Kerrostalossa asuvat lapsiperheet! Saako lapsenne juosta ja hyppiä sisällä?

Tätähän se on tämä nykyaika. Hirveetä tömpsyttelyä ja hyppimistä ja usein kans rappukäytävällä karjumista, ovien paiskomista joka ikinen kerta. Todella ihmettelen, että miten vanhemmat ei edes siitä sano mitään? Olen asunut osan lapsuudestani 90-luvulla myös kerrostalossa ja ei tullut silloin kuulonkaan, että oltaisiin hypitty, tömistelty, huudettu, paiskottu ovia. Ei nimeksikään! Ja naapuria piti tervehtiä ehdottomasti. Eipä nykyään lapsia enää kasvateta. Itselle ei ainakaan tuota vaikeuksia opettaa käytöstapoja ja ottamaan huomioon muita. Paksu matto on hyvä keino jos haluaa riehua sisällä!

Mä asuin kerran kerrostalossa, jossa käytävässä asuvien lapsien (sisarukset) suosikkileikki oli juoksennella käytävän päästä päähän jumalattoman huudon/töminän säestämänä. "aaaaaAAaaAAaaAAAAAAAAAAAaaaAAAaaaAAAaaaaaaaaaaaaaa" "tututumtumtumtTUMTÖMTÖMTUMtumtumtumtum" Todella mukavaa kuunneltavaa, varsinkin krapulassa. 

Nykyisessä talossa lapsien annetaan leikkiä ja seikkailla rapussa, mm. pelata koripalloa ja rimputella ovikelloa ja joskus olen herännyt siihen, kun seitsemältä rapussa raikaa lapsen laulu, siansaksaa tyyliin "puupaaa kuukuudaa" sitten jossain vaiheessa, äitikin ilmestyy rappuun "irmeliii, mis oot, tuu alas sieltä, huiuijuii" lisäksi täällä asuu perhe, jotka rauhoittelee rääkyvää vauvaa rapussa. Onneksi ovat nyt lopettaneet tämän. 

ihmettelevä äiti kirjoitti:

Tätähän se on tämä nykyaika. Hirveetä tömpsyttelyä ja hyppimistä ja usein kans rappukäytävällä karjumista, ovien paiskomista joka ikinen kerta. Todella ihmettelen, että miten vanhemmat ei edes siitä sano mitään? Olen asunut osan lapsuudestani 90-luvulla myös kerrostalossa ja ei tullut silloin kuulonkaan, että oltaisiin hypitty, tömistelty, huudettu, paiskottu ovia. Ei nimeksikään! Ja naapuria piti tervehtiä ehdottomasti. Eipä nykyään lapsia enää kasvateta. Itselle ei ainakaan tuota vaikeuksia opettaa käytöstapoja ja ottamaan huomioon muita. Paksu matto on hyvä keino jos haluaa riehua sisällä!

90-luvulla lapselle tuli rangaistus jos ei totellut vanhempia. Lapset tiesivät, että jos ei välitä siitä mitä äiti tai isä sanoo, niin sillä on seurauksensa.

Ei kerrostalossa voi asua. Siellä voi olla korkeintaan säältä suojassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun myös ylimmässä kerroksessa ja muuten mukavan rauhallisessa talossa, jossa kunnioitetaan muita, mutta viime yönä oli jollain naapurilla ilmeisesti porukkaa yökylässä ja siellä lapset kiljuivat ja juoksivat vielä myöhään yöllä joskus yhden aikaan. Ehkä olivat hypermoodissa uudenvuoden viettäminen takia, mutta kyllä uutenavuotenakin voisi noudattaa sääntöjä... en tykkäisi siitäkään, jos joku huudattaisi musiikkia siihen aikaan.

Musta taas olisi kivempi kuunnella lasten ääniä, kuin vaikka kännisten ölinää. Eikä tuollainen satunnainen juhlinta haittaa, mutta meitä on erilaisia.

Ääni on ääni, tuli se sitten kenestä tahansa. Hiljaisuuden aikana huutamisesta tai juoksemisesta ei tee vähemmän häiritsevää se, että kyseessä on lapsi.

