsi halunnut mennä, niin ei siitä tullut mitään.