Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsen äiti on kontrollifriikki :s
24.04.2015 |
Miehelläni on 6-vuotias tytär edellisestä avioliitosta. Mulla on tytön kanssa tosi hyvät välit, eikä hän olekkaan se ongelma vaan hänen kontrollifriikki äitinsä. Tämä äiti on esim. määrännyt että karkkipäivänä tyttö saa valita itselleen 10 irtokarkkia. Isompana sitten kuulemma enemmän. Karkkien lisäksi saa valita jäätelön, mutta sen pitää olla mehujää. Kun tyttö tulee meidän luokse, antaa äiti hänelle mukaan vihkon johon hänen pitää piirtää/kirjoittaa mitä olemme tehneet. Täten äiti kuulemma on paremmin kärryillä siitä mitä isän luona ollessa tytön elämässä tapahtuu. En viitsi alkaa kertomaan enempää, mutta tässä nyt muutama esimerkki. Olen sanonut miehelle monesti että yrittäisi puhua exällensä järkeä, mutta ei näe näissä jutuissa ongelmaa. Ei varmasti kun on tottunut tuohon jatkuvaan kontrollointiin. Käy vain sääliksi tyttöä jos kukaan ei tajua sanoa hänen äidilleen tuosta kontrolloinnista.
Kommentit (48)
Niin tosiaan sitä päiväkirjaa ois kiva tehdä myös äidin luona ollessa. Ehdota jos ei jo tehdä. T.13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen opettanut lapsille alusta alkaen, että meillä on minun säännöt ja äidin luona äidin. Lapsille tuon oppiminen ei ollut vaikeaa. Eksäkin on asian joutunut sulattamaan ja lieventämään omia tiukkoja sääntöjään (ei televisiota muuten kuin sunnuntaisin, ei mitään välipaloja vain ateriat, 4-v nukkuu samat kolmen tunnin päiväunet kuin 1,5-v).
Kuulostaa tylsältä. Pääset kuitenkin ehkä vähemmällä jos teet niin kuin lapsen äiti haluaa. Siis näissä asioissa. Lapsen ei tarvitsekaan mättää karkkia naamaansa kiloa karkkipäivänäkään ja sitä paitsi hän oppii tällä tavalla arvostamaan asioita sitten kun vapaudet kasvavat.
Tuo piirtely nyt on ehkä vähän liikaa, äidille ei kyllä kuulu teidän perheen asiat siinä mielessä, että mitä olette milloinkin tehneet. Jos olette siis normaaleja ihmisiä.
On vaikeaa ja vielä kerran vaikeaa päästää lapsensa jonkun toisen kotiin ilman että voi olla itse paikalla. Vaikka siellä olisi lapsen isäkin. Yritä ymmärttä ja ole provosoitumatta, pääsette kaikki vähemmällä.
Muista aina että kyseessä on pienen lapsen etu.
Mikäli tuo päiväkirjavihko on mielestänne liiallista kyttäämistä, niin ilmoittakaa lapsen äidille että vihkon täyttö loppuu. Jos äiti nikottelee vastaan, niin ilmoittakaa että vihkon täytyy toimia kumpaankin suuntaan tasa-arvoisesti ja että tästä lähtien siihen merkitään myös se mitä äidin luona on tehty. Jos äiti kieltäytyy siitä, niin hän tulee paljastaneeksi, että vihkon tarkoitus ei ole että vanhemmat voivat olla paremmin kärryillä siitä mitä lapsen elämään kuuluu, vaan sen tarkoitus on että äiti voi paremmin valvoa mitä isä lapsen kanssa tekee.
Minä pidän näitä äidin sääntöjä älyttömänä kontrollina. On silti toki isän asia puuttua sellaiseen äidin kontrolliin, joka ylittää kaiken tolkun.
Tunnen yhden lapsen, jota kontrolloidaan näin. Se mietityttää, että mitä tapahtuu kun lapsen oma tahto herää kunnolla.
Meillä on karkkipäivä ja olen pitänyt sitä hyvänä. Silloin meillä on karkkia enkä kontrolloi sen määrää. Kunnollinen ruoka syödään, mutta muutoin karkkia saa ottaa. Tälläkin systeemillä lapset syövät välillä enemmän karkkia, välillä vain muutaman. Arkena meillä ei syödä sokeroituja jugurtteja, vanukkaita, muroja, puuroja, mehuja tai leivonnaisia. Joskus harvoin on joku vähäsokerinen jälkkäri. Minusta toimii hyvin. Viikossa on arki ja juhla ja arkeen ei sokeri kuulu kuin aniharvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jörkyttävä tarina.
Kun lapsi on äidillään, niin äiti määrää miten eletään.
kun lapsi on isällään, isä määrää miten eletään.
Kummankaan elämä ei kuulu toiselle - niin kauan kuin mitään pahaa ei tapahdu.
