Miksi niin monessa lapsiperheessä eletään tylsää arkea?
Tuli tuosta "Mitä miehesi tekee iltaisin?" -ketjusta mieleen. Minulla ei lapsia vielä ole, ja nyt alkoi pelottaa, että onko se miehen pelailun kuuntelua, telkkarin tuijottelua ja läksyissä auttamista sitten koko loppuelämä. Minulle ei riitä se, että viikonloppuisin ehtii ja jaksaa tehdä kivoja juttuja. Viekö lasten hoitaminen tosiaan mehut niin pahasti, ettei töiden jälkeen jaksa muuta kuin kotitäöitä ja koomailua?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22
:08"]
Sori, jos tämä on naiivi ja tyhmä kysymys, mutta mitä ne lapsiperheen ylimääräiset askareet ihan käytännössä ovat? -ap
[/quote]
no esimerkiksi ne lapset pitää saada 20-21 nukkumaan ja aamulla aamupalan kautta kouluun/hoitoon, ei voi hillua iltaa jossain ja puoliltaöin kaatua vaatteet päällä sänkyyn ja lähteä siitä töihin viisi minsaa kellonsoitosta.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:08"]Sori, jos tämä on naiivi ja tyhmä kysymys, mutta mitä ne lapsiperheen ylimääräiset askareet ihan käytännössä ovat? -ap
[/quote]
No sotkua/tiskiä/pyykkiä on paljon enemmän kuin vain aikuisten kesken. Lasten pitää saada myös ruokaa säännöllisesti ja monipuolisesti kun taas aikuinen voi olla vaikka illan syömättä tms. Ulos lähtemiseen menee enemmän aikaa kun pitää itsen lisäksi pukea muitakin. Jos nämä muut ovat vielä vaippaikäisiä niin luultavasti juuri kun olet saanut puettua niin tuleekin yllättäen kakat -> riisut, peset, puet uudelleen. Autolle joutuu kävelemään monet kerrat, koska yksinkertaisesti et saa yhdellä kertaa sinne vietyä omaa laukkua, hoitolaukkua, vaunuja, vauvaa turvaistuimessaan jne. Sitten kun lapset kasvavat niin moni asia helpottaa, mutta toisaalta tulee lisäksi harrastustoiminnat ja kouluun liittyvät esim. läksyissä auttaminen, kokeisiin kuulusteleminen.
Ei ne lapset, mutta 8-16 työ ja lapset..
Lähdetään kotonta 0700.
Töitä (mielenkiintoisia ja ihanat työkaverit, todella antoisaa)
Kotiin tullaan viimeistään 1700
Laitetaan ruoka, pestään pyykit ja astiat, hoidetaan koira. Löhöän noin tunnin ja sitten kohta alkaakin lasten iltatoimet, mihin menee tunti. Lapset ovat nukkumassa 2000-2100. Sitten on omaa aikaa ja rumba alkaa aamulla alusta. Jatkuvasti on huono omatunto, mutta toisaalta pidän tästä. Omaa aikaa voisin ottaa enemmänkin, mutten halua.
Mulle arki on sitä parasta. Mä tykkään perheestä, tykkään olla kotona. Ei tämä ole mulle mitään pakkopullaa.
Pyykinpesu lisii joka lapsen myötä, sotkut lisii myös. Vauvojen ja pienten lasten hoito on jatkuvaa varalla oloa (imetä, vaihda kuiviin, pyyhi pylly, estä vahingot). Isommat kaipaa juttuseuraa, läksyissä avitusta, kyytiä harrasteisiin. Ruokailut ja aktiviteetit on hyvä olla ajallaan. Siirtymiset (paikasta tai leikistä toiseen) voi olla hitaita ja tukalia, varsinkin jos minä ITE vaihe on päällä. Vaatehuolto , siis kausivaatteiden hankinta, pesu ja järjestely on iso rumba jos lapsia on useita.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:09"]
Miksi kotona oleminen olisi tylsää? Mä olen 24-v lapseton nainen ja vapaa-aikani leivon, katselen dokumentteja, ompelen, luen kirjaa, harrastan seksiä.... En käy juuri missään muualla kuin yliopistolla, koska en nauti sellaisesta. Ystäviä tapaan joko yleensä omassa kodissani.
[/quote]
Ei kotona oleminen sinänsä olekaan tylsää. Minulla on paljon harrastuksia, joihin syvennyn kotona, ja joihin voin uppouua iloisesti vaikka tuntikausiksi. Kuitenkin kotityöt tai telkkarin tuijottaminen on minusta tylsää, ja haluan kyllä käydä kaupungillakin. -ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:08"]
Sori, jos tämä on naiivi ja tyhmä kysymys, mutta mitä ne lapsiperheen ylimääräiset askareet ihan käytännössä ovat? -ap
[/quote]
No meillä esimerkiksi pestään pyykkiä joka päivä; pyykin lajitteluun ja ripustamiseen menee oma aikansa siihenkin. Lasten haku päiväkodista, välipalan laittaminen lapsille, iltapala lapsille, enemmän tiskejä, iltapesut, vaatteiden tsekkaaminen seuraavaa päivää varten. Kaupasta tarvii raahata enemmän ruokaa kun on lapsia ja esimerkiksi maitoa on aina oltava ts. jos se on vähissä, on käytävä kaupassa vaikka muuten ei tarviis.
