Lue keskustelun säännöt.
Vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja - onko muilla tällaista?
Meillä on taaperoikää lähestyvä vauva. Vauvalla on ollut haasteita koko ikänsä erityisesti nukkumisen suhteen, joten olemme pyrkineet pitämään säännöllisen päivärytmin ja rutiineista kiinni, sillä ne helpottavat arkea. Tätä on ollut todella vaikea perheen ulkopuolisten ymmärtää. Meillä ei siis ole vauvaa, joka nukahtaisi mihin vain ja kaikki sujuisi superjouhevasti. Haastavan vauvan kanssa ollaankin oltu aika paljon kotona oman perheen kesken ja vieraita (isovanhemmat/ystävät) käy meillä 1-2 kertaa kuussa.
Kun isovanhemmat/ystävät ovat nähneet vauvaa, he eivät ollenkaan ymmärrä miksi rutiinien kanssa pitäisi olla tarkkaa. Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville. Eivät ylipäätään ymmärrä, miksi vauvan pitää nukkua päiväunet juuri silloin, kun he ovat käymässä (viipyvät useamman tunnin kerrallaan eli unet osuvat joka tapauksessa johonkin väliin).
Ruokailut ovat toinen haaste: nyt on menossa vaihe, että ruoka maistuu huonosti ja silti vieraat haluavat syöttää vauvaa. Sitten turhautuvat, kun vauva ei saa syödyksi ja pää pyörii kuin pöllöllä, kun vauva ihmettelee keittiössä höpöttäviä aikuisia eikä saa ruokarauhaa. Vaikka ruokarauhaa toivoisi, niin sitä ei saada, "koska kyllä se vauva kuitenkin syö, kun minä syötän". Herkästi käy niin, että ruoka ei maistu ja loppupäivän ruokailut ovat haastavia.
Ilta-aikaan käyvät vieraat eivät ymmärrä, että tarvitsisimme rauhaa vauvan iltapuuhiin. Iltapuurot, nukutukset ja muut vievät meillä aikaa. Vieraat odottavat meiltä samaan aikaan seurustelua heidän kanssaan. Ihan suoraan on jouduttu sanomaan, että nyt on aika lähteä kotiin, mutta osa jää silti viivyttelemään, kun haluaisi nähdä vauvan menevän nukkumaan tai eivät usko, että nyt pitää ihan tosissaan lähteä. Muutamat ovat tulleet höpöttämään pinnasängyn luokse "tuitui pikku Eevi-Eevertti, oletko menossa nukkumaan?" ja meinaa mennä hermo, kun vauva ei saa unta vieraan jutellessa. Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa.
Onko muilla vastaavaa, että vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja? Meillä on ollut monesta syystä raskas vauvavuosi ja turhauttaa, kun nuo päivärytmeistä ja rutiineista lipsumiset kaatuvat sitten meidän vanhempien niskaan levottomina iltoina ja huonosti nukuttuina öinä. Vieraitahan tuo ei haittaa, sillä he eivät joudu kestämään itse noita lipsumisten aiheuttamia haasteita. Mitä tällaisen tilanteen kanssa voi tehdä? Emme haluaisi linnoittautua kotiinkaan ja olla täysin näkemättä vieraita.
ap
Kommentit (615)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla joku joskus varmaan kymmenen sivua taaksepäin kirjoitti, että iltatoimiin menee aikaa, kun se käsittää hiusten-ja kynsienleikkuun, hiustenpesun, rasvauksen, hampaiden pesut, kylvyt, puurot, sadut, nukuttamiset ja mitähän kaikkea siihen kuuluu. Näin suurperheen äitinä sanoisin, että oman jaksamisen vuoksi illalla kannattaa päästä mahdollisimman helpolla ja suuren osan tuosta hommasta voi hoitaa joskus päiväsaikaan tai vaikka aamulla, kun kaikki ovat pirteitä. Illalla sitten vaan iltapala, pesu, hammaspesu ja pieni satu, ja hyvää yötä.
