Työpaikkakiusaaminen neuvoja kaivataan
Olen töissä suuressa yrityksessä. Pari vuotta sitten joudun rajun työpaikkakiusaamisen uhriksi esimieheni (noin 50 v. mies) toimesta. Syynä oli ilmeisesti se että minulla (35v. nainen) oli esimiestäni parempi koulutus ja olin motivoitunut työssäni. Kiusaaminen oli aluksi hyvin selkeää. Minua syytettiin mm. asioista joita en ollut tehnyt. Kerroin kiusaamisesta eteenpäin esimiehen esimiehelle, jolloin suora asiaton syyttely loppui, sillä pystyin näyttämään etten ollut toiminut kuten esimieheni väitti.
Kiusaaminen kuitenkin jatkui, tällä kertaa taidokkaampana. Esimies alkoi syyttämisen sijaan hankaloittaa työntekoani. Minulta pimitettiin tietoa ja tein sen seurauksena huonoja päätöksiä ja virheitä. Tätä jatkui noin 2 vuotta. Yritin kertoa asioista muille, mutta esimieheni sai aina käännettyä asian siten että vika oli minun. Lopulta olin siinä kunnossa että itkin jatkuvasti töissä ja sain paniikkikohtauksia esimieheni kanssa keskustellessa. Olin muutaman viikon sairauslomalla työuupumuksen takia. Tämän jälkeen esimieheni sai loputkin ylemmästä johdosta uskoteltua minun taitojeni olevan puutteelliset.
Viime syksynä sain mahdollisuuden lähteä joksikin aikaa toisiin tehtäviin. Viimeiset kuukaudet edellisessä toimipisteessäni oli täyttä helvettiä. Esimies teki kaikkensa että voin pahoin. Sain mm. kuulla olevani mt-ongelmainen ja vaaraksi lapsilleni(!!). Mitä vähemmän reagoin hänen kiusaamisyrityksiinsä, sitä rajuimmiksi ne menivät. Häntä selvästi harmitti kun tajusi minun saavan mahdollisuuden näyttää kykyni muualla.
Nyt kun olen ollut yli puoli vuotta poissa edellisessä tehtävässäni, voin hyvin. En ole koko tässä työpisteessa ollessani saanut ensimmäistäkään paniikkikohtausta enkä edes itkenyt töissä. Nautin työntekemisestä reilussa ympäristössä mukavien työkavereiden kanssa. Saamme hyvää tulosta aikaan. Tilanne on kuitenkin se että joudun palaamaan vanhaan yksikkööni syksyllä. Sinne, missä minut on leimattu huolimattomaksi, laiskaksi ja mt-ongelmaiseksi. Ei siis ainoastaan esimieheni taholta, vaan myös ylemmän johdon. Ahdistaa. Toisaalta haluan mennä koska aidosti pidin työtehtävistäni ja näyttää etten ole sellainen jollaiseksi he minut ovat leimanneet.
Sitä ennen ovat edellisen yksikön vuosijuhlat. Mitä tekisitte asemassani, menisittekö pääpystyssä ihmisten keskelle jotka pitävät sinua sekopäänä? Ihmisten jotka ovat nähneet sinun saavan paniikkikohtauksen ja itkevän? Tavallaan haluaisin mennä sinne pääpystyssä, katsoa kaikkia silmiin ja näyttää että he olivat väärässä.
Kommentit (25)
Ihan hyviä neuvoja, että sähköpostitse kaikki viestintä ja kehittynyt tallennin taskuun. Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Keräät siis koko ajan todisteita sillä silmällä, että joskus joutuu mahdollisesti tekemään vaikka tutkintapyynnön poliisille (vrt. Ahde). Myöskin säästä kirjeesi pomon pomolle ja hänen vastauksensa, koska hänen on lain mukaan puututtava asiaan saatuaan siitä tiedon. Älä varoita kumpaakaan, vaan tee kaikki valmistelut suunnitellusti salaa.
Työpaikkakiusaamisen ongelma monesti on kiusaamisen paheneminen kun asia otetaan esille. Muuttaa luontoaan vain vaikeammin puututtavaksi.
Mitenkähän ap selvitti tilanteensa?
Vaihda työpaikkaa. Typerintä lähteä tappelemaan. Vaikka olisit kuinka oikeassa, menetät hermosi, mielenrauhasi ja maineesi.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun kiusaajapomo tulee paikalle, laita hänen tietämättään puhelimen äänitys päälle. Näin pystyt osittamaan miten sinua tosiasiassa kohdellaan. Kyse ei ole salakuuntelulusta kun olet itse tilanteessa mukana. Minä toimin näin kun oli pakko. Nyt tein kohtelustani valituksen aluehallintovirastoon. Jos väitetään keskusteluissa sanotuksi toisin, pystyn soittamaan nauhat.
Miten tuo nauhoitus laitetaan päälle? Esim Samsung puhelimessa.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 15:56"]Kiitos hyvistä vastauksista! Olen miettinyt jo aiemmin että asioita pitäisi hoitaa esimieheni kanssa enemmän sähköpostilla. Tällöin saisin varmistettua että kaikki oleellinen tieto on minulla. Tätä on työyhteisössämme kuitenkin pidetty huonona ja epäkohteliaana tapana, joten sitä sinisilmäisenä olen välttänyt sähköpostin käyttöä koska työpisteemme sijaitsevat vierekkäin.. Mutta jos joudun tuonne takaisin palaamaan, alan varmistamaan sähköisesti että kaikki tieto on minulle annettu. (Kirjaan ylös asiat ja laitan esimiehelleni sähköpostia tyyliin onko tässä kaikki oleellinen lähtötieto.) Tiedän että tämä tapa tulee ärsyttämään esimiestäni entisestään, mutta se on varmasti pienempi paha kuin aiempi tapa välittää suullisesti puutteellista tietoa.
Ja kyllä, en koe itseäni mitenkään uhkaksi huomattavasti kokeneemmalle esimiehelleni(insinööri), mutta häntä on alusta saakka tuntunut ärsyttävän minun (DI) tuloni hänen alaisekseen.
Työterveyteen olen kertonut kahdesta paniikkikohtauksesta jotka molemmat sain esimieheni silmien alla. Toisella kertaa oli kertonut haluavani puhua hänen esimiehensä kanssa sen jälkeen kun olin taas hänen mielestään tehnyt sellaistä mitä en ollut tehnyt. Tässä kohtaa esimies hurjistui ja sanoi että siitä vaan, samalla käydään läpi kaikki sinun tekemäsi virheet. Näitä virheitä hän ei kuitenkaan suostunut minulle erittelemään kun kysyin mitä ne ovat. Pitäis tilatakin työterveydestä omat paperit ja katsoa kuinka asia on sinne kirjattu. Jos siis on kirjattu. Työterveyslääkäri ei juuri noteerannut kertomustani.
-ap-
[/quote]
Arvasin tutkinnot oikein. Itselläni on ollut sama tilanne. DI-miehet kestää sen, että naisellakin on koulutusta, mutta monille insseille (vanhemmat / samanikäiset) asia on jostain syystä vaikea.
Itselläni tilanne johti siihen, että koska pidin puoliani (TEK:n lakimies), sain kenkää yt:ssä :/ Datanomit yms muut sai jäädä, mutta ainakaan tuossa firmassa ei ollut sijaa koulutetulle nuorehkolle naiselle.