Lapsen pettymys lahjoista pilasi joulumme
Lapsi saa äitinsä luona kaiken maan ja taivaan väliltä eikä joulu tehnyt poikkeusta. Mieheni, lapsen isä, tahtoisi opettaa lapselleen toisenlaisia arvoja ja niinpä meidän joulussa lahjoja oli rajatummin (10kpl). Monet lahjoista oli sellaisia mitä lapsi oli toivonut, kalliita ja laadukkaita. Silti lapsi kiukutteli ja hyvin suoraan ilmaisi pettymyksensä, kun lahjoja oli niin vähän verrattuna äidin jouluun. Tämä tietenkin latisti koko perheen fiiliksen, miehestä etenkin tuntui pahalta.
Ymmärrän, että emme voi vaikuttaa äidin valintoihin. Miten tukisin miestäni, kun hän kokee että lapsen viihtyminen ostetaan toisaalla niillä loputtomilla uusilla tavaroilla eikä itse halua siihen mukaan?
Ja miten alle kouluikäiselle lapselle voisi asiasta puhua?
Lahjojen antajatkin oli aika hämmentyneitä lapsen kiittämättömyydestä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä lapsen kiukutteluun ei ole vääränlaiset lahjat , vaan se, että lapsi on huomioitu täysin väärällä tavalla kummankin puolelta eron jälkeen. Jos kyseessä on alle kouluikäinen lapsi ja isä asuu jo uuden naisen kanssa, niin kuinka nopeaa toimintaa on oikein ollut eron jälkeen ?
Lapsikin kärsii vanhempiensa erosta, varsinkin pieni lapsi, joka ei kykene asioita jäsentelemään kuten vanhemmat lapset. Nyt molemmat vanhemmat yrittää lahjoa lasta, joka on aivan väärä rakkaudenosoitus lasta kohtaan. Peilin eteen molemmat vanhemmat ja oikeasti miettimään sitä lapsen tukemista , eikä lahjomista.
Lapsi on ollut 6kk ikäinen, kun vanhemmat ovat eronneet. Isä osti lapselleen 2 joululahjaa. Loput tuli isovanhemmilta yms sukulaisilta. Isä lahjoo? Vs äiti jonka luona on saanut lahjoja monta jätesäkillistä. Sen lisäksi, että saa arkena jatkuvasti uutt tavaraa. Ap
No onhan kaksi lahjaa isältä kuusivuotiaalle aika mitätöntä. Tuon ikäiselle paketit ovat tosi tärkeitä. Olkaa ensi vuonna viisaampia.
Lapsi on nuorempi. Sai kaikki isän puolen suvun lahjat yhtä aikaa, koska uskoo vielä joulupukkiin. Eli ei tiedä saaneensa kahta lahjaa isältään vaan 10 lahjaa pukilta. Meille joulu on kaikkea muuta kuin lahjapaljoutta. Tehdään yhdessä kaikkea ja vietetään aikaa perheenä, tämän haluaisimme lapsellekkin opettaa. Ap
Jos haluatte opettaa yhdessäoloa, niin miksi sitten kiinnitätte noin paljon huomiota lahjoihin ja miten lapsi niihin reagoi? Luulisi, että teidän joulutunnelmaan vaikuttaa enemmän se, miten se yhteinen ajanvietto sujui. Jos lahjat on teille toisarvoinen asia, niin miksi sitten opetatte lapselle, että hänen reaktionsa nimenomaan _lahjoihin_ on joulussa se kaikkein tärkein asia? Todella ristiriitaista kasvatusta.
Vaikuttaa siltä, että lapsi on joutunut teidän aikuisten välikappaleeksi. Toivotte, että teidän joulunne (yhteiset puuhat) olisivat niin hienoja lapsen mielestä, ettei hän mitenkään enää reagoisi siihen, mikä lapsen äidin joulunvietossa (lahjat). Voisitteko vaan antaa asioiden olla niin, että lapsen mielestä äidin luona joulussa parasta ovat lahjat ja teidän järjestämässänne joulussa parasta on yhteiset puuhat. Mitä vikaa tällaisessa asetelmassa on?