Tässä taas yksi malliesimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä, että toiselle perheelle voi sopia erilainen rutiini kuin itselle. Oman perheen iltarutiini on lähempänä lainatun kirjoittajan iltarutiinia kuin kommentoidun perheen iltarutiinia, mutta ei mun silti ole vaikea kuvitella, että meidän rutiini ei ole kaikille perheille se paras mahdollinen.
Mun mielestä ap on älyttömän vieraantunut maailmasta ja lapsen kasvatuksesta. Kuka edes asuu hiljaisuudessa 24/7? Kysympä vaan, oli lapsia tai ei T. Eri
Sun mielestä. Entä sitten. Ketä haittaa?
No ehkei sitten olisi vastaavaa ongelmaa heti syntyessään? Voisiko ap kommentoida onko mennyt parempaan suuntaan vai oliko trolli :D
Tämäkin on olkiukko. AP toivoi 15 minuutin hiljaisuutta nukutuksen ajaksi, sen jälkeen olisi saanut jatkaa sitä normaalia elämää äänineen, mitään 24/7 hiljaisuutta ei suinkaan toivottu, tai edes koko unien yli kestävää hiljaisuutta. Sen sijaan, että malttaisivat olla hetken hiljempaa, törkeimmät vieraat tulevat tuituilemaan vauvalle, jonka on vaikea nukahtaa äänien takia.
😆 Osaatko lukea? Minäpä lainaan ap: n kertomia : "Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa "
Tässä oli yksi lause hiljaisuudesta, lueppa uudestaan koko stoori ja tule sitten näsäviisastelemaan :)Olisit itse lukenut edes sen koko lauseen, joka siis kuului seuraavasti:
"Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). "
Se 15 minuuttia oli suoraan AP:n viestistä, sillä heti lainaamassa seuraava lause kuuluu näin:
"Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville."
Voi luoja sun ajatusta. Tuo "vartti hiljaa" tarkoittaa että ap on käskenyt lähes joka minuutti että hys hys vaikka tuntien verran.
Ps, opettele lukemaan ja edelleen koko stoorissa ei ole puhuttu sosiaalisesta elämästä sanaakaan. Toki lainaa se jos sen huomaat ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla joku joskus varmaan kymmenen sivua taaksepäin kirjoitti, että iltatoimiin menee aikaa, kun se käsittää hiusten-ja kynsienleikkuun, hiustenpesun, rasvauksen, hampaiden pesut, kylvyt, puurot, sadut, nukuttamiset ja mitähän kaikkea siihen kuuluu. Näin suurperheen äitinä sanoisin, että oman jaksamisen vuoksi illalla kannattaa päästä mahdollisimman helpolla ja suuren osan tuosta hommasta voi hoitaa joskus päiväsaikaan tai vaikka aamulla, kun kaikki ovat pirteitä. Illalla sitten vaan iltapala, pesu, hammaspesu ja pieni satu, ja hyvää yötä.
Tässä taas yksi malliesimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä, että toiselle perheelle voi sopia erilainen rutiini kuin itselle. Oman perheen iltarutiini on lähempänä lainatun kirjoittajan iltarutiinia kuin kommentoidun perheen iltarutiinia, mutta ei mun silti ole vaikea kuvitella, että meidän rutiini ei ole kaikille perheille se paras mahdollinen.
Mun mielestä ap on älyttömän vieraantunut maailmasta ja lapsen kasvatuksesta. Kuka edes asuu hiljaisuudessa 24/7? Kysympä vaan, oli lapsia tai ei T. Eri
Sun mielestä. Entä sitten. Ketä haittaa?
No ehkei sitten olisi vastaavaa ongelmaa heti syntyessään? Voisiko ap kommentoida onko mennyt parempaan suuntaan vai oliko trolli :D
Tämäkin on olkiukko. AP toivoi 15 minuutin hiljaisuutta nukutuksen ajaksi, sen jälkeen olisi saanut jatkaa sitä normaalia elämää äänineen, mitään 24/7 hiljaisuutta ei suinkaan toivottu, tai edes koko unien yli kestävää hiljaisuutta. Sen sijaan, että malttaisivat olla hetken hiljempaa, törkeimmät vieraat tulevat tuituilemaan vauvalle, jonka on vaikea nukahtaa äänien takia.