Kuulkaas mammat. Jos lapselle sanoo että saat valita kymmenen karkkia karkkipäivänä kerran viikossa niin se kans syö sen 10 karkkia. Jos lasta ei opeteta mitenkään hysteeriseksi sokerinvälttäjäksi nii ei se ees halua syödä tota kymmentä nannaa kerralla. Meil on nameja ns koristeena aina esillä ja samoin keksipurkki ja eikä meillä ole koskaan ollut karkkipäivää. Keksit ja namit pysyy kipoissa. Harvoin mun 5 ja 6 vuotiaat kysyy saisko yhen namin. Sama käytäntö ollut aina mun lapauudenkodissa. Mun kokeman mukaan ne lapset joilla on tarkat karkkirajat ahmii aina tilaisuuden tullen itsensä täyteen namia.
Hellittäkää vähän hei.
Ja reissuvihko pitäis toimii kummankin luona. Muuten on kyttäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 07:44"]
Ja sä uksot varmuudella, että tyttö kärsii tuosta, että saa vain tietyn määrän herkkuja namipäivänä?
[/quote]
Kontrolloinnistahan tuossa on kyse eikä mistään karkkien tai sokerin määrästä.
Tuommoinen kontrollointi on vahingollista lapselle, vaikka äiti naamioikin sen huolenpidoksi ja hyväksi vanhemmuudeksi.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:06"]Kuulkaas mammat. Jos lapselle sanoo että saat valita kymmenen karkkia karkkipäivänä kerran viikossa niin se kans syö sen 10 karkkia. Jos lasta ei opeteta mitenkään hysteeriseksi sokerinvälttäjäksi nii ei se ees halua syödä tota kymmentä nannaa kerralla. Meil on nameja ns koristeena aina esillä ja samoin keksipurkki ja eikä meillä ole koskaan ollut karkkipäivää. Keksit ja namit pysyy kipoissa. Harvoin mun 5 ja 6 vuotiaat kysyy saisko yhen namin. Sama käytäntö ollut aina mun lapauudenkodissa. Mun kokeman mukaan ne lapset joilla on tarkat karkkirajat ahmii aina tilaisuuden tullen itsensä täyteen namia.
Hellittäkää vähän hei.
Ja reissuvihko pitäis toimii kummankin luona. Muuten on kyttäämistä.
[/quote]
WORD! Mulla oli lapsuudenkodissa tosi tiukkaa, että karkkia sai vain lauantaisin. Ahmin aina kauheet kasat varmuuden vuoksi, vaikka ei olis tehnyt ees mieli. Muutenhan jos karkkipäivän skippais, vois tulla mieliteko viikolla ja sit kaduttais. Sairastuinkin bulimiaan lopulta, tähän toki vaikutti myös muut syöt. Mutta tuossa lauantain mättö-övereissä oli varmasti hyvä pohja sairaudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetään siitä ettei isän luona tekemiset kuulu äidille hevonvitun vertaa. Vois olla varma et meillä tuo vihko lentäis saman tien uunin tuleen.
Ollaankin sanottu, ettei tarttee kysellä/ kertoa mitä meillä tapahtuu. SE EI KUULU EXÄLLE yhtään mitä isän luona tapahtuu!
Voisitko sinäkin kirjoittaa reissuvihkoon jotain siitä mitä lapsi on tehnyt? Kotihoidossa vanhuksillakin käytetään tällaisia vihkoja, jotta seuraava hoitaja tai omainen tietää, että missä mennään. Vihkoon voi kirjoittaa myös jos lapsella on ollut jotain erityistä esim kuumetta perjantaina tai jos ruoka ei ole oikein maistunut lauantaina. Sitten voisit kysyä lapselta, että mitä hän tahtoo, että laitettaisiin tähän vihkoon. Esim että kävitte pyöräilemässä tai että leikki PetShopeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni lähtevät isälleen viettämään isän kanssa aikaa isän säännöillä. Minulle ei kuulu, mitä lapset siellä tekevät, kunhan vain ovat turvassa ja mikseivät isällään olisi. En minäkään raportoi isälle mitä meillä kotona tehdään. Minusta ap:n mies voisi vaatia eksältään vihkoa myös toisinpäin, eli mitä lapsi on tehnyt ja syönyt ym. ollessaan äidin kanssa.
Ensinnäkin ei ole sun lapsi. Äiti saa asettaa rajat sokerimäärälle. Katso kuinka paljon sokeria on karkeissa. Karkit ei ole elinehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä sillä oikeasti on syökä 9 vai 12 karkkia? Kuka ne laskee? Enemmän tuo ajaa syömishäiriöön kun kytätään jotain karkkien lukumäärää noin tarkasti. Ja mitä tulee tuohon vihkoon niin itse toivoisin että lapsella olisi mukava viikonloppu ja sen verran muuta tekemistä, että tuollaisia vihkoja ei ehtisi täyttelemään. Noh, jos joku kokee suorittavansa hyvää äitiyttä laskemalla karkkeja ja tutkimalla vihkoja niin siitä vaan, itselläni on hiukan eri kriteerit.