Kymmenen lahjaa on paljon, riittävästi. Mielestäni enempää ei tarvitse ja varsinkin jos kalliita ja toivottuja niin vähempikin riittää.
Kyse on ehkä paljon muustakin kuin saaduista lahjoista..mitä kaikkee muuta taustalla..vääriä asioita painotettu, huonosti asioita hoidettu..
Ap:n koti haluaa opettaa lapselle että lapsi on syyllinen kaikkeen pahaan jos uskaltaa ilmaista negatiivisia tunteita. Tunteita ei tule käsitellä vaan kätkeä. Sitten on rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
Minusta on ihan luonnollista, että ihminen - lapsi ja aikuinen - odottaa tulevalta samaa, mitä aiemmin sai.
Jos saan joka vuosi palkankorotuksen, niin kai petyn, kun sitä ei tulekaan. Jos saan joka vuosi mieheltä tonnin synttärilahjan, niin petyn pelkkään suklaarasiaan.
Eikä tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, että mies rakastaisi vähemmän tai olisin ollut huonompi työntekijä.
Ne odotukset.
Lapsi odotti saavansa toisenlaisen samanlaisen päivän.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä ei ole lapsen pettymys lahjoista vaan se, että se pettymys pilasi joulunne. Lapset pettyy milloin mihinkin, ei se ydinperheissäkään ole mitenkään tavaton reaktio :D Mut ei kaikkien joulu silti mene siitä mitenkään pilalle että yksi lapsi kiukuttelee jotakin? Syytättekö lasta yleensäkin kaikesta pahasta? Ei lapsi voi olla vastuussa teidän perheen tunneilmapiiristä, eikä lapsi voi pilata kaikkien muiden joulua. Haloo se on vasta muutaman vuoden vanha! Ei kuulosta kovin turvalliselta kasvuympäristöltä kun pienele annetaan vastuu aikuisten tunteista.
Niinpä. Me olemme ydinperhe ja tänä jouluna esikoinen tajusi, ettei joulupukkia ole olemassa. Oli sitten aika myrtsinä koko jouluaattoaamun, makoili pitkin lattioita ja haukkui joulua huonoimmaksi ikinä, ei suostunut osallistumaan kuusen koristeluun jne. Kun pääsi vauhtiin leikeissä serkun kanssa, paha mielikin haihtui. Ja olihan se vähän harmillista, mutta emme siitä mitään isompaa numeroa nostaneet.
Siis äiti antoi kahmalokaupalla lahjoja, mutta yksikään äidin suvusta ei lapselle lahjoja hankkinut?
Lisäksi mistä ihmeestä ap tietää, miten lapsi reagoi äitijoulussa saamiinsa lahjoihin, ehkä oli sielläkin pettynyt.
Minusta kamalinta tässä kuviossa on se, että ap eli täysin ulkopuolinen ihminen ryhtyy sanelemaan, mistä lapsi saa joulussa nauttia ja mikä hänelle on tärkeää. Joulusta tulee kasvatustuokio, jossa ap selittää sormi ojossa, että tämä yhteinen tekeminen on tärkeää, koska isi ei ehdi sitten koko vuotena tekemään kanssasi mitään, koska isi tykkää tehdä juttuja minun kanssani.
Totta, että syy voi olla lopulta jokin ihan muu kuin lahjat. Ei ole helppoa lapselle kulkea usean kodin välillä. Ehkä hän lopulta haluaakin vain tulla vähän enemmän huomioiduksi, nähdyksi ja kuulluksi. Tehkää jotain mukavaa yhdessä ja muistakaa kertoa, että hän on teille rakas. Sitä ei voi kuulla liian usein.
