Kerro mitä ihanaa on poikalapsessa?
Sain tietää, että odotan poikaa ja omaksikin yllätyksekseni olinkin ilmeisesti toivonut tyttöä, koska olen hieman surullinen ja jotenkin pettynyt (ymmärrän kyllä hävetä)... Ihana tyttö minulla jo on ja järjen tasolla olen iloinen, että saan kokea myös millaista on olla pojan äiti.
Kerro mitä ihanaa on poikalapsissa!
Kommentit (67)
Mulla on molempaa sorttia lapsia, ja muistan että olin aina ajatellut saavani vain tyttöjä. Ja fiilikset oli ehkä vähän samat kuin ap:llä.
Nyt poika on lähdössä syksyllä kouluun, ja voin sanoa että pojat on aika mukavia tyyppejä. Eivät temppuile ja ronklaa vaatteiden kanssa, eikä ole sitä tyttöjen "leikin vaan sun kanssa" -touhua, mikä alkaa käsittämättömän aikaisin jo päiväkodissa, että kuka kenenkin kanssa milloinkin leikkii ja kuka ei mahdu joukkoon.
Meillä ainakin poika on se vastuuntuntoinen ja luotettava lapsi - mieli ei ailahtele niin herkästi, ja säännöt on säännöt. Tyttö on enemmän sellainen neuvottelija, että ollaan aina yrittämässä jotain poikkeusta saada aikaan, viimeistään isän tunteisiin vetoamalla.
Minusta on tosi mukavaa, että on kumpaakin sukupuolta olevat lapset. Ja tosi mukavaa, että saa oppia ymmärtämään kumpaakin. Uskon, että lapsillekin tekee hyvää kun perheessä on kummankin sukupuolen lapsia, niin pääsee syvemmin toisten maailmaan sisään pienestä saakka.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 22:07"]
Inhoan miehiä ja siksi en hanki lasta koska en uskalla ottaa riskiä että se olisi poika.
[/quote]
No, inhoamalla miehiä vähän harvemmin tulee raskaaksi, joten voit varmaan olla melko riskittä ja rauhassa. Kävipä tsägä!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 16:58"]
Mä en haluaisi poikalasta... tekisin varmaan abortin johonkin syyhyn vedoten jos saisin tietää odottavani poikaa.
[/quote]
Jaa taidat olla yh-äidin kasvattama? Hylkäskö isi pienenä vai käyttikö sukulaismies hyväksi? toivottavasti et saa yhtäkään lasta ikinä.
[/quote]
Minä olen fiksun ja empaattisen yh-äidin kasvattama, enkä todellakaan kirjoittelisi lainaamasi kommentin kaltaisia sairaita lauseita, enkä toisaalta myöskään noin ilkeitä ja sairaita yleistyksiä, joita itse kirjoitit.
Mikä ihme siinäkin on, että yksinhuoltajia pitää haukkua joka käänteessä.
No oma poikani on kilpauimari ja siellä tyttöjä ja poikia yhtä paljon. Ei nyt mikään miehinen laji vaan laji jossa on kumpaakin sukupuolta. Meillä kummatkin lapset poikia ja teinejä. Ne on mun lapset ja tosi rakkaita ja en näe heitä pelkästään poikina vaan yksilöinä.
Mun kuopus sanoo aina ettei ole mitään tyttöjen ja poikien juttuja vaan juttuja vaan.
Olen kahden poikalapsen äiti, mutta itse en kyllä ajattele lapsiani ensisijaisesti poikalapsina, vaan lapsina, jotka ovat omanlaisiaan persoonallisuuksia ja yksilöitä. En pidä ajatuksesta, että minun pitäisi pitää heitä ensisijaisesti sukupuolensa edustajina.
