Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ette enää uskalla tehdä kypsemmällä iällä?
Tultiin laskettelulomalle tulevan teinin kanssa. Hän halusi rinteeseen ja laskettelukouluun. Itselle iski täysi paniikki kun en uskaltanutkaan edes ajatella suksien vuokraamista. Itse teininä laskettelin jonkin verran, tykkäsinkin. Mutta harrastus jäi 25 vuodeksi. Ja nyt en uskalla enää!!
Mitä te muut ette enää uskalla vs. paljon nuorempi sinä?
Kommentit (410)
Ria kirjoitti:
kun lukee tän ketjun läpi ja miettii, ihmiset on vain nykyään olemassa.
Eivät ollenkaan elossa.
Pelko ohjaa kaikkea tekemistä.
kyllä on surullista.
Pysyypähän ainakin elossa. En minäkään uskalla mennä avantoon, tehdä kovalla pakkasella lumitöitä kolalla, sukellella, mennä vapaapudotuslaitteisiin jne. T.50+, jolla takana pari neurokirurgista operaatiota ja sydänkohtaus (sepelvaltimotauti).
Ja oikeinko kuvittelet, että minua itseäni ei harmittaisi tilanne eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takaperin kuperkeikka, ei enää kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linnanmäen Mustekala. Ikävä on, muttei vaan pysty enää.
monet linnanmäen laitteet. Ei ole uskalluksesta kiinni, vaan saavat voimaan pahoin. En ymmärrä miten nuorena ei tuntunut missään ja oli ihanaa vauhdin hurmaa vaan
Minä olen aina voinut pahoin monissa laitteissa. Vauhti ei minua pelota, nykyäänkin meinaisi olla vähän raskas kaasujalka (jos en olisi lainkuuliainen.) Kaikenlainen pyöriminen minua inhottaa ihan samalla tavalla kuten aina ennenkin. Minua on aina harmittanut, että huvipuistoissa on hirveän vähän laitteita, joissa vauhti on se juttu. Rakastaisin jotain luotijunatyyppistä laitetta, mutta ei sellaisia oikein ole. Se Linnunratakin oli ärsyttävän lyhyt. Kai se löytyy Lintsiltä edelleenkin.
En ole myöskään koskaan uskaltanut lasketella niitä korkeimpia rinteitä. Kyllä se pienikin rinne aina jännitti, koska tiesin että väärässä asennossa sukset lähtevät luistamaan kuin viimeistä päivää ja voi kaatua pahasti. Kuitenkin tykkäsin lasketella, joten voitin pelkoni. Kyllä minä nykyäänkin tykkäisin aina välillä käydä pienemmässä rinteessä. Isoon en koskaan menisi. Näen vain Schumacherin mielessäni, kun edes ajattelen niitä jyrkempiä rinteitä.
Joku järjetön pelko tullut vettä kohtaan. Vuokrasin yksin mökin muutama kesä sitten ja ajattelin mennä uimaan. Ehkä kaksi metriä uin kun iski pakokauhu, äkkiä pois.
Sitten ajattelin lähteä soutelemaan. Laitoin pelastusliivit ja ei kun vesille. En varmaan kymmentä metriä kauemmas rannasta uskaltanut mennä.
Eli jos vielä joskus vuokraan mökkiä, niin sama ottaa ilman järveä :) toki oli mukava istua laiturilla ja nauttia vain silmillä järven kauneudesta.
N61
En uskalla tavata ketään Tinderistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En enää uskalla ajaa Helsingin keskusta-alueella autolla. Pyöräilijät ja kävelijät, saatikka skuuttaajat ei katso yhtään liikennettä ja tulee suoraan alle. Taksit ajaa niin agressiivisesti, että saa koko ajan pelätä, milloin joku singahtaa peltiin.
En uskalla telttailla. Liikaa rikosjuttuja kuunnellut ja olen vakuuttunut, etten selviäisi hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mennä metsään marjastamaan yksin. Ei ehkä liity ikään, vaan maailman muuttumiseen. Olin kymmenisen vuotta sitten pienen poikani kanssa mustikassa lähimetsässä. Puitten lomassa kierteli outo mies. Mietin, miten pääsemme pojan kanssa karkuun tarvittaessa. Marjat jäi metsään, lähdimme pois.
Äärihiihtoa eli jos-kaatuu-niin-kuolee tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla mennä Linnanmäellä enää Taigaan tai muihin hurjiin laitteisiin. Puuvuoristoradassakin meinaa huimata:D N35
Lasketella, rullaluistella, ajaa moottoripyörällä, vesihiihtää, syödä herkkuja joka päivä. Ikää 69 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka ette uskalla mennä huvipuistolaitteisiin niin teette sen väärin. Ensin pitää mennä pari kertaa vaikka kahvikuppeihin että totuttelu pyörimiseen ja sen jälkeen vasta mennään mustekalaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurjiin huvipuistolaitteisiin en ole uskaltanut enää vuosiin, 17-vuotiaana alkanutta lentopelkoani sen sijaan olen saanut vähän hillittyä (vaikka tässä maailmantilanteessa harvoin lennänkään). Muuten uskallan aika lailla kaiken, mitä ennenkin. Olen 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 37-vuotias nainen ja hoikahko (bmi 18,5). Sanon vaan, jotta ette luule ylipainosta johtuvaksi
Opetella uimaan, koska en ole ikinä oppinut.
Opetella ajamaan autolla.
Huvipuistolaitteisiin en ole uskaltanut mennä 21-vuotiaasta eteenpäin, kun tuli joku paniikki siellä.
Viime talvesta asti olen uskaltanut (juoksu)lenkkeillä vain nastakengillä talvisin. Tavallisilla kengillä kävely on alkanut tuntua hurjan vaaralliselta nyt.
Pyörällä en uskalla ajaa talvella, vaikka n. 30-vuotiaaksi asti ajoin. Ilman nastarenkaita tosin.
Hirveä kaatumisen pelko on täälläkin, koska olen kompuroinut ihan sulalla maalla ja murtanut luitani. Kompastelen kotonakin omiin jalkoihini ihan tarpeeksi.
Nyt kyllä aivan pakko kysyä että miten sitten pysyt noin hoikkana?
Heh, löysin tämän vanhan kommenttini. Niillä nastakengillä käyn nimenomaan juoksemassa talvella ja kuntosalilla tai kotona treenatessa ei tarvitse liukastella.
Hiihtää, luistella, liftata, reilata, luoda ystävyyssuhteita, hypätä uimahallin kerroksista, uida järven yli yksin, hakea miehiä tanssimaan, muuttaa ilman, että on asuntoa ja työpaikkaa, osallistua laulukilpailuihin
Alue: Aihe vapaa
On monia asioita, mitkä aiheuttaa tasapainoon (lääkitys, operaatiot tms.), joten on viisautta olla varovaisempi. Luulen, että moni on myös tiedostanut terveydenhuollon romahtamisen, ja että korjaavia toimenpiteitä ei usein saa ajoissa, tai jos saa ollenkaan.