Saavat ottaa juoksuaskelia, saavat nauraa, saavat leikkiä ja saavat olla normaaleja ihmisiä. Huutaa ei saa, mutta jos pienin satuttaa itsensä, niin kyllä hän hetken itkee aika kovaakin. Rappukäytävässä ei saa juosta eikä meluta, eikä porraskaiteta saa paukutella vaikka se ääni olisi kuinka kiva. Ovea ei tarvitse paiskoa kiinni, mutta meillä vähän joka asukkaalla ne välillä paiskautuu vahingossa todella lujaa kiinni. 

Noudatetaan hiljaisuutta kuten muutkin tässä talossa. 

Inhoan silti täällä asumista, ja odotan kuin kuuta nousevaa että löydetään sopiva talo joka ostaa. 

Eivät saa. Juokseminen ja hyppiminen ovat ulkohommia. On myös opittava ottamaan muut ihmiset huomioon ja kunnioittamaan heidän asumisrauhaansa.

Ei missään nimessä saa, eikä myöskään huudeta ja heitellä palloa tai leluja. Kyllä meillä on käytöstavat ja otamme muut huomioon. Sille en voi mitään jos taapero saa raivarin ja kiljuu kun en anna periksi, mutta näitä on harvakseltaan. 

Yleisestikin sivistynyt ja hyvätapainen ihminen ajattelee myös muita ja pyrkii omilla toimillaan häiritsemään mahdollisimman vähän ja olemaan hyvä naapuri. Hyvä naapuri elää siististi ja huolehtii yhteisen taloyhtiön viihtyvyydestä. Emme myöskään aikuiset soita musiikkia koskaan kovalla, ainoastaan radio taustana keittiössä päällä joskus ja tietysti tv. Lauantaisin joskus joku pariskunta istuu pidempään iltaa, mutta silloinkin keskustelemme rauhallisesti ja nautimme ruuasta, emmekä möykkää ja sählää. 

Sisällä ei juosta! Oli kyseessä mikä tahansa talo (pl. liikuntaan tarkoitetut rakennukset). Tämä ihan jo turvallisuussyistä.

Kerrostaloon muuttavat tietävät, että ei voi pitää ääntä samalla tavalla kuin omakotitalossa tai rivitalossa. Kuitenkin lapsiperheissä tuntuu usein olevan asenne, että saa tehdä mitä huvittaa, koska lapsia. Puhetta ymmärtävä lapsi pysyy kurissa, jos vanhempi niin haluaa. Vanhempaa ei siis kiinnosta naapurien rauha, jos lapset hyppii ja pomppii tuntitolkulla. Satunnaiset äänet kuuluvat väkisin, mutta leikkikerhoa ei kerrostalossa voi pitää ilman naapurien vihaa.

En asu kerrostalossa vaan paritalossa, mutta seinänaapureiden kanssa on vähän sama juttu. Heillä kaksi lasta, jotka riehuvat sisällä ja tässä joululomalla kuuluivat pomputtavan koripalloakin. Vain erittäin harvoin kuulen heidän leikkivän pihalla, sen sijaan sisällä juoksua ja töminää kuuluu päivät pitkät; vaikuttaa siis siltä, etteivät oikein lähde muuallekaan ulos purkamaan energiaa. Välillä meteliä kuuluu vielä hiljaisuuden jälkeenkin.

Olen ihmetellyt tuota, että miksi eivät mene ulos riehumaan ja leikkimään, mutta en ole oikein voinut kysyäkään.

Ei todellakaan juoksemista, tömistämistä, kirkumista tai mitään muutakaan sellaista sisätiloissa. Se ärsyttää muakin.

Yläkerran mummolle kävin sanomassa kun antaa lastenlasten hyppiä huonekaluilta lattialle ja pompottaa palloa. Ja kun nuo ovat aina ainakin 2vko putkeen kylässä. Mummo oli kovasti sitä mieltä että lapsista nyt lähtee ääntä ja on ihan normaalia toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä saa, eikä myöskään huudeta ja heitellä palloa tai leluja. Kyllä meillä on käytöstavat ja otamme muut huomioon. Sille en voi mitään jos taapero saa raivarin ja kiljuu kun en anna periksi, mutta näitä on harvakseltaan. 