Harrastuskuskaukset vievät ilta-aikaa myös. Pienempien lasten kaverikyläilyihin tarvitaan vanhempi ainakin hakemaan lapsi kaveriltaan. Näiden kaikkien lisäksi tietty vielä se lasten kanssa hengailu; lukeminen, legoilla rakentelu, lautapelien pelaaminen, yhdessä ulkoilu. Kyllä näihin aikaa ja energiaa menee. :)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:19"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:09"]
Miksi kotona oleminen olisi tylsää? Mä olen 24-v lapseton nainen ja vapaa-aikani leivon, katselen dokumentteja, ompelen, luen kirjaa, harrastan seksiä.... En käy juuri missään muualla kuin yliopistolla, koska en nauti sellaisesta. Ystäviä tapaan joko yleensä omassa kodissani.
[/quote]
Ei kotona oleminen sinänsä olekaan tylsää. Minulla on paljon harrastuksia, joihin syvennyn kotona, ja joihin voin uppouua iloisesti vaikka tuntikausiksi. Kuitenkin kotityöt tai telkkarin tuijottaminen on minusta tylsää, ja haluan kyllä käydä kaupungillakin. -ap
[/quote] jotkut jopa asuu keskustassa lastenkin kanssa
Plus, eihän tämä vie loppuelämää, pienen osan vain. Lasten ikävuodet 1-3 omistin kotona olemiselle, 3-7 päiväkotielämää eli ylläkuvattua ja tulevaisuus koululaisten vanhempana onkin sitten taas oma lukunsa. Lapset kasvaa ja elämä muuttuu ja sopeutuu. Sitten se onkin ohi.
Kiitos yksityisohtaisista vastauksista! -ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:20"]
Plus, eihän tämä vie loppuelämää, pienen osan vain. Lasten ikävuodet 1-3 omistin kotona olemiselle, 3-7 päiväkotielämää eli ylläkuvattua ja tulevaisuus koululaisten vanhempana onkin sitten taas oma lukunsa. Lapset kasvaa ja elämä muuttuu ja sopeutuu. Sitten se onkin ohi.
[/quote]
Kyllä seitsemän vuotta on minusta tosi iso osa elämästä, ei pieni! -ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:54"]Tuli tuosta "Mitä miehesi tekee iltaisin?" -ketjusta mieleen. Minulla ei lapsia vielä ole, ja nyt alkoi pelottaa, että onko se miehen pelailun kuuntelua, telkkarin tuijottelua ja läksyissä auttamista sitten koko loppuelämä. Minulle ei riitä se, että viikonloppuisin ehtii ja jaksaa tehdä kivoja juttuja. Viekö lasten hoitaminen tosiaan mehut niin pahasti, ettei töiden jälkeen jaksa muuta kuin kotitäöitä ja koomailua?
[/quote]
Vie. Älä tee lapsia niin kauan kuin on muitakin harrastuksia.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:08"]
Sori, jos tämä on naiivi ja tyhmä kysymys, mutta mitä ne lapsiperheen ylimääräiset askareet ihan käytännössä ovat? -ap
[/quote]
Lasten takia täytyy aina olla ruokaa ja puhtaita vaatteita. Kun elettiin miehen kanssa kahdestaan, niin aika usein oli tilanne, että ruokakaappi oli tyhjä, ei jaksanut lähteä kauppaan ja pupellettiin sit vaan jotain leipää. Mutta nyt sitä lämmintä ruokaa on oltava joka päivä, ruuan laittaminen vie aikaa, syömään opettelevat pienet lapset sikailee aika huolella ja sotku on sen mukainen, siivoaminen vie aikaa.Puhdasta vaatetta on oltava, em. sikailun seurauksena pyykkiä tulee paljon... jne jne. Aika samat kotihommat on kuin aiemminkin, mut niitä on enemmän ja niitä pitää tehdä suunnitelmallisemmin ja säännöllisemmin.
Lasten kanssa on kyllä tylsääkin. Siksi on hyvä, jos tukiverkot on kunnossa ja pääsee välillä irtautumaan. Sitten taas nauttii siitä, mitä arjessa on.
