Onko vajaa parimetrinen mies seksikäs?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Sitten vielä väitetään, ettei pilkutuksella muka ole väliä.
Eihän tuo otsikko nyt liity pilkutukseen mitenkään vaan sanan kaksoismerkitykseen. Vai käsitinkö nyt jotain viestistäsi väärin.
Vierailija kirjoitti:
No minun mies on 198, mutta ei vajaa. Joten on seksikäs. Komein mies ikinä.
Yritin kirjoittaa samansisältöisen viestin, mutta "kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen". Ei hitto, onneksi tämä on viimeinen päivä tällä palstalla.
Onnittelut komeasta miehestä, kuulostaa aika namulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minun mies on 198, mutta ei vajaa. Joten on seksikäs. Komein mies ikinä.
Toi vitsi sanottiin jo eka sivulla
Taisi jollain pätkällä kolahtaa.
Eri
Minulle miehen pituudella on väliä. Kivittäkää vain mutta ei se muuta asiaa.
Olen aina ihastunut ja rakastunut vain pitkiin, mutta myös yhtä aikaa mm. älykkäisiin ja hauskoihin miehiin. Vain pituus ei riitä tietenkään. Rakkaat poika- ja miesystäväni (olen jo keski-ikäinen) ovat olleet n 190cm itse asiassa kaikki. En ole näin suunnitellut.
En minä voi sille mitään enkä ala miesmakuani anteeksi pyytämään. En ole näitä miehiä seuraani pakottanut enkä ketään huonosti kohdellut.
En ole myöskään ketään lyhempää ollut kelpuuttamatta pituuden vuoksi. Olen kerran tapaillut jonkin aikaa myös n 175cm mittaista tosi mukavaa miestä. Itse 170cm eli suunnilleen mittaiseni.
En rakastunut häneen niin eipä siitä mitään tullut. Yritin kyllä. En edes kokenut hänen tapauksessaan lyhyyttään ongelmaksi. En olisi tapaillut. Mutta en juuri häntä kohtaan vain kokenut tarpeeksi tunteita ylipäätään.
Voi se olla alitajuntaistakin toki, mutta en minä ainakaan tieten tahtoen valkkaa pitkiä miehiä. Niin vain tapahtuu. Yhtä lailla tuo lyhyt tapailukumppani oli ainoa pienempi mies, joka on minusta ollut edes kiinnostunut.
Järjetöntä seurustella jonkun ihmisen kanssa, josta ei pidä myös fyysisesti enemmän kuin muista. Eikö rakastuminen ja rakastaminen ole juurikin sitä, että se oma kulta on se kaikkein ihanin?
Vierailija kirjoitti:
Minulle miehen pituudella on väliä. Kivittäkää vain mutta ei se muuta asiaa.
Olen aina ihastunut ja rakastunut vain pitkiin, mutta myös yhtä aikaa mm. älykkäisiin ja hauskoihin miehiin. Vain pituus ei riitä tietenkään. Rakkaat poika- ja miesystäväni (olen jo keski-ikäinen) ovat olleet n 190cm itse asiassa kaikki. En ole näin suunnitellut.
En minä voi sille mitään enkä ala miesmakuani anteeksi pyytämään. En ole näitä miehiä seuraani pakottanut enkä ketään huonosti kohdellut.
En ole myöskään ketään lyhempää ollut kelpuuttamatta pituuden vuoksi. Olen kerran tapaillut jonkin aikaa myös n 175cm mittaista tosi mukavaa miestä. Itse 170cm eli suunnilleen mittaiseni.
En rakastunut häneen niin eipä siitä mitään tullut. Yritin kyllä. En edes kokenut hänen tapauksessaan lyhyyttään ongelmaksi. En olisi tapaillut. Mutta en juuri häntä kohtaan vain kokenut tarpeeksi tunteita ylipäätään.
Voi se olla alitajuntaistakin toki, mutta en minä ainakaan tieten tahtoen valkkaa pitkiä miehiä. Niin vain tapahtuu. Yhtä lailla tuo lyhyt tapailukumppani oli ainoa pienempi mies, joka on minusta ollut edes kiinnostunut.
Järjetöntä seurustella jonkun ihmisen kanssa, josta ei pidä myös fyysisesti enemmän kuin muista. Eikö rakastuminen ja rakastaminen ole juurikin sitä, että se oma kulta on se kaikkein ihanin?
En kykene viehättymään alle 190cm miehistä seksuaalisesti, joten ymmärrän miksi jotkut miehet eivät vastaavasti voi viehättyä esim lihavasta naisesta. Näille ei vain voi mitään.
Reilu 190cm mies on seksikkäämpi.
Koen 175-180cm pituiset miehet miellyttävimmiksi, eli parimetrinen on mielestäni vähän liian pitkä. Jos olisi muuten ok, voisin kuitenkin kiinnostua.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut tyyliin jostain 195-senttisestä niin todellakin on!
T. nainen 182 cm
No olen 195 cm mies.. mutta eihän naisille kelpaa
t. allu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle miehen pituudella on väliä. Kivittäkää vain mutta ei se muuta asiaa.
Olen aina ihastunut ja rakastunut vain pitkiin, mutta myös yhtä aikaa mm. älykkäisiin ja hauskoihin miehiin. Vain pituus ei riitä tietenkään. Rakkaat poika- ja miesystäväni (olen jo keski-ikäinen) ovat olleet n 190cm itse asiassa kaikki. En ole näin suunnitellut.
En minä voi sille mitään enkä ala miesmakuani anteeksi pyytämään. En ole näitä miehiä seuraani pakottanut enkä ketään huonosti kohdellut.
En ole myöskään ketään lyhempää ollut kelpuuttamatta pituuden vuoksi. Olen kerran tapaillut jonkin aikaa myös n 175cm mittaista tosi mukavaa miestä. Itse 170cm eli suunnilleen mittaiseni.
En rakastunut häneen niin eipä siitä mitään tullut. Yritin kyllä. En edes kokenut hänen tapauksessaan lyhyyttään ongelmaksi. En olisi tapaillut. Mutta en juuri häntä kohtaan vain kokenut tarpeeksi tunteita ylipäätään.
Voi se olla alitajuntaistakin toki, mutta en minä ainakaan tieten tahtoen valkkaa pitkiä miehiä. Niin vain tapahtuu. Yhtä lailla tuo lyhyt tapailukumppani oli ainoa pienempi mies, joka on minusta ollut edes kiinnostunut.
Järjetöntä seurustella jonkun ihmisen kanssa, josta ei pidä myös fyysisesti enemmän kuin muista. Eikö rakastuminen ja rakastaminen ole juurikin sitä, että se oma kulta on se kaikkein ihanin?
En kykene viehättymään alle 190cm miehistä seksuaalisesti, joten ymmärrän miksi jotkut miehet eivät vastaavasti voi viehättyä esim lihavasta naisesta. Näille ei vain voi mitään.
Lihavuudelle voi jotain.
Kyllähän tuon pituiset taitaa olla aina hieman vajaita.
Toi vitsi sanottiin jo eka sivulla