Tämä ei ole tarkoitettu tylytyksenä sinulle, ap, vaan näin ajattelen tästä sukupuoliasiasta. Ja mua ärsyttää, jos joku sanoo lapseni käyttäytyvän "äijämäisesti" tmv.
mulla tyttö ja poika. Tytöt on vaan niin dramaattisia kiljujia, poika oli söpö vauvana ja nytkin. Helppo lapsi. Molemmat rakkaita, mutta pojat on yksinkertaisempia kasvattaa :D
No satun vaan rakastamaan omia lapsiani sukupuolesta riippumatta. Get a grip, ap.
Olen ihan samaa mieltä ja en esim. pue tyttöäni erityisen tyttömäisesti ja olen oikein tyytyväinen hänen leikkiessään varsin sukupuolineutraaleja leikkejä. Ehkä eniten tuossa poika-asiassa ahdistaakin se, että koen juuri pojille sen "sallitun" lokeron olevan paljon suppeampi kuin tytöille varsinkin hieman vanhempana. Esim. tytöt voivat pelata tietokonepelejä tai harrastaa jääkiekkoa, poikien "pitäisi" olla jotenkin "äijämäisiä" ja en tykkää sellaisesta yhtään...
Kiitos vastauksestasi!
Aloittanut
Kaikki samat asiat kuin tytössäkin.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 16:37"]
Olen ihan samaa mieltä ja en esim. pue tyttöäni erityisen tyttömäisesti ja olen oikein tyytyväinen hänen leikkiessään varsin sukupuolineutraaleja leikkejä. Ehkä eniten tuossa poika-asiassa ahdistaakin se, että koen juuri pojille sen "sallitun" lokeron olevan paljon suppeampi kuin tytöille varsinkin hieman vanhempana. Esim. tytöt voivat pelata tietokonepelejä tai harrastaa jääkiekkoa, poikien "pitäisi" olla jotenkin "äijämäisiä" ja en tykkää sellaisesta yhtään...
Kiitos vastauksestasi!
Aloittanut
[/quote]
Tuokin lähtee ihan kasvatuksesta. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen =)
terv. tytön ja pojan äiti
Pippeli kun välillä sojottaa, ja välillä on mutkalla ja solmussa niin vessassa pisut on pitkin seiniä ja lattiaa. Onhan tää hauskaa, ehkä mä vielä joskus nauran, nyt vaan ärsyttää kun vessa haisee kroonisesti. Kahden tytön jälkeen ei haissut ikinä.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 16:37"]
Olen ihan samaa mieltä ja en esim. pue tyttöäni erityisen tyttömäisesti ja olen oikein tyytyväinen hänen leikkiessään varsin sukupuolineutraaleja leikkejä. Ehkä eniten tuossa poika-asiassa ahdistaakin se, että koen juuri pojille sen "sallitun" lokeron olevan paljon suppeampi kuin tytöille varsinkin hieman vanhempana. Esim. tytöt voivat pelata tietokonepelejä tai harrastaa jääkiekkoa, poikien "pitäisi" olla jotenkin "äijämäisiä" ja en tykkää sellaisesta yhtään...
Kiitos vastauksestasi!
Aloittanut
[/quote]
Kyllä se lokero onkin kapeampi. Mutta voit kyllä vaikuttaa siihen, miten poikasi näkee itsensä, ihan kotikasvatuksella. Kun ei tarjoa niitä malleja kotona valmiiksi, eivät ne niin helpolla iskostukaan.
2
Ja ympäristö alkaa välittömästi myös tarjota jo syntymättömälle vauvalle sitä kapoista "äijä"lokeroa. Herranjestas, toinen ei ole vielä nähnyt edes päivänvaloa... Ihailen paljon sellaisten kohteliaiden ja herkkien (?) poikien äitejä, taidan pyytää sellaisilta jonkun kurssin.
