kotisynnytys, kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä näistä tielle/kotiin syntyvistäkään kukaan näytä ikinä kuolevan/vammautuvan, mutta kotisynnykset, on ne silti aivan hirveitä! :D

Tielle tai eteiseen syntyvät eli ns. syöksysynnytykset sujuvatkin yleisesti hyvin. Vauva on täysin optimaalisessa asennossa, kohduksi avautunut täysin auki nopeasti ja itsestään eli kaikki kohdallaan.

Näin ei todellakaan välttämättä aina ole ja sitähän ei läheskään aina etukäteen voi tietää.

*Kohduksi = kohdunsuu

Minulla kolme sairaalasynnytystä takana ja jos olisin synnyttänyt kotona, niin:

- esikoinen olisi selvinnyt hengissä

- keskimmäinen olisi tippunut pää edellä lattialle. Oli syöksysynnytys seisaaltaan ja kätilö sai kopin  vauva käsivarresta.

- kuopus olisi kuollut synnytyksen aikana mahaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä näistä tielle/kotiin syntyvistäkään kukaan näytä ikinä kuolevan/vammautuvan, mutta kotisynnykset, on ne silti aivan hirveitä! :D

Tielle tai eteiseen syntyvät eli ns. syöksysynnytykset sujuvatkin yleisesti hyvin. Vauva on täysin optimaalisessa asennossa, kohduksi avautunut täysin auki nopeasti ja itsestään eli kaikki kohdallaan.

Näin ei todellakaan välttämättä aina ole ja sitähän ei läheskään aina etukäteen voi tietää.

Tiesitkö, että 90 % alatiesynnytyksistä sujuu hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme sairaalasynnytystä takana ja jos olisin synnyttänyt kotona, niin:

- esikoinen olisi selvinnyt hengissä

- keskimmäinen olisi tippunut pää edellä lattialle. Oli syöksysynnytys seisaaltaan ja kätilö sai kopin  vauva käsivarresta.

- kuopus olisi kuollut synnytyksen aikana mahaan

Mulla 5, ja kaikki olisivat selvinneet hengissä, ei mitään ongelmaa. Voisin hyvin synnyttää kotona, jos asiaa tuettaisi enemmän.

Osastolla olo on ollut joka kerta ihan karmea kokemus, vaikka synnytykset helppoja ja kätilöt mukavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme sairaalasynnytystä takana ja jos olisin synnyttänyt kotona, niin:

- esikoinen olisi selvinnyt hengissä

- keskimmäinen olisi tippunut pää edellä lattialle. Oli syöksysynnytys seisaaltaan ja kätilö sai kopin  vauva käsivarresta.

- kuopus olisi kuollut synnytyksen aikana mahaan

Mulla 5, ja kaikki olisivat selvinneet hengissä, ei mitään ongelmaa. Voisin hyvin synnyttää kotona, jos asiaa tuettaisi enemmän.

Osastolla olo on ollut joka kerta ihan karmea kokemus, vaikka synnytykset helppoja ja kätilöt mukavia.

Siis salissa olleet kätilöt mukavia. Vuodeosastolla kohtelu kamalaa.

Antaa hei rouvan synnyttää vaikka perunakuopassa. Ihan turhaa yrittää vakuutella sairaalan olevan vauvan kannalta turvallisempi vaihtoehto. Samanlaista jänkkäystä on nähty rokottamisen, ammatinvaihdon ja passien kanssa. Huvia on seurata av:lla miten toiset yrittävät väännellä rautalangasta kovalle inttäjälle sopivaa mallia. Vaikka ihan provoillakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan käyttää alapäätäni ja nauttia seksistä myös synnytyksen jälkeen. ap

Miten luulet että se repeää kotonasi vähemmän? Ainoa ero on siinä että siellä ei ole ketään ompelemassa toosaasi kasaan. Ja jos lapsi on pahasti jumissa, hän voi menehtyä.

Mieti kaksi kertaa elämyksesi hintaa.

Miksei se kotikätilö voisi ommella?

-ohis.

Jäi hieman epäselväksi saako ap:ta ommella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan käyttää alapäätäni ja nauttia seksistä myös synnytyksen jälkeen. ap

Miten luulet että se repeää kotonasi vähemmän? Ainoa ero on siinä että siellä ei ole ketään ompelemassa toosaasi kasaan. Ja jos lapsi on pahasti jumissa, hän voi menehtyä.

Mieti kaksi kertaa elämyksesi hintaa.

Miksei se kotikätilö voisi ommella?

-ohis.

Jäi hieman epäselväksi saako ap:ta ommella.

Mitä turhia, luomu on luomua, ei siihen mitkään keinotekoiset ommelaineet kuulu. Tulee luonnollisen röhelöinen pimpsa kun ei turhia ompeleita lykätä ja saa parantua itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakottava tarve joillain narsistisilla ihmisillä on sanella, miten ja missä toinen ihminen saa synnyttää?! Käsittämätöntä.

Olkaa mielummin huolissanne esim. mt-, alkkis- ja väkivaltaperheiden jo syntyneistä lapsista, kuin kotona synnytettävistä. Jotain suhteellisuudentajua nyt kehiin.

