Ristiäiset sunnuntaina ja voin fyysisesti pahoin lapsen nimen vuoksi
Nimuvalinta ahdistaa niin paljon, että lähes oksennan. Lapselle on tulossa etunimi joka on hyvä, kaunis, raikas ja sopii hänelle. Toista nimeä emme kuitenkaan osanneet valita ja nyt toisia nimiä on tulossa kaksi niin, että nimistä EI tule täydellisen yhteensointuva ja kaunis nimirimpsu, vaan vain pitkähkö "litania". Päätän vuorotellen että jätämme jomman kumman toisen nimen pois ja sitten taas se ahdistaa (toinen kahden nimen vaihtoehto olisi yhdessä tusinanimi, toinen vaihtoehto taas jättäisi lapsen nimestä pois osan jonka päälle haluan lapsen identiteetin alkavan rakentua).
Kuinka saada rauha valitsemamme nimen kanssa? En halua olla epävarma enää sunnuntaina vaan ottaa itsevarmana vastaan kaikki kommentit olivat ne sitten hyviä tai huonoja!
Kommentit (109)
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:52"]
Ristiäisten kommentit eivät ole pääasia vaan se mitä mieltä lapsi on nimestään, hänhän sen kanssa joutuu elämään.
ap
[/quote]
Ap, hyvä, etkö ymmärrä että nimet ovat makuasioita?? Vaikka kuinka keksisit nimen, joka on omasta mielestäsi "täydellisen yhteensointuva ja kaunis nimirimpsu", ei tämä takaa että nimi olisi tuollainen myös lapsesi mielestä sitten kun hänen oma makunsa kehittyy.
Lakkaa hyvä ihminen vatvomasta tällaista asiaa tuolla tavalla. Vaikutat vähintäänkin häiriintyneeltä, tai sellaiselta ihmiseltä, jonka elämässä ei ole ollut mitään oikeita ongelmia ja joka siitä syystä kehittää niitä aivan turhista asioista. Lapsesi jää henkiin, olipa hänen nimensä sitten Pelle Hermanni tai Iina Miina Maria Moona. Tai jokin muu.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:56"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:38"]Onkohan sulla jotain synnytyksenjälkeistä masennusta tmv., jos reagoit asiaan noin voimakkaasti? [/quote] Saattaahan minulla sitäkin olla, en kyllä usko. Masennustaipumus on mutta ei minua tavallista enemmän muuten nyt ahdista. Mutta tämä on vain todella tärkeä asia jota ei voi perua enää jos menee pieleen :(
[/quote]
Sulla taitaa olla jotain muutakin taipumusta
[/quote]
No kerropa mitä. Kiusaajia täynnä tämäkin palsta. Ap
Pohdit asiaa paljon ja se tarkoittaa, että se on sinulle erityisen tärkeä. Mikä on suhde omaan nimeesi? Uskon, että päädyt hyvään nimivalintaan. Usein vanhemmilla menee muutama kuukausi nimenannon jälkeen ennen kuin nimi alkaa tuntua "omalta". Olen muiden kirjoittajien kanssa samaa mieltä toisen nimen vähäisestä merkityksestä. Etunimi on se millä on väliä. Sukunimi on toiseksi tärkein.
Ei oo mikään pakko antaa enempää kuin yks nimi.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:52"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:50"]
Ketään ei pitemmän päälle kiinnosta yhtään se toinen nimi, jos etunimi on kuitenkin kutsumanimi. Kukaan ei edes muista sitä kohta. Pelkästään ristiäisten kommenttien takiakaan ei kannata stressata. Tuntuu, että otat asian aika lailla liian vakavasti. Valitsette itsellenne mieluisimman toisen nimen ja sillä selvä.
[/quote]
Ristiäisten kommentit eivät ole pääasia vaan se mitä mieltä lapsi on nimestään, hänhän sen kanssa joutuu elämään.
ap
[/quote]
No sitähän ei kukaan pysty ennustamaan kuinka lapsesi nimeensä aikanaan suhtautuu. Ja komppaan edellisiä, ei niitä toisia ja kolmansia kukaan muista eikä niitä edes käytetä missään. Ei kukaan luettelo koko nimeänsä ja ajattele sen olven mikään ihanan täydellinen nimirimpsu. Eli antakaa se nimi, joka teistä tuntuu parhaimmalta, mutta miettikä myös lapsen etua. Eli ei mitään kammotuksia tai lässyttyksiä.
Ensimmäinen etunimi on ainoa, jolla on jotakin merkitystä. Kukaan muu (lapsen ja teidän itsenne, ehkä isovanhempien lisäksi) ei koskaan tule muistamaan niitä muita etunimiä eikä edes tiedä niitä.