😆 Osaatko lukea? Minäpä lainaan ap: n kertomia : "Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa "
Tässä oli yksi lause hiljaisuudesta, lueppa uudestaan koko stoori ja tule sitten näsäviisastelemaan :)Olisit itse lukenut edes sen koko lauseen, joka siis kuului seuraavasti:
"Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). "
Se 15 minuuttia oli suoraan AP:n viestistä, sillä heti lainaamassa seuraava lause kuuluu näin:
"Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville."
Voi luoja sun ajatusta. Tuo "vartti hiljaa" tarkoittaa että ap on käskenyt lähes joka minuutti että hys hys vaikka tuntien verran.
Ps, opettele lukemaan ja edelleen koko stoorissa ei ole puhuttu sosiaalisesta elämästä sanaakaan. Toki lainaa se jos sen huomaat ;)
No eihän siinä nyt ollut tarkoituskaan kai kuin avata näitä ongelmakohtia. En tiedä, onko sulle vieras ajatus se, että asioista kerrotaan se osuus, mikä kuuluu otsikon alle? Noin esimerkkinä, jos kirjoitelman otsikko on "punaisia kukkia", niin siinä harvemmin paneudutaan keltaisiin ja sinisiin kukkiin. Ei siitä, että jotain ei mainita, voi tehdä johtopäätöksiä kumpaakaan suuntaan.
Myöskään tuosta AP:n kirjoituksesta ei mitenkään päin käy ilmi, että AP minuutin välein sanoo, että pitäisi olla vartti hiljaa. Päin vastoin, hänhän nimenomaan puhuu "nukuttamisen ajasta" ja "nukahtamisesta" ja sanoo, että vauvan nukkuessa ei tarvi olla hiljaa. Ei teksteihin sovi lukea jotain, mitä siellä ei ole vain siksi, että se sopii paremmin omaan agendaan (joka tässä tilanteessa tuntuu olevan lapsentahtisesti vauvojaan hoitavien äitien haukkuminen).
Miksi teillä käy vieraita, jos heidän kanssaan on vaikeaa? Pidä rahoistasi kiinni! Minulla on 0-vuotias ja 1-vuotias lapsi, ja omat vanhempani, sukulaiseni ja kaverini osaavat käsitellä vauvoja ja vauvojen äitejä. He auttavat lastenhoidossa ja siivoamisessa ja ovat hiljaa, jos äiti haluaa nukkua. Vauvan unihan on sikeää, joten vauvat eivät herkästi herää ääniin. Miehen suku on toista maata. Miehen sukulaiset eivät ymmärrä tai muista, millaista oli pienten lasten kanssa. He huutavat kuin viimeistä päivää niin, ettei varmasti saa nukuttua. He kävivät täällä kerran ja toiste en päästä, ellen itse pääse samaan aikaan poistumaan kotoa. Meluamisen lisäksi jättivät roskia ja likaisia astioita pitkin kämppää … kiitti 😂 Minulla käy kyllä kavereita vieraina, heillä kaikilla itsellään on vauvoja tai ovat muuten vaan luonteeltaan toiset huomioon ottavia.
Hupsista, puhelin kirjoitti rahoistasi , yritin kirjoittaa rajoistasi 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 4 lasta ja jokaisen kohdalla olen laittanut radion päälle, kun olen laittanut nukkumaan. Tasainen pieni ääni aina taustalla vastasyntyneestä niin pystyy vaikka imuroimaan lapsen nukkuessa. Toista lasta ei kyllä tuommoisen ap:n kuvaamaan tilanteeseen voi harkita.
