1990 syntyneet miten menee?

Valmistuin viime joulukuussa amk:sta kulttuurialalta. No työtä ei pelkästään niillä papereilla saa joten nyt jatko-opiskelen tietotekniikkaa. En tiedä, vaikka amk:ssa oli mukavaa ja se ala tuntuu omalta, olisin voinut valita toisinkin ja helpomman tien. Onneksi löysin kuitenkin web-suunnittelun, tykkään siitä ja ko. alalla on työtäkin tarjolla.

Asun yksin vuokrakämpässä mutta vihdoin tänä vuonna muutan poikakaverini kanssa yhteen. Lapsia emme aio hankkia. Sairastan myös paniikkihäiriötä ja elämä on joskus aikamoista taistelua. Olen päättänyt etten syrjäydy.

Unelmieni ammatti, vakipaikka mielettömässä työpaikassa, ihana mies, ihana pieni vauva, omistusasunto velaton (asutaan korvessa, halpaa seutua), juuri eilen kihloihin, häät vuoden päästä, ihana harrastus... elämä on ihanaa :)
.
Ettei mene liian lällyksi niin sanotaan nyt että koti on välillä ihan kaaoksessa ja sektioarpi mahassa harmittaa. Muuten on kaikki niin hyvin kuin vain voi olla

Seurustelen 50-vuotiaan miehen kanssa, asutaan hänen omistamassa asunnossa Helsingissä. Joskus vähän kauhistuttaa ja naurattaa, kun miehen lapsi on minua vain vuoden nuorempi :D Rakastetaan kuitenkin toisiamme syvästi ja toivon, että suhde kestää. Lapsia en halua, koiran ajattelimme hankkia kesällä.

Työelämässä olen ollut vakituisesti viimeiset 5 vuotta, ensi vuonna voisi hakea taas kouluun jos keksisin itseäni miellyttävän alan. Pääosin olen oikein tyytyväinen elämääni, ainakin olen noussut rikkinäisestä lapsuudestani ja alkoholistiperheestä pitkälle.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:41"]

90 vuonna syntyneet täyttää tänä vuonna 25 ja 30 kriisi kohta iskee..Tiedoksi vain numero 18.

[/quote]

Vielä on 1985 syntyneitäkin, joilla ikä alkaa kakkosella.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:11"]Olen syntynyt -91, mutta vastaan silti :D
Kivasti menee, opiskelen yliopistossa luokanopeksi ekaa vuotta ja vietän opiskelijaelämää. Asun avoliitossa, mutta kihloja/häitä tai lapsia en halua kyllä lähempään 10 vuoteen. Olen tyytyväinen elämääni :)
[/quote]

Miksi ihmeessä tätä on alapaukutettu? :D

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 18:11"]Olen syntynyt -91, mutta vastaan silti :D Kivasti menee, opiskelen yliopistossa luokanopeksi ekaa vuotta ja vietän opiskelijaelämää. Asun avoliitossa, mutta kihloja/häitä tai lapsia en halua kyllä lähempään 10 vuoteen. Olen tyytyväinen elämääni :) [/quote] Miksi ihmeessä tätä on alapaukutettu? :D

[/quote]

Siksi kai, koska tuossa iässä varmaan pitäisi olla jo useampi lapsi talossa, niin että kotona ei tapahdu muuta, kun kuuluu jatkuvasti lapsien itkua, kiljuntaa ja huutoa sekä kusi ja paska haisee talossa joka puolella.

Hyvin menee, ulkomailla korkeampaa korkeakoulututkintoa vuosi jäljellä, ala on ehdottomasti oma ja olen sille työllistynytkin.
Pari välivuotta harmittaa, mutta toisaalta löytyipä tuo oma juttu lopulta.
Asun vuokralla pari vuotta vanhemman OTM:ksi juuri valmistuneen avomieheni kanssa, omistusasunto katsotaan siinä kohtaa kun muutetaan takaisin Suomeen muutaman vuoden sisällä. Nyt nautimme elämästä kaksin, joskin lapsista ja häistä sun muista on juteltu.
Toisaalta, koskaan ei tiedä mihin elämä vie, ja olemme molemmat sitä mieltä että tässä kohtaa ei vielä tarvitse tehdä loppuelämän lupauksia, hoidetaan omat unelmat ja haaveet ensin ennen kuin ruvetaan täyttämään niitä muille (puolisolle, lapselle).

Heh, siis ylempää korkeakoulututkintoa vai mikä se edes virallisesti on suomeksi. Pakko korjata heti kun tiedän että täällä takerrutaan näihin ;)

T.28

Syntynyt 89 loppuvuodesta, mutta saa varmaan vastata? :) Asun avomiehen kanssa vuokralla ja tällä hetkellä elän kuntoutustuella - sairastuin masennukseen ja yritän kovasti nyt nousta tästä. Luin amk:ssa ammatin sosiaali - ja terveysalalta ja kerkesin olla töissä n. vuoden ennen kun sairastuin. Tänä keväänä hain kouluun, paluuta entiseen ammattiin ei enää ole. Toivon mukaan tulevaisuudessa takaisin koulunpenkille ja työelämään, säästäminen omaa asuntoa varten on aloitettu. Lapsia sais tulla viiden vuoden sisällä :)

Perhetausta: Olen kotoisin pohjois-karjalasta. Perhe vähävarainen (äiti töissä, isä joi). Perhesuhteet huonot, tällä hetkellä tekemisissä satunnaisesti äidin ja toisen veljen kanssa.

Valmistun tänä keväänä yliopistosta. Olen jo tällä hetkellä vakituisessa työssä, tosin valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus etsiä myös uusia haasteita työn saralla. Syksyllä olisi tarkoituksena ostaa poikaystävän kanssa yhteinen omistusasunto. Vauvakuume on kova, mutta ehkä teen töitä nyt kuitenkin ensin muutaman vuoden lisää. :D Naimisiin ei ole mikään kiire. Ihana kun tulee kesä! :)

Olen työtön, mt-ongelmainen entinen narkomaani. Avopuoliso ja eläimiä löytyy. Haluaisin lapsia, mutta en voi saada niitä. Olen ylpeä siitä, että olen elossa ja olen terve. Olen taistelija. Olen aikalailla tyytyväinen elämääni. Haluan ja aion hankkia työtä, sillä haluan hyvittää yhteiskuntaa kohtaan tekemäni vääryydet myös työn muodossa.

Kohta valmistumassa yliopistosta, työskentelen osa-aikaisesti, harrastan kivoja asioita ja vietän sinkkuelämää. Mikäs tässä ollessa älykäs, kaunis ja nuori! :)

Vuodet vieriny sossun luukulla ravatessa sekä sairaslomalla ollessa. Peruskoulu käyty, ei muuta. Raiskaus, vakava masennus, jonkinlainen sosiaalisten tilanteiden pelko ja äärimmäisen kova ahdistus, joka estänyt koulunkäynnit. Nyt pitäs koittaa opiskella joku ammatti, kun vielä tietäisi edes että mikä kiinnostaisi.

Asun avoliitossa mieheni kanssa ok-talossa vuokralla, meillä 3 koiraa. Että siinä mielessä asiat ihan ok.

Luottotiedot nuoruudessa menetetty, joten se siitä omakotitalon ostamisesta, joka on ollut mulla jo hyvin nuoresta lähtien haaveena.

Kadun vaikka ja mitä. Vuosia menny niin helvetisti hukkaan näiden perkeleen sairauksien takia.

Elämä on paskaa, mutta ei muuta kuin pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä, vai miten se sanonta menikään.