Kiitos vihkoideasta, voisinkin hyödyntää, meillä kun isältä saa nyhtää lähes inttäen mitä ovat tehneet ;D isä on hyvä isä ja hyvätahtoinen, mutta vähän hölmö. En kaipaakaan mitään minuuttiaikataulua, mutta olisi se nyt mukava tietää pääpiirteinen tiivistelmä, mitä on tehty ja miten on menny. Etenkin ruokailut ja nukkumiset sekä onko ollut ulkona jne.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:00"]
Kiitos vihkoideasta, voisinkin hyödyntää, meillä kun isältä saa nyhtää lähes inttäen mitä ovat tehneet ;D isä on hyvä isä ja hyvätahtoinen, mutta vähän hölmö. En kaipaakaan mitään minuuttiaikataulua, mutta olisi se nyt mukava tietää pääpiirteinen tiivistelmä, mitä on tehty ja miten on menny. Etenkin ruokailut ja nukkumiset sekä onko ollut ulkona jne.
[/quote]
Mihin sä tarvitset sitä tietoa? Pystytkö jotenkin muuttamaan menneitä tekemisiä jos eivät olekaan ulkoilleet?
Mitäs otit käytetyn miehen jolla lapsia ympäriinsä. Valintasi teit, nyt pitäis elää sen kanssa
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:01"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:00"]
Kiitos vihkoideasta, voisinkin hyödyntää, meillä kun isältä saa nyhtää lähes inttäen mitä ovat tehneet ;D isä on hyvä isä ja hyvätahtoinen, mutta vähän hölmö. En kaipaakaan mitään minuuttiaikataulua, mutta olisi se nyt mukava tietää pääpiirteinen tiivistelmä, mitä on tehty ja miten on menny. Etenkin ruokailut ja nukkumiset sekä onko ollut ulkona jne.
[/quote]
Mihin sä tarvitset sitä tietoa? Pystytkö jotenkin muuttamaan menneitä tekemisiä jos eivät olekaan ulkoilleet?
[/quote]
En, enkä siihen pyrikään. Vaan sitten tiedän, miten itse teen. Lapsi siis ei ole pitkiä aikoja poissa, ei öitä. Kyseessä 1v lapsi.
On se eri asia saada kotiin puhekyvytön 1v, joka kiukuttelee suruisena ja miettiä, mikä voi olla, kun myöhemmin selviää että isä unohti antaa ruuan ja nälkäänsä hän yritti ilmoittaa.
Vihkojutun sanoin vitsillä, huomannet hymiön. ;)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:03"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:01"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:00"] Kiitos vihkoideasta, voisinkin hyödyntää, meillä kun isältä saa nyhtää lähes inttäen mitä ovat tehneet ;D isä on hyvä isä ja hyvätahtoinen, mutta vähän hölmö. En kaipaakaan mitään minuuttiaikataulua, mutta olisi se nyt mukava tietää pääpiirteinen tiivistelmä, mitä on tehty ja miten on menny. Etenkin ruokailut ja nukkumiset sekä onko ollut ulkona jne. [/quote] Mihin sä tarvitset sitä tietoa? Pystytkö jotenkin muuttamaan menneitä tekemisiä jos eivät olekaan ulkoilleet? [/quote] En, enkä siihen pyrikään. Vaan sitten tiedän, miten itse teen. Lapsi siis ei ole pitkiä aikoja poissa, ei öitä. Kyseessä 1v lapsi. On se eri asia saada kotiin puhekyvytön 1v, joka kiukuttelee suruisena ja miettiä, mikä voi olla, kun myöhemmin selviää että isä unohti antaa ruuan ja nälkäänsä hän yritti ilmoittaa. Vihkojutun sanoin vitsillä, huomannet hymiön. ;)
[/quote]
Miksi ylipäänsä teette lapsia tuollaisten miesten kanssa? Olisiko ihan peiliinkatsomisen paikka?
Omalla tavallaan fiksuja sääntöjä mutta toisaalta ei ole äidin päätettävissä montako herkkua lapsi saa jos isän luona sattuukin olemaan jokin spesiaalimpi päivä. Eli yleisohjeena kymmenen karkkia ok, mutta äiti ei saa vaatia että sitä aina noudatetaan.
Samoin tuo reissuvihko kuulostaa mun korvaan tosi oudolta. Kuinka tarkkaan sitä pitää kirjata? Eikö riittäisi vain kertoa että joo käytiin uimassa ja ulkona. Haluaako lapsi sitä pitää? Jos haluaa niin ei ongelmaa.
P.s. Mä olen muuten sitä mieltä että koko karkkipäivä on ihan turha. Kun ei sellaiseen lasta opeta jo pienestä pitäen niin ei se osaa joka viikonloppu sitä karkkia pyytääkään. Tai ainakaan meidän ei osaa... eli mun mielestä 10 karkkia joka viikko on paljon ;)