Mutta tosi hienoa, että haluatte opettaa kiitollisuutta ja laitatte rajoja. Se tekee lapselle hyvää vaikka hän tietenkin näyttää pettymyksensä kun ei saa kaikkea mitä haluaa. Ja saakin näyttää, sitten asiasta jutellaan että "sua harmittaa, kun et saanut mitä olisit halunnut. Mikä oli sun tärkein toive?" Jne.
Me ollaan pienestä asti myös kannustettu unelmoimaan ja sanottu, että kaikkea saa ja voi toivoa. Samalla ollaan muistutettu, että kaikkea ei saa vaikka toivookin. Jo meidän rahatilanteen vuoksi, mutta muutenkin. Lapset on hyvin sisäistäneet asian. Tänä vuonna tyttö toivoi joulupukilta yhtä ainoaa lahjaa. Hän sai sen. Lahjaa avatessa tytöllä tuli itku onnesta, kun toiveensa oli toteutunut.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin, ja te raukat kiimaiset aikuiset uskotte , ettei ne lapset kärsi eroista eikä uusperheistä. Tämä on teille vasta ongelmien alkua. Odottakaapa , kun tulee teini-ikään ja varttuu nuoreksi. Ongelmia on luvassa lapsella ja teillä vanhemmilla.
No kuule rauhotupas nyt hieman , olisko pitänyt jäädä henkisesti pahoipitelevän miehen kanssa , jossa äiti onneton , lapset heräävät riitelyyn ja itkuun joka toinen viikko, vai lähteä , tarkota lapsille ainakin yksi koti missä rauha ja rakkaus , ja mahdollisesti löytää uusi kumppani joka kohtelee kuten ihmistä ja löytää se oikea onni. Joskus , useinkin , ero on ainoa oikea ratkaisu ja jääminen huonoon liittoon voi nimenomaan olla lapsille kamala kohtalo joka aiheuttaa ongelmia myöhemmin , vaikka kuinka ydinperhettä olisi. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä spesiaalia äiti oikein antoi? Ponin?
Lapselle ei tunnu olevan olennaista lahjojen sisältö niinkään, vaan se että niitä on paljon. Kaikki lahjat, ne toivotutkin, heitti takakäteen heti kun oli repinyt paketin auki. Ap
No sittenhän paketteihin voi kääriä vaikka sipuleita.
Vierailija kirjoitti:
Ei ongelma noissa lahjoissa ole. Lapsi vaan haluaisi viettää joulun äidin ja isän kanssa kuten muutkin lapset, mutta se vaan ei koskaan tule onnistumaan enää, kun hänen vanhempansa ovat rikkoneet lapsen perheen.
3 - 4 jätesäkillistä lahjoja ei kyllä ole ihan normaalia. Kuka lapsi jaksaa edes avata tuollaista määrää paketteja ja arvostaa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Taas syyllistettiin sitä miehen exää. Sehän tässä oli se pohjimmainen tarkoitus eikä tuo lapsen käytös.
Aloittajaa voi syyllistää hänen asennoitumisestaan ja suppeasta ajattelustaan.
Aloittaja voisi yrittää ymmärtää lasta mistä hänen huono käytös kumpuaa. Alle kouluikäiset lapset eivät osaa hallita tunteitaan ja eivät osaa ajatella asioita selkeästi. Kehitys on ihan alkutekijöissä tuon ikäisillä.
Kannattaa muistaa, että mikäli taistelee materiaa vastaan, niin silloinkin antaa materian voittaa.
Kiinnostaa myös tietää, että valmistelitteko lasta jotenkin? Jos tänä jouluna lapsi vietti teidän kanssanne, niin lähettikö joulupukki esim. kirjeen etukäteen lapselle, jossa kertoi, että tänä vuonna joulupukin lahjat koronan vuoksi ovat satamissa konteissa, tontut ovat sairastuneet tai että noin isolle lapselle ei enää tule montaa lahjaa, vaan ne kaikkein tärkeimmät lahjat? Tuliko lapselle täytenä yllätyksenä se, että hänelle, kiltille lapselle ei tulekaan montaa säkillistä lahjoja?