Ennen muuta kukaan ei koskaan käytä niitä. Vai oletko ikinä kuullut, että lapselle huudettaisiin, että "hei Ville Antero Juhani, ei saa riehua"? Tai puhutteleeko pomosi sinua "Minna Sari Tuulikiksi"?
Kärjistäen: on aivan sama, ovatko tytön toinen ja kolmas etunimi vaikka Traktoriina ja Puimuriina (esimerkit Neuvostoliiton alkuajoilta).
Auttoiko yhtään? :)
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:57"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:55"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:41"]
"toinen vaihtoehto taas jättäisi lapsen nimestä pois osan jonka päälle haluan lapsen identiteetin alkavan rakentua)." Mitä vittua, kysyn vain.
[/quote]
Kenenkään identiteetti ei rakennu nimen päälle. Ihan sairas ajatuskin. Mitä lapselta puuttuu, jos nimestä osa jää pois?
[/quote]
ei mutta se on osa 100 000 palan palapelissä. Ap
[/quote]
Odota muutama vuosi ja anna sitten vasta nimi, kun näet millainen lapsi on.
Kuten:Tanssii susien kanssa
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:41"]"toinen vaihtoehto taas jättäisi lapsen nimestä pois osan jonka päälle haluan lapsen identiteetin alkavan rakentua)." Mitä vittua, kysyn vain. [/quote] Esimerkki (kärjistetty): Martta - ihmisille tulee mielikuva reippaasta tytöstä ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi vasara ja kaulin. Jasmiina - ihmisille tulee mielikuva prinsessasta ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi koruja ja hörselöitä.
[/quote]
Ei kukaan ei oikeasti ajattele noin, ei kukaan tervejärkinen ainakaan. Jos lapselle ostetaan lahjoja, niin ne ostetaan hänen persoonan ja kiinnostuksen mukaan, tai vanhempien toiveiden mukaan :)
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:59"]
Ensimmäinen etunimi on ainoa, jolla on jotakin merkitystä. Kukaan muu (lapsen ja teidän itsenne, ehkä isovanhempien lisäksi) ei koskaan tule muistamaan niitä muita etunimiä eikä edes tiedä niitä.
Ennen muuta kukaan ei koskaan käytä niitä. Vai oletko ikinä kuullut, että lapselle huudettaisiin, että "hei Ville Antero Juhani, ei saa riehua"? Tai puhutteleeko pomosi sinua "Minna Sari Tuulikiksi"?
Kärjistäen: on aivan sama, ovatko tytön toinen ja kolmas etunimi vaikka Traktoriina ja Puimuriina (esimerkit Neuvostoliiton alkuajoilta).
Auttoiko yhtään? :)
[/quote]
No auttoi vähän :)
ap
Suurin osa lapsista nolostelee joka tapauksessa toisia nimiään, oli vanhemmat valinneet ne kuinka hyvin tahansa. Siinä vaiheessa, kun hyväksyy nimensä on jo tarpeeksi vanha muuttamaan sitä itse, jos ei vieläkään "sovi identiteettiin".
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:41"]"toinen vaihtoehto taas jättäisi lapsen nimestä pois osan jonka päälle haluan lapsen identiteetin alkavan rakentua)." Mitä vittua, kysyn vain. [/quote] Esimerkki (kärjistetty): Martta - ihmisille tulee mielikuva reippaasta tytöstä ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi vasara ja kaulin. Jasmiina - ihmisille tulee mielikuva prinsessasta ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi koruja ja hörselöitä.
[/quote]
Ei kukaan ei oikeasti ajattele noin, ei kukaan tervejärkinen ainakaan. Jos lapselle ostetaan lahjoja, niin ne ostetaan hänen persoonan ja kiinnostuksen mukaan, tai vanhempien toiveiden mukaan :)
[/quote]
lahjojen ostaminen nyt oli huono esimerkki. Mutta se ensimmäinen mielikuva vaikka koululuokalla.
Ei lapsi osaa kaivata puuttuvaa nimeä.
Kokemukseni mukaan ensimmäinen nimi on yleisemmin käytetty tai lasta aletaan kutsua jo heti toisella nimellä.
Joka tapauksessa lapsellasi on mahdollisuus muuttaa nimensä haluamakseen myöhemmin. Tiedän yhden Nasti-nimisen muuttaneen nimensä ja Kirsi vaihtoi nimensä Kirskikaksi.
Aloittaja olet jotenkin ihan pihalla.
En oikeasti ymmärrä miksi tämä on näin vaikeaa. Olen taiteellisesti ja musiikillisesti lahjakas ja olen päässyt Mensan testistä läpi, mutta en #%~*++* osaa antaa nimeä omalle lapselleni!
ap
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 09:06"]
En oikeasti ymmärrä miksi tämä on näin vaikeaa. Olen taiteellisesti ja musiikillisesti lahjakas ja olen päässyt Mensan testistä läpi, mutta en #%~*++* osaa antaa nimeä omalle lapselleni!
ap
[/quote]
Trolli sinä taidat olla, kuten epäilin jo aloitusviestistä.
