Helsingin Käpylässä asuu mies, joka on virittänyt elämisen tehokkuuden huipputasolle – Nyt hän kertoo menetelmästä, jonka avulla ehtii ”elää enemmän”
Nyt on asiallinen juttu! Kannattaa kaikkien lukea!
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008471395.html
"Enemmän elämää
Leo Stranius herää ennen aamuviittä, kuuntelee äänikirjat tuplanopeudella ja suunnittelee jokaisen päivän puolen tunnin tarkkuudella. Hän uskoo, että kaikkien kannattaa koettaa johtaa itseään."
Kyllä! Tuossa on asioita, joiden avulla ehtii elää enemmän!
Mutta jos taas elämä on sellaista, että nukutaan puolille päivin tai jopa iltapäivälle ja sen jälkeenkin maataan pitkin pituutta ahteriaan venyttäen kotisohvalla ja mietitään, että mitähän sitä tekisi tai elämä on ikuista "sitku sitku" -sitkuttelua, niin aivan varmasti lipuu elämä ohi ja sitten vanhana huomaakin, että eipä tullutkaan juuri mitään koettua omassa elämässä.
Kommentit (94)
Varmasti ehtii tehdä enemmän (ellei pala loppuun aikansa jatkettuaan), mutta ehtiikö elää?
Pelkkä suorittaminen ei ole elämistä.
Ainakin minulle aikataulutettujen tavoitteiden ja löllymisen pitää olla balanssissa hyvässä elämässä.
Jokainen toki eläköön sillä tyylillä mikä itselle toimii.
Maaseudun ongelmia ei silti ratkaista kaupungista käsin, vaikka olisi miten superhuman. Toivottavasti hänkin vihreänä pysyy lestissään.
Tiettyyn rajaan asti ok tuollainen elämä. Aivonsa saa säädettyä nopeampaan tempoon, jolloin ainakin osan kirjoista voi kuunnella tuplanopeudella.
Minua alkaisi häiritä, jos flow-tilaan ei pääsisikään. Flow on parempi kuin nopeuden tavoittelu. Tekee sitä mistä pitää.
Ennalta arvattavuus häiritsisi myös. Olisi tylsää ilman muutoksia. Esim seksiä vaimon kanssa klo 17-18 ja laatuaikaa lasten kanssa klo 18-19? Mitä siitä laatuajasta sanottiinkaan? Nukkumaan tiettynä aikana, vaikka voisi kuunnella kesäistä linnunlaulua valoisan yön ja nukkua enemmän syksyn pimeydessä? No kaupungissa ei kai niin hyvin.
Luin ton jutun, ja aidosti ajattelin, että mieluummin kuolisin kuin eläisin noin. Kuulostaa aivan järkyttävän kamalalta tuollainen aikatauluttaminen. Toki hän voi niin elää jos haluaa, eihän siinä, mutta jotenkin tuo kuulosti täysin päinvastaiselta elämäntavalta kuin mihin nykyään mediassa ym. kiinnitetään huomiota. Siis nimenomaan elämää pitäisi hidastaa ja rentouttaa, vähentää aikatauluttamista ja suorittamista. Ja minusta "ehtii elää enemmän" ei pidä tuossa jutun tapauksessa paikkaansa, missä hiton välissä tuo muka ehtii elää kun joka sekunti on aikataulutettu? Mun mielestä John Lennonin jossain biisissä sanotaan osuvasti "Life is what happens to you when you´re busy making other plans".
eihän hän ELÄ vaan SUORITTAA. eläminen on kyllä jotain aivan muuta.
Ihme pakkomielteinen tyyppi, en kestäisi tuollaista elämää päivääkään.
Kyykkyjä hampaita pestessä, hah hah...
Hoitoon tuollaiset pitäisi ohjata. Lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdisti lukea. Etenkin se äänikirjat tuplanopeudella ja kyykkyjä hampaita pestessä. Kuulostaa stressaavalta. Ja ihan tekevä ihminen olen itsekin.
Mitäs ahdistavaa on kuunnella tai katsoa jotain pitkää juttua tuplanopeudella? Olen itsekin tehnyt joskus niin. Siinä ei tietenkään aikaa paljon säästä, jos kyseessä on esim. joku 20-30 minuutin mittainen jakso jostain sarjasta, mutta jos kyseessä on vaikka 3 tunnin elokuva, niin puolentoista tunnin ero ajassa on jo paljon! Tai 4 tunnin elokuvasta säästää peräti 2 tuntia aikaa katsomalla sen tuplanopeudella!
Mä seison yhdellä jalalla, kun pesen hampaita. Olen tehnyt niin vuosia enkä koe sitä stressaavaksi. Tosin se taitaa olla ainoa yhtymäkohtani tuollaiseen suorittamiseen.
Onkohan hän sukua Mika Lauhteelle? (Se tyyppi, joka penää Suomeen 80 tunnin työviikkoa oman esimerkkinsä mukaisesti)
Hän suorittaa, ei elä.
Jos pitäisi valita kahdesta, valitsisin mieluummin sellaisen elämäntavan, jossa en tekisi juuri mitään, jos vaihtoehtona olisi tuo Straniuksen elämä.