Kyllä voi, ei kannata liikaa spekuloida. Meilläkin esikoinen oli herkkä ja vaativa, mutta sopeutui kyllä aikanaan siihen että perheeseen tuli toinen lapsi vaikka itsekin oli siis vielä tosi pieni. Nyt koululaisena on ihan fiksu ja seurallinen. Noin 1,5 vuotiaaksi oli kuitenkin tuollaista että syömisen ja nukkumisen aikaan piti olla mahdollisimman rauhallista. Imuroida pystyi muuten meilläkin lasten nukkuessa ja esim. tv sai olla päällä, mutta puhe saattaa olla ihan eri tavalla häiritsevää varsinkin jos on kyseessä joku möykkäävä mummeli joka ei osaa yhtään hillitä äänenkäyttöään. Pahoittelen yleistämistä mutta joskus iäkkäämmät naiset puhuu huutaen.
Miksi te kasvatatte nämä esikoiset aina täydessä hiljaisuudessa? Ei kun normaalit elämisen äänet taloon vaan kun vauva tulee. Kaikki äänet ovat tuttuja jo sieltä äidin vatsasta asti.
Siis mitä hittoa, "täydessä hiljaisuudessa"? :D Yritin selittää että ne normaalit elämisen äänet nimenomaan sallittiin myös esikoisen kohdalla. Turhaa mölyämistä ja tahallista häiriköintiä en kuitenkaan sietänyt lasten ollessa pieniä enkä siedä nytkään.
Onko jollekin oikeasti noin vaikeaa jos välillä on myös rauhallista, eikö ne rauhallisemmatkin hetket kuulu elämään? Minusta on hyvin outo ajatus että elämän pitäisi aina olla vain jotain levotonta hälinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aijai... Tulipa mieleen omat alkuajat esikoisen kanssa. Hän on aina ollut sievästi sanottuna erittäin herkkä, tarkka ja vaativa lapsi. Nukkui vauvana hyvin vähän ja se lähenteli todellakin jo taidetta, että hänet saatiin nukkumaan missään muualla kuin liikkuvissa vaunuissa, olipa vuorokauden aika mikä tahansa. Heräsi heti, kun liike lakkasi. Myöskään ruokailu ei juuri kiinnostanut ja välillä mietin, että lapsi elää pelkällä pyhällä hengellä. Kaikkea, paitsi päälläseisontaa, tuli kyllä harrastettua, että lapsen sai syömään. Varsinkin vieraissa paikoissa. Ja mikään ei saanut hormoneista sekaisin olevaa uutta äitiä niin pahastumaan kuin se, että tultiin esittämään mukatietäviä kommentteja siitä, mikä kaikki lapsenkasvatuksessamme oli mennyt pieleen. Nyt, pari lasta ja vuosikymmentä myöhemmin voin todeta, että ihan kaikki lapset on tismalleen samalla tavalla kasvatettu ja hoidettu, mutta lapset ja vauvat ovat erilaisia, jokainen oma persoonansa jo ihan pienenä ituna. Nyt tämä sama vaativa vauva on mitä mukavin ja terävin nuori mies. Ruoka ja uni maistuu, mutta edelleen on superkiinnostunut kaikesta ympärillään. Ja siitä ne vauva-ajan haasteetkin varmaan juonsivat.
Ap:lle toivotan kärsivällisyyttä. Luota itseesi äitinä ja valikoi se seura, jonka otat vastaan omaan kotiisi. Kuten tässä ketjussa on jo ehdotettukin, voi olla helpompi itse kyläillä, sillä silloin pääsee myös poistumaan juuri silloin kun itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä vauvan ympärillä höösäämistä. Totutatte ylimääräiseen palveluun, jonka kanssa olette myöhemmin sitten pulassa. Ei se lapsi siihen kuole, jos orajallisten rutiinien vetämisen sijaan seurusteleekin vieraiden kanssa tai totuttelee elämän ääniin. Te vanhemmat kuulostatte olevan stressaantuneita ja hermoheikkoja elämästä vieraantuneita suorittajia.