Aika aikansa kutakin. Ennen lapsia tuli mentyä kiireettömästi omilla menoilla. Ryypättyäkin ja viikonloppuja meni krapulassa maatessa. Pikkulapsiaika vei voimat, yöunet ja hermot :)
Nyt koululaisten kanssa parhaimpia hetkiä on esim nämä perjantai-illat.Harkkojen jälkeen laitetaan ruoka, syödään yhdessä. Ollaan yhdessä, jutellaan kiireettä. Mitä isommiksi kasvavat ja ovat yhä enemmän poissa kotoa, haikeana mietin että kohta saisi taas mennä ja tulla omia menojaan...ei vain jaksa kiinnostaa. Mitä enemmän vuosia tulee sitä rakkaammaksi koti muuttuu.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:20"]
Plus, eihän tämä vie loppuelämää, pienen osan vain. Lasten ikävuodet 1-3 omistin kotona olemiselle, 3-7 päiväkotielämää eli ylläkuvattua ja tulevaisuus koululaisten vanhempana onkin sitten taas oma lukunsa. Lapset kasvaa ja elämä muuttuu ja sopeutuu. Sitten se onkin ohi.
[/quote]
Kyllä seitsemän vuotta on minusta tosi iso osa elämästä, ei pieni! -ap
[/quote]
Minun 4v poika haluaa olla jo kokonaisia viikonloppuja mummolassa tai serkkujen luona, mua ihan itkettää että noin nuorena jo pärjätään ilman isää ja äitiä. Poika on jo alkanut sanomaan "äiti hyi, älä pussaa." Että se 7v ei tunnu lasten kanssa missään, mulla oli vasta vauva ja nyt se onkin jo 4v eikä halua pussata äitiä...
Mä tykkään tästä "tylsästä arjesta". Meillä on kyllä perheen kesken hauskaa, vaikka ei tehtäis mitään ihmeellistä. Joskus toki on tylsää, mutta silloin voi tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa.
Mun elämä ei oo lasten (2kpl) myötä niin konkreettisesti muuttunut. Spontaanit päiväskumpat ja muut aikuisten jutut; ja oma aika jääneet vähiin mutta kyllä me lasten kanssa käydään kaupungilla ja ystävien luona ja veneillään jne.. ja kun he ovat hoidossa voidaan juhlia tai nukkua pitkään.. :D se mikä taasen on muuttunut on juurikin pakolliset aamuheräämiset, kotitöiden määrä ja tekemisen keksiminen: lapsille ei riitä että ollaan vaan tuntikausia vaan ohjelmaa pitää olla. Mutta riippuu tosi paljon lapsesta! Jotkut lapset haluaa olla paljon kotona, jotku kaipaa paljon aktiviteetteja. Meidän arki ei oo "tylsää" paitsi sillon kun lapset on pitkään kipeenä eikä voi oikee lähtee mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22
:08"]
Sori, jos tämä on naiivi ja tyhmä kysymys, mutta mitä ne lapsiperheen ylimääräiset askareet ihan käytännössä ovat? -ap
[/quote]
no esimerkiksi ne lapset pitää saada 20-21 nukkumaan ja aamulla aamupalan kautta kouluun/hoitoon, ei voi hillua iltaa jossain ja puoliltaöin kaatua vaatteet päällä sänkyyn ja lähteä siitä töihin viisi minsaa kellonsoitosta.
[/quote] Tulee pientä riitaa, kukkamullat saattaa kaatua, laitetaan laastaria, siivotaan kakkoja , nämä vaatteet ei kelpaakaan ( mietit vaihdanko, vai haluatko tahtojen taisteluun 3 v.n kanssa ) jne jne. Kaikkea mitä pienten lasten kanssa tulee, se vie aikaa. Mietit ehkä kadulla, miltähän minä näytän? Tukkaa ei tullut kammattua, käsineetkin jäi näköjään eteiseen :( Mutta onneksi tämä on vain väliaikaista, jossain vaiheessa sitä muistelee kaiholla tuotakin aikaa.
Minun lapseni ovat pieniä joten me ei juuri muuta perheenä tehdä kuin lenkkeillään ja leikitään. Ei siinä illalla ole aikaa kuin muutama tunti olla lasten kanssa joten ei kyllä kiinnosta mitään ihmeempiä tehdäkään. Toinen saattaa käydä kaupassa ja telkkariakin katsellaan. Ei me viikonloppunakaan sen kummempia tehdä, käydään ehkä kaupungilla tai syömässä jossain ja nähdään ystäviä. Ei me arkena ehditä siivoamaan, ne on viikonlopun hommia. Jos lapset ovat halunneet mennä mummolaan viikonloppuna niin me nukutaan, saunotaan ja katsotaan elokuva ilman keskeytyksiä, joskus käydään haastavammassa maastossa lenkillä ja ulkona syömässä, mutta ei siis mitään ihmeellistä koska tuo kaikki on jo luksusta. Kunhan lapset tästä kasvaa niin sitten me voidaan arkena lähteä omiin harrastuksiin, minä uimaan ja mies motocrossia ajamaan. Nyt tehdään sitä harvakselleen, silloin kun sattuu kaikille osapuolille sopimaan. Voisihan sitä lasten kanssa touhuta vaikka mitä, mutta meiltä on n. 50km matkaa kaikkialle ja ei kyllä vaan nyt jaksa mitään elokuvareissuja ja hoploppeja.