Aloittanut
Mulla kolmas poika tulossa. Odotin vähän jo tyttöä mutta poikahan siellä näyttää olevan. Kyllä mä oon ylpee mun pojista. Ne on niin veljiä keskenään. Ja äidin poikia! Ei herkkiksiä. Äsken poika 3v oli kolauttanut jalan johonki ja tuli puhelluttamaan jalan johonki, oli kiire jo seuraavaan leikkiin. Vähän tuli itkua ja sattu ja hän ajatteli että äitin puhallus auttaa, sitte matka jatkuu. Itsenäisiä touhuajia. Ihania poikia. Näin on hyvä.
Pienet pojat on ihania. Huitoo kepeillä ja kaikki traktorit, kuorma-autot Ym. Kiinnostaa aina luontaisesti. Ihania!
Voi että. Mun poikani on sydämellinen, sympaattinen pieni mies. Hän on meillä se, joka aina haluaa aamuhalin, päivähalin, iltapusun ja muuten vaan halin. Hän haluaa kammata äidin hiuksia. Hän voi uppoutua leikkimään pariksikin tunniksi itseksiään, hänen autoillaan, lentsikoillaan jne on hyvin syvällinen ja moniulotteinen maailma ja persoonat. Hän on kyllä sama pieni mies, jolla on aina jokin vekki tai kuhmu jossain päin. Myönnettäköön, että itsekin hämmennyin, kun kuulin, että meille tulee poika. Taisin hormoonihuuruissani itkeäkin, vaikken syytä vieläkään suoranaisesti tiedä. Mutta niin se vaan on; lapsi kuin lapsi.
Tytöllä on sitten omat, persoonalliset piirteensä. En tiedä paljonko näistä johtunee sukupuolesta.
Pojat on syntymästään vilpittömiä ja energisiä. Heitä ei pääse pilaamaan prinsessasaduilla ja vaaleanpunaisilla hörhötyksillä, koska nauttivat niistä yhtä paljon kuin kaikki muutkin pikkutyypit, mutta eivät lisäksi mangu prinsessahuomiota.
Draamaa ei puutu, mutta on ihanaa kun toinen haluaa myös kiipeillä, pelata jalkapalloa, leikkiä reilusti kotia tai lukea satuja. Pienet pojat eivät roolita leikkejään, vaan kaikki pääsevät mukaan sukupuolesta riippumatta.
Ehkä hienointa pojan vanhemmuudessa on se ilo, joka isän silmissä syntyy kun tulee ns. vanhanaikainen suvunjatkaja. Pelkkää sovinistista harhaluuloahan tuo on, mutta niin totta silti. Työtöt ovat isin silmäteriä, poikien kanssa jaetaan maailma.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 16:59"]
Minulla on tyttö ja poika jotka ovat jo nyt teinejä.
Poika on rauhallinen ja paljon mutkattomampi eikä ärsytä tahallaan.
[/quote]
Ja näin tuli taas todistettua, että pojat on vaan niin paljon parempia. Mitä olisikaan elämä, jos isä olisi läsnä niin kuin äiti - ja kokisi tyttärensä niin paljon ihanammaksi (ei niin aikuista vanhempaa etteikö nuoren toista sukupuolta olevan ihailu sykähdyttäisi) - ja isän vaikutusvaltaa ja ohjausta vastaan joutuisivat pojat tekemään pesäeroa syömishäiriöillä jne. Nyt pojat voivat aina avioliittoon asti nauttia äidin suosiosta, tekemättä siihen mitään pesäeroa (isiä ei mailla halmeilla yleensä olekaan), tytöt sen sijaan joutuvat ratkaisemaan suhteensa äitiin viimeistään siinä vaiheessa, kun tytön rinnat lyövät miesten ihailussa äidin vastaavat. Hankalat (äidin kanssa kilpailevat) tytöt vieroitetaan ja karkoitetaan, ihania poikia hellitään. Tyttöhän ärsyttää tahallaan, tietenkin - eihän hänellä muuten mitään paikkaa maailmassa olisikaan. Rakkaat tytöt, tukekaa toisianne, perheenne ei sitä tee.
[/quote] tirsk