Lue keskustelun säännöt.
Nouseeko vaikeustaso ylemmillä koulutusasteilla?
duunari
04.01.2022 |
Jos lapsi on ala-asteella hyvä koulussa, lukee koko ajan että osaa pluslaskuja ja osaa opetella ulkoa historiaa ja äikkää, mutta sitten ei aikuisena opikaan suunnittelemaan ydinvoimaloita vaikka näkee vaivaa..................
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se ettei siellä jaksa istua kun on add/adhd. Pitäis saada piristävät koneeseen että jaksais, mutta ei saa. Add/adhd aiheuttaa vielä sen että muistaa vaan mielenkiintoiset asiat. Ehkä yksi syrjityimmistä ihmisryhmistä tällä hetkellä aikuiset joilla add/adhd.
No ei siellä kuule muutkaan jaksa keskittyä vaan räpläävät puhelimiaan. Ottavat sitten kiireellä itseään niskasta kiinni kun uhkaavat tuet katketa ilman suorituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkeruus, motivaatio, vahvat istumalihakset. Eikös näillä selvitä opinnoista kuin opinnoista? ;)
No mikä on kokemuksesi? Kirurgilentäjäinsinöörijuristi?
Lähihoitaja oon mutta kaikista voi tulla mitä ne vaan haluaa jos on kiinnostuneet alasta. Ei korkea koulutetut ole yhtään sen viisaanpia.
Ja lähihoitajan valistuneella tietämyksellä heitit sitten moisen kommentin.
Kyllä se nyt vaan on niin, että niihin vaativiin jatko-opintoihin ja lisensiaatti/tohtori opintoihin valikoituvat keskimääräistä älykkäämmät ihmiset.
Viisaus onkin sitten jo ihan toinen asia, jota ei pidä sekoittaa älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Niistä tulee palaverissa istuvia tyhjäntoimittajia. Oikeasti lentokoneet, ydinvoimalat ja nämä laitteet joilla näpytämme tänne sun muut kehittävät duunarit.
Eivät kehitä, ja sinä et ole firmojen tuotekehitystä nähnytkään. Korkeakoulutetut suunnittelijat (DI:t ja insinöörit) suunnittelevat ja laskevat mitoitukset siellä tietokoneidensa ääressä. Duunarit rakentavat mitä heille annetuissa piirustuksissa ohjeistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niistä tulee palaverissa istuvia tyhjäntoimittajia. Oikeasti lentokoneet, ydinvoimalat ja nämä laitteet joilla näpytämme tänne sun muut kehittävät duunarit.
Eivät kehitä, ja sinä et ole firmojen tuotekehitystä nähnytkään. Korkeakoulutetut suunnittelijat (DI:t ja insinöörit) suunnittelevat ja laskevat mitoitukset siellä tietokoneidensa ääressä. Duunarit rakentavat mitä heille annetuissa piirustuksissa ohjeistetaan.
Se oli sarkasmia...
Yliopistossa tulee sitten ne miinuslasku. Joten ei huolta ap. Maisteriksi valmistuttuaan matemaattis-luonnontieteellisestä, osaa jopa kerto ja jakolaskutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on lapsena hyvä oppimaan ja muistamaan ja mahdollisesti vielä älykäs ja sinnikäs, mihin nuo opiskelussa tärkeät ominaisuudet iän karttuessa katoaisivat? Tieto kertyy aikaisemman tiedon päälle, joten jatko-opinnoissa ei ole sen vaikeampaa kuin oli lapsena. Sanoisin, että on suunnilleen yhtä helppoa tai vaativaa kuin aikaisemminkin.
Terveisin eläkkeellä oleva opettaja.
Miksei olisi vaikeampaa? Eiväthän kaikki jatko-opinnot ole samaa vaikeustasoa edes.
Sitä paitsi pänttääminen koko ajan jo lapsena viittaa nimenomaan siihen että on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahkeruus, motivaatio, vahvat istumalihakset. Eikös näillä selvitä opinnoista kuin opinnoista? ;)
No mikä on kokemuksesi? Kirurgilentäjäinsinöörijuristi?