Suunnittelemasi nimet ovat ilmeisesti nykypäivän lapsilla yleisiä (jos siis kahden nimen yhdistelmä olisi "tusinanimi", kuten itse kirjoitat).
Ei niistä silloin mitään "mielikuvia" kenellekään tule, koulussa tai muuallakaan. Vai tuleeko jollekulle jotakin erityistä mieleen esimerkiksi nimistä Ella, Emma, Aino, Iida, Aada tai Sofia? Niinpä.
Silloin, jos tytön nimi olisi Traktoriina, kaikenlaisia mielikuvia voisi syntyäkin, mutta (omana aikanaan) tavallisista nimistä ei kyllä tule.
Ymmärrän, ap! Minustakin nimi on iso juttu, ja sitä tietysti toivoo, että lapsikin tykkäisi nimestään. Komppaan myös, että tiettyjä mielikuvia nimet saattavat herättää, mutta pidemmän päälle lapsen persoona määrittää nimen eikä toisinpäin. "Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä" ;)
Itse miettisin vielä nimen viilaamista. Mieluummin antaisin vaikka sen tusinanimen kuin "soljumattoman".
Itselläni iski ristiäisten jälkeen kamala ahdistus, ettei tyttö "ole nimensä näköinen". Turha kriisi oli. Nyt en muuta nimeä voisi kuvitellakaan.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:43"]
Ristiäisissä ei kukaan tervejärkinen ihminen anna huonoa palautetta nimestä, en ole koskaan tällaiseen törmännyt! Itse tunnette lapsenne parhaiten ja löytäneet juuri hänelle hyvän nimen, olkoonkin pitkä rimpsu tai tusinatavaraa, se on kuitenkin "vain" nimi
[/quote]
No minun appiukkoni antoi, ei nyt sentään suoraan meille vanhemmille mutta lähellä olevat sukulaiseni kyllä kuulivat ja sitä kautta kantautui meidänkin korviimme.
[/quote]
Olet kuitenkin sitä mieltä, että appesi on tervejärkinen?
Jokut tuossa aiemmin sanoi, ettei identiteetti rakennu nimen kautta. Minun mielestäni rakentuu. Myös toisen nimen. Ajattelen jotenkin etunimiä kokonaisuutena.
No tietenkin omasta mielestäni olen antanut maailman kauneimmat nimet tyttärilleni :)
Itse löysin toiset nimet suvusta, aiemmilta sukupolvilta. Jotenkin minusta se luo jotenkin jatkuvuutta, on kaunis ele.
Niin, kuitenkin, toinen tyttäreni vaihtoi 18-vuotta täytettyään nimiensä paikkaa, vaihtoi siis toisen nimensä ensimmäiseksi. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että mitä minä ajattelen asiasta. Oli helppo sanoa, että ne molemmat nimet ovat "äidin antamia", ja minulle siis yhtä rakkaita nimiä. Itsekin koen, että oma toinen nimeni rakentaa omaa identiteettiäni, se on niin kaunis, että on jopa nostanut omaa itseluottamustani.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:44"]Komppaan kolmosta. Lapsi ei välttämättä kuitenkaan näe nimeään yhtä täydellisen yhttensointuvana kuin sinä, eikä hänen tarvitse rakentaa identiteettiään nimensä varaan. Tusinanimet tulevat jatkossa olemaan arvostetumpia kuin tänään, koska ne mahdollistavat piiloutumisen massaan kun verkon kautta ihmisistä kerätään ja julkaistaan tietoa. Tulee olemaan aika hienoa, kun googlaamalla ei löydy.
[/quote]
Tää on kyllä totta! Meillä on sen verran harvinainen sukunimi (alle 50kpl), että pojille oli ihan sama valita mikä nimi tahansa kun heidät silti löytänee joku päivä googlettamalla :/
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 08:41"]"toinen vaihtoehto taas jättäisi lapsen nimestä pois osan jonka päälle haluan lapsen identiteetin alkavan rakentua)." Mitä vittua, kysyn vain. [/quote] Esimerkki (kärjistetty): Martta - ihmisille tulee mielikuva reippaasta tytöstä ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi vasara ja kaulin. Jasmiina - ihmisille tulee mielikuva prinsessasta ja kohtelevat häntä sen mukaan. Tytölle ostetaan lahjaksi koruja ja hörselöitä.
[/quote]
Ei tule mielikuvia nimen perusteella.
Mielikuvat tulevat persoonasta