Vauvani on ruma..

Oma vauva on tietysti kaikkein kaunein tai komein.Sain sektiolla ja kun annettiin katsottavaksi niin katsoi mua niin älykkäästi ja tutkivasti. Hyvinhän tuo on tähän asti koulussa menestynyt.

Meidän poika-vauva oli myös samanmoinen: isohko suippo pää (synnytys oli pitkä ja vaikea), kasvot punaiset, näppyläiset ja  turvoksissa, ei mitenkään maailman ihanimman vauvan näköinen. N. 3-4-kk jälkeen piirteet alkoivat selkiytymään, pään suippous katosi ja vauvasta tuli erittäin suloinen, niin suoloinen että tuntemattomatkin pysähtyivät esim. liikennevaloissa häntä ihastelemaan. Vauvaamme luultiin tällöin myös usein tytöksi, kun oli niin kauniit, pehmeät piirteet.

Nyt 7-vuotiaana hän on mielestäni maailman ihanin ja komein pikkupoika ja ulkonäöstään(kin) saa edelleen paljon positiivista palautetta.

Joku sanoi ketjussa aikaisemmin, että vauva voi periä piirteitään myös esim. vanhempien isovanhemmilta. Meidän poika muistuttaa eleiltään ja ilmeiltään paljon jo kauan ennen pojan syntymää edesmennyttä isoisääni, mikä on aivan ihana asia, sillä pappani oli kaikinpuolin ihana mies :)

Meidän tyttö oli niin kaunis syntyessään, kuvissakin. Kuukauden iässä muuttui lihavan-vanhan-kaljun-miehen-näköiseksi. Olin sokea tälle "rumuudelle" silloin. Nyt tyttö on 9kk ja jälleen sievä kun hiukset ovat kasvaneet kunnolla ja näkyy selvästi ripset ja kulmakarvat. Kauhistelen välillä kun katson pikkuvauvakuvia, että onpas siinä joo aikamoinen maitosyöppö, mutta niin rakas sellainen.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 20:28"]

Huonekaverilla sairaalassa oli maailman suloisin vauva. Omani oli kuin ruma versio isästään ja tyttö on. Oli tosi ristiriitaiset tunteet. 

[/quote]

Kävikö mielessä, että vaihdanpa yöllä salaa?

Mene paykologeilla.sulla on masennus liiasta syyllisyyden tunteesta. Tunteet on ihan luonnollisista ja normaaleja.

meillä on tunteet. Eikä ne ole aina positiivisia. Lue jostain, millaisia tunteita on ja miksi.hyväksy ne. Et sä ole ruma vaikka sulla on rumia tunteita. Mitä  sä pelkäät?

oot hukassa itses kanssa. Sen kyllä löytää, kun uskaltaa etsiä. Ihmisellä on tunteet.

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:31"]

Hei

Ei tuon ikäisestä voi sanoa vielä ollenkaan minkä näköinen lapsesta tulee. Jopa hiusten väri voi muuttua merkitävästikin. Oma tyttäreni näytti aluksi ihan Tarja Haloselta, ja aloin miettimään onkohan siinä muutakin tekovikaa, mutta nyt on mitä kaunein teini.

[/quote]

Siis miksi ihmeessä mun voi Tarja raukkaa-kommentti poistettiin täältä? Ennemmin kai tää 37:n kommentti olisi pitänyt poistaa?! 37 mukaan vauva näytti Tarja Haloselta eli rumalta vauvalta, jossa on tekovikaa! Voi Tarja raukkaa-kommentti viittasi siihen, että häntä käytettiin vertauskuvana rumalle vauvalle. Eli Tarja on siis 37:n mielestä ruma ja siksi voivottelin Tarjan kohtaloa >:(

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 19:59"]Miten tästä tunteesta pääsisi eroon? Tiedän, että koko homma on vain minun päässäni. Vihaan itseäni, kun hoidan lastani päivät pitkät itkien. Vihaan itseäni, kun en voinut tällaista edes kuvitellakaan ennen vauvan syntymää.

Olen ollut ennen tätä aivan tavallinen nainen. Terve, tavallisen näköinen, tavallisessa työssä, tavallisessa parisuhteessa. Suututtaa.

-4
[/quote]

Helpottaa kyllä sitten, kun vauva kasvaa ja vuorovaikutustaidot kasvaa. Pystyt näkemään hänet ihmisenä etkä pelkkänä ulkokuorena

vauvan pää on suippo siksi että se muotoutuu synnytyskanavassa  koska kalloluu on vielä pehmeä,asia ei korostu myöhemmin paljoa vaan on normaalia,keskosilla on usein aika suora pää ,ei takaraivoa ,koska ovat pieniä.vauvan kasvot ovat useimmiten aivankuin -no lytyssä, sitten myöhemmin tulee ulkonevaksi.vauvoilla voi olla kovin pieni nenä vaikka isompana on pitkänenäinen.voi olla ihossa hormooninäppyjä synnytyksen jälkeen ja myöhemminkin hikinäppyä tai allergista ihottumaa.joskus lapsen kasvot voi olla verenpurkauman vuoksi sinisen mustat jos synnytys on raju ja silmätkin turvotuksen takia pienet ja melkein kiinni.silti lapsesta saattaa kehkeytyä oikein kaunis ja isosilmäinen ja sileäihoinen myöhemmin.vauva ei ole nukke vaan isopäinen   usein kaljukin ihmislapsi.keskoset on usein aika ryppyisiä ja vanhan ukon näköisiä,kauniita tulee niistäkin kun kasvavat.eri asia sitten on kuinka tärkeää ulkonäkö onyleensäkään,ihminen on muutakin.joskus on silti kyse äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta,voi kokea paljon negatiivisia tunteita,pitäisi saada nukkua ja apua vauvan hoitoon ja muutenkin lääkärin apua es. hormoonit voi olla sekaisin ja tarvita lääkkeitä.jos ei hyväksy omaa ulkonäköään voi olla vaikea nähdä lapsessa omia piirteitään-oma kehonkuva pitäisi olla kunnossa.

mä kai oon vähän erilainen kun en ole koskaan nähnyt rumaa vauvaa. en ikinä arvostelisi toisen ulkonäköä edes aikuisena. ulkonäkökeskeisyys ei kuulu minun maailmaani