Yleisestikin sivistynyt ja hyvätapainen ihminen ajattelee myös muita ja pyrkii omilla toimillaan häiritsemään mahdollisimman vähän ja olemaan hyvä naapuri. Hyvä naapuri elää siististi ja huolehtii yhteisen taloyhtiön viihtyvyydestä. Emme myöskään aikuiset soita musiikkia koskaan kovalla, ainoastaan radio taustana keittiössä päällä joskus ja tietysti tv. Lauantaisin joskus joku pariskunta istuu pidempään iltaa, mutta silloinkin keskustelemme rauhallisesti ja nautimme ruuasta, emmekä möykkää ja sählää. 

Meillä sama. Vauvan itku ja taaperon raivarit on oma juttunsa. Sitä ääntä jos naapurista kuuluu, niin olen vain tyytyväinen ettei ole oma.

Mutta kun naapurissa 7v annetaan ravata ja raivota rappukäytävässä ja yläkerrassa ilmeisesti pidetään norsusafaria niin siihen menee hermo. Kyllä mä olen lapsille sanonut että se kuulostaa ihan kauhealta kaikkiin asuntoihin jos riehuu sisällä tai rappukäytävässä. Ymmärsivät ihan hyvin jo pieninä että sellainen nyt ei vain käy.

Tuntuu että monet kuuroutuu omien lasten touhuihin, ja järjetön mekastaminen koetaan normaaliksi elämisen ääniksi.

Sama vika. 7:s kerros ja alakerrassa jatkuva tamppaaminen. Vanhemmilla ei ilmeisesti järkeä päässä. En voi kuvitellakaan mikä meteli kuuluu alempiin kerroksiin.

Taaperon raivoaminen, kirkuminen ja pattereiden hakkaaminen ei todellakaan ole ok.

Ei saa. Meillä 5 v. ja 3 kk lapset. Sisällä ei saa juosta, ei hyppiä, ei tömistellä ja puhutaan normaalilla puheäänellä, ei huutaen. 5 v. joskus raivostuessaan huutaa hetken tai kolistelee seiniä😞 Se hävettää. Ollaan parhaamme yritetty että ei suotta häirittäisi naapureita. Meidän esikoinen on vaan kotona toisinaan todella omapäinen, päiväkodissa ei mitään ongelmia - kiltti ja hiljainen 🙄 Ollaan opetettu lapselle että ulkona saa hyppiä ja juosta aivan mielin määrin, samoin kesämökillä, joka on keskellä metsää eikä naapureita lähimaillakaan😁 Kotona sisällä harrastetaan rauhallisempia leikkejä.

Asumme kerrostalossa arvo-alueella. Meillä ei ole pieniälapsia ja joudumme päivittäin kuulemaan kun yläkerran jo varhais teini-iässä olevat lapset juoksevat ja tömistelevät heti aamusta alkaen. Pelaavat myös jotain pallopeliä sisällä. Koskaan en ole nähnyt noita lapsia leikkivän taloyhtiön pihalla. Meillä on leikki-iässä olevia lapsenlapsia ja kun he tulevat yökylään niin saavat juosta ja tömistellä, pistetään vahinko kiertämään!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niiden lasten on saatava rauhassa juosta omassa kodissaan, kun eivät sitä hiljaisuusaikoina tee. Täysin normaalia elämisen ääntä. Jos ahdistaa, niin muuta rauhalliselle paikalle omakotitaloon. 

Vaikea ymmärtää näitä ihmisiä, jotka änkeävät asumaan suureen taloon kymmenien muiden ihmisten kanssa ja sitten pahoittavat mielensä siitä, ettei koko ajan ole täysin hiljaista.

Kuinka typerä ihmisen täytyy olla jos kehottaa jotain muuttamaan omakotitaloon metelöivien asukkaiden keskeltä??! Kyllä minä muuttaisinkin omakotitaloon, mutta sellainen ei ole tässä elämäntilanteessa mahdollista. Vai keksitkö ratkaisun tilanteeseen; elän tällä hetkellä opintotuella.

Eivät saa