Kuulostaa itse itselleen luodulta vankileiriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdisti lukea. Etenkin se äänikirjat tuplanopeudella ja kyykkyjä hampaita pestessä. Kuulostaa stressaavalta. Ja ihan tekevä ihminen olen itsekin.
Mitäs ahdistavaa on kuunnella tai katsoa jotain pitkää juttua tuplanopeudella? Olen itsekin tehnyt joskus niin. Siinä ei tietenkään aikaa paljon säästä, jos kyseessä on esim. joku 20-30 minuutin mittainen jakso jostain sarjasta, mutta jos kyseessä on vaikka 3 tunnin elokuva, niin puolentoista tunnin ero ajassa on jo paljon! Tai 4 tunnin elokuvasta säästää peräti 2 tuntia aikaa katsomalla sen tuplanopeudella!
Tuollaisille tuholaisille voisi alkaa tehdä kymmenen minuutin tiivestelmiä elokuvista. Säästyisi taas aikaa parempiin harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kyykkyjä hampaita pestessä, hah hah...
No teen minäkin kyykkyjä hampaita pestessä, tai pohjelihaksia. Enkä tykkää lojumisesta tai tekemättömyydestä. MUTTA olisin vähän pettynyt itseeni jos tuolla tavalla pitäisi touhottaa, sehän tarkoittaisi etten ole osannut jakaa oikein aikaani ja muita resursseja jos ei äänikirjan kuuntelemiseen ole alkaa. Sehän sitä paitsi tehdään lenkillä tai kotitöitä tehdessä, miksi ne siis pitäisi nopeuttaa? En tajua.
Kirjan nimi on jo väärin.
Hän suorittaa enemmän, mutta elää vähemmän.
"Life is what happens while you are busy making other plans"
Pitäis mennä 20.30 nukkumaan jos haluaisi herätä 4.30 jos unen tarve on normaali kahdeksan tuntia. Onko aikaisin heräämisessä jotain hienompaa kuin siinä että samat tunnit käyttää illalla? Itseäni ei kiinnostaisi olla aamuyön pimeydessä ainoana ihmisenä hereillä kyykkäilemässä vessakäynnin ja hammastenpesun yhteydessä. Kuulostaa aika extremeltä ja hulluksi saa itsensä ajettua vähemmälläkin. Ihmeellistä tehokkuusajattelun hehkuttamista, mikä tietty on varmaan joidenkin nykyisen kilpailuyhteiskunnan ylimpien päättäjien toiveiden mukaista. Että saataisiin ihmiset ihan itse pusertamaan viimeisetkin mehut ulos itsestään, ja kaikki vähempi saadaan tuntumaan laiskuudelta. Huh huh! Robottiyhteiskunta, here we come...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdisti lukea. Etenkin se äänikirjat tuplanopeudella ja kyykkyjä hampaita pestessä. Kuulostaa stressaavalta. Ja ihan tekevä ihminen olen itsekin.
Mitäs ahdistavaa on kuunnella tai katsoa jotain pitkää juttua tuplanopeudella? Olen itsekin tehnyt joskus niin. Siinä ei tietenkään aikaa paljon säästä, jos kyseessä on esim. joku 20-30 minuutin mittainen jakso jostain sarjasta, mutta jos kyseessä on vaikka 3 tunnin elokuva, niin puolentoista tunnin ero ajassa on jo paljon! Tai 4 tunnin elokuvasta säästää peräti 2 tuntia aikaa katsomalla sen tuplanopeudella!
Jos se 4 tunnin elokuva on niin pitkäveteinen että sen katsoo vaan tuplanopeudella niin eikö olisi järkevämpää jättää kokonaan katsomatta ja säästää 4 tuntia. Ja sitten kun on hyvä leffa niin katsoo sen normaalinopeudella ja nauttii. Kerkeää miettiä ja pohtia leffan esiin nostamia ajatuksia eikä pelkästään kelata vauhdilla juoni läpi ja seuraavaa katsomaan. Usein normaalinopeudella katsoessa saattaa nähdä enemmän ja huomata sellaisia asioita leffasta ja sen ihmissuhteista ym jotka menisivät täysin ohi jos katsoo nopeutettuna.
Mitä muita esimerkkejä tehostamisesta on kuin tuo äänikirjojen nopeuttaminen ja kyykkäilyt hampaita pestessä? Itsekin kuuntelen äänikirjoja yleensä 1.2-1.5x nopeudella, koska suurin osa lukijoista on ärsyttävän hitaita. Hampaita pestessä teen balettityylisiä jalan nostoja ihan siksi, että jos en tee samalla jotain, niin pesen hampaat liian nopeasti... Oheistoiminnan avulla jaksan pestä huolella.
Muuten kyllä makaan paljon sohvalla, katson turhia telkkariohjelmia, roikun vauvapalstalla ja nousen puolen päivän aikaan.
Ei hitto kun ahdisti tuo juttu. Tai lähinnä kuinka ilman mitään kritiikkiä tuo esitettiin "elämänä".
Jotain tuollainen tyyppi pakenee? Itseään? Unelmiaan? Perhearkea?
Minua ahdisti lukea. Etenkin se äänikirjat tuplanopeudella ja kyykkyjä hampaita pestessä. Kuulostaa stressaavalta. Ja ihan tekevä ihminen olen itsekin.