Lähihoitaja oon mutta kaikista voi tulla mitä ne vaan haluaa jos on kiinnostuneet alasta. Ei korkea koulutetut ole yhtään sen viisaanpia.
Tämä kuulostaa siltä mitä vanhemmat odottavat lapsiltaan, ei siltä mikä kokemus heillä itsellään opiskeluista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on lapsena hyvä oppimaan ja muistamaan ja mahdollisesti vielä älykäs ja sinnikäs, mihin nuo opiskelussa tärkeät ominaisuudet iän karttuessa katoaisivat? Tieto kertyy aikaisemman tiedon päälle, joten jatko-opinnoissa ei ole sen vaikeampaa kuin oli lapsena. Sanoisin, että on suunnilleen yhtä helppoa tai vaativaa kuin aikaisemminkin.
Terveisin eläkkeellä oleva opettaja.
Miksei olisi vaikeampaa? Eiväthän kaikki jatko-opinnot ole samaa vaikeustasoa edes.
Sitä paitsi pänttääminen koko ajan jo lapsena viittaa nimenomaan siihen että on vaikeaa.
Toki, jos on päntännyt. On tärkeää löytää itselleen sopiva opiskelutekniikka. Pänttääminen ei ole hyvä opiskelustrategia.
Monet matalasti kouluttautuneet hokevat että heillä ei ole lukupäätä = kaikki ei tule valmiina kuin Manulle illallinen.
Tiedoksi: raskasta puurtamista se oli niillekin jotka sen vaivan näkivät eivätkä mukavuudenhaluisina luovuttaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseohjautuvuutta vaaditaan enemmän ja enemmän. Se on suurin muutos aina kun hypätään seuraavalle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just oli Ylellä muistaakseni haastateltu huippulahjakasta suomalaisnuorta, joka pääsi Harvardiin tms. opiskelemaan luonnontieteitä.
Hän vain sopuisasti totesi, että nyt alkaa tulla vastaan asioita, joita ei hoksaa kertavilkaisulla ja saattaa joutua pyytämään jopa apua opiskelukavereilta.
Useimmilla tuo taso tulee vastaan jo ala-asteen loppupuolella, viimeistään yläasteella. Asian oppii, kun opettelee, mutta pelkästään yhdestä esimerkistä sitä ei tajua.
No en muista koskaan kysyneeni oppilaskavereilta tuntien tai tehtävien sisällöistä. Ehkä luokkatilasta, alkamisajasta tms. En juuri yliopistossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just oli Ylellä muistaakseni haastateltu huippulahjakasta suomalaisnuorta, joka pääsi Harvardiin tms. opiskelemaan luonnontieteitä.
Hän vain sopuisasti totesi, että nyt alkaa tulla vastaan asioita, joita ei hoksaa kertavilkaisulla ja saattaa joutua pyytämään jopa apua opiskelukavereilta.
Useimmilla tuo taso tulee vastaan jo ala-asteen loppupuolella, viimeistään yläasteella. Asian oppii, kun opettelee, mutta pelkästään yhdestä esimerkistä sitä ei tajua.
No en muista koskaan kysyneeni oppilaskavereilta tuntien tai tehtävien sisällöistä. Ehkä luokkatilasta, alkamisajasta tms. En juuri yliopistossakaan.
Et vissiin sitten ole tekniikan puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suvussa on huonot opiskelugeenit eikä juuri edes lukion käyneitä, menee siihen opiskeluun varmasti enemmän aikaa. Loputtomiin ei voi ajankäyttöään lisätä ja yliopistotasolla ei välttämättä enää riitä mikään määrä lukemista.
No nousiko? Ihan turha selitellä omaa opiskelulaiskuuttaan tyhmyydellään jos kuitenkin odottaa samoilla geeneillä varustetulta jälkeläiseltä enemmän kuin itseltään.
Joidenkin duunareiden on vaikea käsittää ja hyväksyä sitä työmäärää, joka ylemmillä koulutusasteilla on vastassa.
Taustasi kertoo miksi näkemyksesi on tuo. Oletko jutellut opinnot keskeyttäneiden kanssa? Syitä voi olla useita joten otannankin pitää silloin olla suuri.