Minun lapseni ei ole koskaan saanut jouluna 10 lahjaa. Tuokin määrä tuntuu valtavalta. Toisaalta meidän perheessä ei ole koskaan uskoteltu, että joulupukki toisi ne lahjat. Joulupukki tulee paikalle jakamaan muiden ostamat/tekemät lahjat. Mikäli lapseni olisi kuitenkin tottunut muina jouluina valtaviin lahjavuoriin toisen vanhemman luona ja olisi lisäksi uskonut, että joulupukki tuo kilteille lahjat, niin luultavimmin olisin alle kouluikäiselle keksinyt lahjaksi kaikenlaista tarpeellista ja ilmaista/lähes ilmaista lisälahjoiksi:
Tarpeellista
sukat, kalsarit, uimahousut, oma suihkusaippua, oma sampoo, oma käsisaippuapullo vessaan...
Herkkuja:
karkkipäivän karkkeja päivämäärällä ja kirjeellä varustettuna, jossa lukee, koska ne saa syödä
Kaakaota ja tähän vinkki, että lomalla menette metsäretkelle ja otatte kuumaa kaakaota mukaan
Tekemistä:
Elokuvaliput/lupaus teatterista yms hauskasta menosta, johon menisitte muutenkin
Hauskaa ja lähes ilmaista:
isoja tyhjiä pahvilaatikoita, joihin mahtuu sisälle istumaan. Niistä voi rakentaa esim. linnaa.
Huopaa, josta voi tehdä lapsen kanssa nallen yms. Lapsi piirtää paperille pehmon kuvan, se leikataan irti. pidetään kaavana ja piirretään huovalle. lapsen taidoista riippuen lapsi ompelee/aikuinen ompelee/liimaataan yhdessä saumat ja lopuksi täytetään.
Itse tehtyjä loruja lorupussiin
Ilmaisia tulostettavia paperinukkeja
Ilmaisia tulostettuja värityskuvia lapsen mielihahmosta.
Kartonkia (Esim. uusien vaatteiden tukena ollut), värityskuva ja paperiliimaa. Tästä tehdään aikuisen kanssa palapeli: Väritetään kuva, liimataan kartongille ja leikataan palasiksi liiman ollessa kuivunut.
Kirpputorilta useita kirjoja
Lakatkaa ihan ensimmäisenä valehtelemasta lapsille. Voi kertoa, että joulupukkia ei ole oikeasti olemassa, vaan jouluna leikitään tällaista leikkiä.
Miten nuori lapsi pystyy kestämään joulun myös aiheuttaman jännityksen purkautuessa tapahtuvan pettymyksen, kun täysikasvuinen aikuinen nainen pettyy niin hillittömästi lapsen tunteisiin että koko joulu on hänelle pilalla?
Arvokkain lahja lapselle on oppia, että elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10 lahjaa oli "vähän", montakohan lahjaa tuli sitten äidin luona??
Tarkkaa lukumäärää emme edes tiedä, mutta äidin kertoman mukaan 3-4 isoa jätesäkillistä. Lapsi on kertonut saaneensa ainakin 4 kauko-ohjattavaa autoa. Ap
Anna ajan kulua. Ehkä lapsi muistaa aikuisena, että oppi teidän kodissa kohtuuteen. Saattaa jopa joskus kiittää siitä.
A. Vanhemmuus ei ole kilpalaji
B. Aikuisten pitäisi kestää myös lasten pettymykset
orpokotiin mokoma kiittämätön kommunisti lapsi kuuluisi.
Vierailija kirjoitti:
Sinun mies täydellinen ja lasten äiti pilasi teidän joulun lapsen kautta. Jes.
Yhdelle lapselle säkeittäin lahjoja vie lapsen joulusta ilon. Äiti ei näytä sitä ymmärtävän.
- ohis
Lapset helposti kärsivät ikävästä.