Kyllä. Ja henkilökohtaisesti olen ottanut etäisyyttä / katkaissut välit ylisuojeleviin vanhempiin. En halua olla häiriöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun normaalit ihmiset eivät ymmärrä teidän kellontarkkaa vauva-arkeanne, niin on paras, ettette kutsu vieraita kotiinne. Tapaatte sukulaosia ja ystäviä heillä tai ulkona, niin voitte lähteä omaan rauhaanne silloin niin pitää tehdä.
Ulkopuolisia ei voi vaatia ymmärtämään ja muistamaan kaikkia erikoissääntöjä, joita teillä pitää noudattaa. Sinulle ja miehellesi säännöt ovat muodostuneet itsestään selvyyksiksi, mutta muilta näiden vaatiminen on liikaa.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikilla ihme säännöillä ja virityksillä ampuu vain itseään jalkaan. Vauvat nukkuvat, vauvat syövät ja pysyvät sitkeästi hengissä vaikka ei aina rutiinien kanssa mennäkään. Ei kannata tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat.
Sitten jos ne rutiinit ovat teille elintärkeitä niin se ei ole sukulaistenne ja ystäviänne vika. Itse olette ne kehitelleet. Turha olla heille vihainen, jos he eivät ymmärrä niiden tarpeellisuutta. Te menette sitten omien rutiinienne mukaan, ja tapailette muita vasta kun lapsi on tarpeeksi iso eikä elämä mene sijoiltaan tapaamisten takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä vauvan ympärillä höösäämistä. Totutatte ylimääräiseen palveluun, jonka kanssa olette myöhemmin sitten pulassa. Ei se lapsi siihen kuole, jos orajallisten rutiinien vetämisen sijaan seurusteleekin vieraiden kanssa tai totuttelee elämän ääniin. Te vanhemmat kuulostatte olevan stressaantuneita ja hermoheikkoja elämästä vieraantuneita suorittajia.
Kyllä. Ja henkilökohtaisesti olen ottanut etäisyyttä / katkaissut välit ylisuojeleviin vanhempiin. En halua olla häiriöksi.
Sama. En jaksa muistaa sellasia sääntöjä, että vauvan kohdalla pitää kierähtää kolme kertaan ympäri käsillä seisonnassa ja kello 14:00 pitää laulaa ihah-haa-ihah-haa, hepo hirnahtaa.
Tavataan sitten lapsen rippijuhlissa, eiköhän tilanne ole siinä vaiheessa jo rauhoittunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viime kesänä mummuksi tullut. Kysyn suoraan mihin kellonaikaan sopii tulla. On toiminut hyvin. Kukaan ei jaksa väsynyttä ja kiukkuista lasta. Samoin kun meille tullaan niin kysyn mihin aikaan tulevat. Kyläilyt sujuvat hyvin, kun lapsi ei ole väsynyt. Ja vauvaperheessä se elämä vaan on helpompaa, kun on säännölliset rutiinit. En ymmärrä, mikä tässä on vaikeaa. Ja itse en edes mene kenellekään kylään ilmoittamatta. Kyllähän sitä muutenkin vierailuista sovitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että teillä on mennyt vähän överiksi tuo lapsen ympärillä pyöriminen ja se ärsyttää ihmisiä.
Ei kyse ole överiydestä, vaan siitä, että vauva saa syötyä ja nukuttua. Jos illat ja yöt on yhtä hulinaa, niin meillä vanhemmilla ei ole omaa aikaa eikä surkeilla yöunilla jaksa. On mielestäni ihan normaalia, että haluttaisiin nukkua yöt ja iltaisin levätä.
ap
No käykö teillä vieraita joka ikinen päivä ja oleskelevatko iltamyöhään asti??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen viime kesänä mummuksi tullut. Kysyn suoraan mihin kellonaikaan sopii tulla. On toiminut hyvin. Kukaan ei jaksa väsynyttä ja kiukkuista lasta. Samoin kun meille tullaan niin kysyn mihin aikaan tulevat. Kyläilyt sujuvat hyvin, kun lapsi ei ole väsynyt. Ja vauvaperheessä se elämä vaan on helpompaa, kun on säännölliset rutiinit. En ymmärrä, mikä tässä on vaikeaa. Ja itse en edes mene kenellekään kylään ilmoittamatta. Kyllähän sitä muutenkin vierailuista sovitaan.
