Minkä ikäinen olet ja siviilisäätysi? Lapsia?

30v, avoliitto, ei lapsia

38v, onnellisesti naimisissa. Lapset 6v ja 7v

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 19:03"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:47"]

Kerkisin asumaan yksin vuoden ennenkun vauvaa rupesin odottamaan. Matkustellaan myös paljon joten sitäkään ei kaipailla. Sä voit itse tehdä lapsesi vaikka 45v jos haluat mutta mä halusin lapseni nyt. Mun lapsilla on asiat myös helvetin hyvin ja mun mielestä on idioottia että tuut nuin arvostelemaan mun äitiyttä:) Mä olen paras äiti mun lapsille ja mä tiedän sen:) Terv se 21v.

[/quote]

On se vain kamala ajatus, että ihminen, jonka määritelmä nuoruuden elämiselle on ryyppääminen, on äiti neljälle lapselle tai edes yhdelle. 

Onneksi vartijamiehesi ehti ryypätä vähän pidempään, jos vaikka tuossa kuviossa jonkin aikaa pysyisi. 
[/quot

Voi ei!! Vahingossa yläpeukutin! Piti todellakin alapeukuttaa! Ei se ikä aina kaikkea ratkaise! Paskoja äitejä löytyy kyllä kolme- ja nelikymppisistäkin! Eikä se nuoruus lopu äitiyteen! Ja lasten kanssakin voi matkustaa! Voi haloo!

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:28"]

Jos olisin saanut lapsen/lapsia 17-19-vuotiaana, olisi jäänyt kokematta ainakin nämä:

- Vaihto-oppilasvuosi ja isäntäperheessä asuminen
- Ajokortin hankkiminen 18-vuotiaana ja kaveriporukalla yömyöhään ajeleminen & ex tempore -road tripit
- Lukiokavereiden kanssa abiristeily yms.
- Monet festarikesät
- Kesätyörahojen käyttäminen Aasian reppureissuun
- Avopuolison kanssa kahdestaan matkustelu (tehty 2-5 reissua/vuosi)
- Opiskelijaelämä nuorena: haalaribileet, hauska hengailu yhdessä jne.
- Uusien ihmisten tapaaminen eri puolilla ja puolilta maailmaa: henkevät keskustelut eri taustoista tulevien kanssa
- Opiskelijavaihto yliopistoaikana

Valmistun 25-vuotiaana yliopistosta ja lapsia haluan nuorena, eli noin 27-29-vuotiaana. Teiniäidit ovat rupsahtaneita kurppia siinä iässä, minä en.

[/quote]

Niin!

Tosin ilmeisesti tällä kosmetologin ammatista haaveilevalla 21-vuotiaalla kohta neljän lapsen äidillä ei olisi koskaan muutenkaan ollut mahdollisuuksia näihin asioihin. 

Mutta mainitsemaani mielentilaan joka tapauksessa olisi ollut. Nyt on opiskeluissaan täysin riippuvainen vartijamiehestään ja ylipäänsä rahallisesti myös. Neljä lasta vaatii ympärivuorokautista sitoutumista kummaltakin vanhemmalta. Ei ole helppoa saada tuollaista laumaa edes lyhytaikaiseen hoitoon muualle. 

Ja nyt vielä on pikkulapsivaihe ja pitkään. Elämä mutkistuu ja täysin kypsymättömänä ihmisenä on vaikea toimia esim. koulun kanssa yhteistyössä, toiset vanhemmat ja opettajat eivät hevillä ota vakavasti 23-vuotiasta koululaisen äitiä jne... 

Epäilen, että kymmenen vuoden kuluttua on toinen ääni kellossa, ellei jo paljon aiemmin, kun manikyyrillä käynti ei ehkä tyydytäkään itsenäisyyden tarpeita. 

37v, avioliitossa, 4 lasta. (On ammatti, työtä ja uusi opiskelupaikkakin alanvaihdon takia...)

26, naimisissa, 1 lapsi

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:28"]Jos olisin saanut lapsen/lapsia 17-19-vuotiaana, olisi jäänyt kokematta ainakin nämä:

- Vaihto-oppilasvuosi ja isäntäperheessä asuminen
- Ajokortin hankkiminen 18-vuotiaana ja kaveriporukalla yömyöhään ajeleminen & ex tempore -road tripit
- Lukiokavereiden kanssa abiristeily yms.
- Monet festarikesät
- Kesätyörahojen käyttäminen Aasian reppureissuun
- Avopuolison kanssa kahdestaan matkustelu (tehty 2-5 reissua/vuosi)
- Opiskelijaelämä nuorena: haalaribileet, hauska hengailu yhdessä jne.
- Uusien ihmisten tapaaminen eri puolilla ja puolilta maailmaa: henkevät keskustelut eri taustoista tulevien kanssa
- Opiskelijavaihto yliopistoaikana

Valmistun 25-vuotiaana yliopistosta ja lapsia haluan nuorena, eli noin 27-29-vuotiaana. Teiniäidit ovat rupsahtaneita kurppia siinä iässä, minä en.
[/quote]

Haha! Luuletko, että äidit eivät voi enää käydä henkeviä keskusteluja? Tai että haalaribileisiin on porttikielto äideille? Herra jestas. Sentään! Ja kai sitä nyt joskus voi sentään haalaribileisiinkin mennä, kunhan lapsi on hyvässä "hoidossa", esimerkiksi isänsä kanssa kotona unten mailla!

20v, naimisissa, 1 lapsi.

43v, sinkku ja 7 vuoden odotuksen jälkeen äidiksi tullut

29, avoliitossa, ei lapsia (eikä tule)

23 v., avoliitossa, yksi lapsi.

24, parisuhteessa, ei lapsia vielä kymmeneen vuoteen, jos ikinä.

Siis pistää joidenkin kommentoinnit täällä niin vihaksi. Minkä takia tarvitsee alkaa utelemaan henk.koht juttuja ja suoraansanottuna vit*uilemaan jos joku on halunnut hankkia lapsensa nuorempana? Ja kaiken huipuksi vielä aletaan analysoimaan tämän nuoren äidin parisuhteen kestävyyttä. Käy sääliksi teitä jotka noin paljon nautitte toisten elämän arvostelusta, kertoo aika paljon itsestänne :)

25v, naimisissa, 3 lasta

39v, naimisissa, 1 lapsi

19, naimisissa ja yksi lapsi.

24, avioliitto ja 1 lapsi.

23, naimisissa, 1 lapsi ja lisää ei ole tulossa pitkään aikaan.

37v., avoliitossa, yksi lapsi.

65 v ja kaksi lasta ja 3 lastenlasta.

Tsemppiä nuorille äideille, kyllä kerkeää elää lasten hankkimisen jälkeenkin.

Itse olen hankkinu kaksi ammattia ja hoitanut omat lapset 3 vuotiaiksi kotona ja nyt on lastenlasten vuoro.

Olisi tosi kurjaa, jos omat lapset olisvat nyt vasta parikymppisiä.