Noin toimin minäkin, mutta olen myös ollut vuorokauden puoli vuotiaan lapsenlapsen hoitajana ja juuri oli 2v ja 4v yökylässä. Minusta ja lasten vanhemmista on tärkeää, että lapsilla on muitakin läheisiä, tärkeitä ihmisiä kuin vanhemmat, elämä on silloin paljon helpompaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun normaalit ihmiset eivät ymmärrä teidän kellontarkkaa vauva-arkeanne, niin on paras, ettette kutsu vieraita kotiinne. Tapaatte sukulaosia ja ystäviä heillä tai ulkona, niin voitte lähteä omaan rauhaanne silloin niin pitää tehdä.
Ulkopuolisia ei voi vaatia ymmärtämään ja muistamaan kaikkia erikoissääntöjä, joita teillä pitää noudattaa. Sinulle ja miehellesi säännöt ovat muodostuneet itsestään selvyyksiksi, mutta muilta näiden vaatiminen on liikaa.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikilla ihme säännöillä ja virityksillä ampuu vain itseään jalkaan. Vauvat nukkuvat, vauvat syövät ja pysyvät sitkeästi hengissä vaikka ei aina rutiinien kanssa mennäkään. Ei kannata tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat.
Sitten jos ne rutiinit ovat teille elintärkeitä niin se ei ole sukulaistenne ja ystäviänne vika. Itse olette ne kehitelleet. Turha olla heille vihainen, jos he eivät ymmärrä niiden tarpeellisuutta. Te menette sitten omien rutiinienne mukaan, ja tapailette muita vasta kun lapsi on tarpeeksi iso eikä elämä mene sijoiltaan tapaamisten takia.
Näinpä,
muistan kun istuin autossa vieressä tuhisi parin päivän ikäinen esikoinen, olimme matkalla kotiin, maailmani oli mullistanut täysin, mutta tietyömiehet tekivät töitään, ihmiset kulkivat kaupungilla niinkuin ennenkin, kahvi oli cittarissa tarjouksessa, asia joka jokaisen pitäisi muistaa, vaikka elää omassa luokassaan, muiden elämä on sitä samaa kuin viime viikolla, vaikka minulla on ihana kupla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei muuten ollut mitenkään nuukaa kuinka vieraita kävi, mutta illalla olisi saanut olla käymättä. Ikävä kyllä lähellä asuvat eläkkeellä olevat isovanhemmat halusivat ensin katsoa kaikki saippusarjat ja tulivat sitten kylään. Jos lapsi oli vielä iltapuurolla ja menossa siitä hampaiden pesun kautta nukkumaan, alkoi valitus, että nytkö jo pitää mennä nukkumaan kun juuri vasta tultiin. Ja jos taas oltiin jo nukkuttamassa lasta toisessa huoneessa niin sinne käveltiin suoraan sisään ja laitettiin valot päälle. Siinä vaiheessa kerroin, että voivat valita saippusarjan tai vierailun, mutta meille ei tarvi tulla klo. 19.30. jälkeen kylään.
No en tasan ymmärrä tuollaista vaikka minulla on useampi lapsi. Miksi pitää opettaa se vauva orjallisiin rutiineihin ja hiljaisuuteen.
Minä olen vauvojen kans touhunnut ja liikkunut paljon, tietysti he oppivat nukkumaan äänissä kun ei ole koskaan totutettu siihen, että ei ole ääniä. Viikonloppuisin saattoi kyläilyt venähtää ja vauva nukahti autoon, josta nostettiin sänkyyn. Kyllä meillä elämä on jatkunut vauvojenkin kanssa. Siis oikeasti mielestäsi vieraiden pitää istua sohvalla puhumatta hiljaa? Älä huoli, ei teillä enää kukaan kohta halua käydä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei muuten ollut mitenkään nuukaa kuinka vieraita kävi, mutta illalla olisi saanut olla käymättä. Ikävä kyllä lähellä asuvat eläkkeellä olevat isovanhemmat halusivat ensin katsoa kaikki saippusarjat ja tulivat sitten kylään. Jos lapsi oli vielä iltapuurolla ja menossa siitä hampaiden pesun kautta nukkumaan, alkoi valitus, että nytkö jo pitää mennä nukkumaan kun juuri vasta tultiin. Ja jos taas oltiin jo nukkuttamassa lasta toisessa huoneessa niin sinne käveltiin suoraan sisään ja laitettiin valot päälle. Siinä vaiheessa kerroin, että voivat valita saippusarjan tai vierailun, mutta meille ei tarvi tulla klo. 19.30. jälkeen kylään.
Ei niitä vieraita tarvi ottaa tuohon aikaan enää vastaan. Itsehän te sen päätätte.
Hirveästi ongelmia turhasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun normaalit ihmiset eivät ymmärrä teidän kellontarkkaa vauva-arkeanne, niin on paras, ettette kutsu vieraita kotiinne. Tapaatte sukulaosia ja ystäviä heillä tai ulkona, niin voitte lähteä omaan rauhaanne silloin niin pitää tehdä.
Ulkopuolisia ei voi vaatia ymmärtämään ja muistamaan kaikkia erikoissääntöjä, joita teillä pitää noudattaa. Sinulle ja miehellesi säännöt ovat muodostuneet itsestään selvyyksiksi, mutta muilta näiden vaatiminen on liikaa.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikilla ihme säännöillä ja virityksillä ampuu vain itseään jalkaan. Vauvat nukkuvat, vauvat syövät ja pysyvät sitkeästi hengissä vaikka ei aina rutiinien kanssa mennäkään. Ei kannata tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat.
Sitten jos ne rutiinit ovat teille elintärkeitä niin se ei ole sukulaistenne ja ystäviänne vika. Itse olette ne kehitelleet. Turha olla heille vihainen, jos he eivät ymmärrä niiden tarpeellisuutta. Te menette sitten omien rutiinienne mukaan, ja tapailette muita vasta kun lapsi on tarpeeksi iso eikä elämä mene sijoiltaan tapaamisten takia.
Näinpä,
muistan kun istuin autossa vieressä tuhisi parin päivän ikäinen esikoinen, olimme matkalla kotiin, maailmani oli mullistanut täysin, mutta tietyömiehet tekivät töitään, ihmiset kulkivat kaupungilla niinkuin ennenkin, kahvi oli cittarissa tarjouksessa, asia joka jokaisen pitäisi muistaa, vaikka elää omassa luokassaan, muiden elämä on sitä samaa kuin viime viikolla, vaikka minulla on ihana kupla.
Juuri näin.
AP kuulostaa hysteeriseltä ämmältä. Mitään ei pysty ei kykene, koska lapsi.
Lapset pois tuommoisilta.
Ottamatta kantaa rutiineihin, pidän kyllä äärimmäisen huonona käytöksenä sitä että joku menee huoneeseen jossa toinen jo nukkuu/yrittää nukahtaa. Vieläpä sytyttelee valoja tai tulee juttelemaan.
Oikeasti? Hyväksyisittekö te aikuisena sen että olette menneet nukkumaan (esim. aikaisen työvuoron takia) ja teillä kylässä oleva henkilö tulee sytyttämään valot ja herättämään. Niinpä. Miksi vauvan pitäisi sopeutua siihen?
En myöskään pidä millään lailla ylivoimaisena sitä etteikö aikuinen ihminen voi olla 15 minuuttia hiljaa jotta vauva saa nukahtaa rauhassa.
Talossa talon tavalla. Vanhemmat on lapsensa asiantuntijoita ja on syytä vaan hyväksyä se miten vanhemmat lastaan hoitavat, jos tapa ei ole suorastaan vahingollinen tai lasta laiminlyövä.
Voi luoja sun ajatusta. Tuo "vartti hiljaa" tarkoittaa että ap on käskenyt lähes joka minuutti että hys hys vaikka tuntien verran.