Just näin, tässä maassa on ihan oikeita ongelmia, mihin pitäisi ihmisten puuttua yhtä kiihkolla, jotta saataisiin näihin sellaisia palveluita mitkä tukisi lasta esim edes raskaana olevaa äiti ei voida päihteiden käytön takia laittaa pakkohoitoon ja pahimmillaan vauva kuolee tai saa vakavia vieroitusoireita.

Vierailija kirjoitti:

Huom. kotisynnytyksessä voi käyttää kätilöä, joka tuo mukanaan tikit, elvytysvälineet jne. Kotisynnytys ei automaattisesti tarkoita, että ollaan täysin valmistautumattomia. Ja synnytyksen jälkeen voi käydä lääkärintarkastuksessa sairaalassa jos haluaa.

Tuoko hän hätätilannetta varten leikkaussalin, anestesialääkärin ja gynekologin? Itselläni oli noiden lisäksi myös kirurgi.

Ap, haluaisin kuulla miten ajattelit repeämät hoitaa, jos et ompeluun suostu?

Jo se , ettei tarvitse siivota sotkuja, sai minut valitsemaan sairaalan. Ja lapsen turvallisuus. Enpä kohdannut väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, haluaisin kuulla miten ajattelit repeämät hoitaa, jos et ompeluun suostu?

En suostu eppariin enkä siihen, että pimppaa kiristetään liikaa tai heitetään siitä vitsejä. Ei ole sanomatta selvää, että kaikki edes repeäisivät. ap

Onnea vaan ap:n seksielämään, kun saa kolmannen tai neljännen asteen repeämän, jota ei saa tikata. 

Tokihan on sellainenkin mahdollisuus, kuin polikliininen synnyttäminen. Ja sairaalaan voi mennä mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jos vaan kotona pärjäilee.

Itselläni on hyvät kokemukset sairaalassa synnyttämisestä.

Ensimmäinen lapsi syntyi n. tunnissa sairaalaan menosta (olin 9cm auki sairaalaan mennessä). Kaikki sujui rauhallisesti ja hallitusti, lapsi syntyi ilman mitään kipulääkkeitä tai ylimääräisiä kommervenkkejä. Kätilö oli lempeä mutta napakka, todella ammatillinen ja taitava. Periaatteessa kaikki meni äärettömän hyvin, ja olisin voinut vaikka kotiutuakin pian vauvan kanssa. Menetin synnytyksessä kuitenkin lopulta niin paljon verta, että tarvitsin kaksi pussia punasoluja tankkaukseksi. Tätä ennen minua huimasi niin paljon, että pyörryin jos nousin pystyyn.

Toisessa raskaudessa lapsivedet meni kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Supistuksia ei kuitenkaan tullut, eikä homma muutenkaan edennyt millään lailla, joten jouduin lopulta osastolle antibiooteille ja synnytys piti käynnistää infektioriskin vuoksi. Lääkkeillä käynnistetty synnytys oli minulla todella raju, ohi tunnissa. Toisaalta osastolla oli naisia joilla käynnistelyä oli tehty jo päiviä, eikä heidän kehonsa reagoineet ollenkaan samalla tavalla kuin minulla. Tästä tunnin synnytyksestä toivuin samantien, en juurikaan edes vuotanut verta ja vointi oli loistava! Vauvalla kuitenkin seurattiin infektio-oireita ja otettiin sydänfilmiä, koska vesien menosta oli mennyt niin pitkään ja synnytyksen aikana käyrillä näkyi jotain häikkää. Hän taisi lopulta olla vain äärettömän säikähtänyt pikaisesta saapumisestaan maailmaan, mustelmillakin koko tenava.

Tällä pitkällä tarinalla oli tarkoitus muistuttaa aloittajaa, että asiat ei aina mene suunnitelmien mukaan eikä läheskään kaikkeen voi itse vaikuttaa vaikka parhaansa tekisi. Toivottavasti varaudut henkisesti myös siihen vaihtoehtoon, että synnytys tulee tapahtumaan sairaalassa.

Tänä maailmanaikana jokainen tietää mitkä riskit kotisynnytyksessä on. Aikuinen ihminen tietää myös että on asioita jotka ei ole miellyttäviä, mutta ne on turvallisuus- ja terveyssyistä tarpeellisia ja järkeviä. Sen vuoksi toivotan aloittajalle vaan paljon hyvää tuuria valitsemallaan tiellä, ja mahdollisimman hyvää pettymystensietokykyä, mikälin hän jostain syystä joutuu kuitenkin sairaalaan synnytyksen hetkellä hakeutumaan. Ja muistutan vielä polikliininen synnytyksen mahdollisuudesta. Kukaan ei pakota väkisin sairaalaan jäämään, jos ajatus huonekaverista kammottaa. Tsemppiä joka tapauksessa, miten sitten päädytkään tekemään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, haluaisin kuulla miten ajattelit repeämät hoitaa, jos et ompeluun suostu?

En suostu eppariin enkä siihen, että pimppaa kiristetään liikaa tai heitetään siitä vitsejä. Ei ole sanomatta selvää, että kaikki edes repeäisivät. ap

Et suostu eppariin vaikka vauvasi terveys olisi siitä kiinni?

Voi olla että repeämiä ei tule, mutta voi myös tulla, vaikka mitä kommervenkkejä tehtäisiin. Sinuna en työntäisi päätäni pusikkoon vaan valmistautuisin tähän(kin) asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Tokihan on sellainenkin mahdollisuus, kuin polikliininen synnyttäminen. Ja sairaalaan voi mennä mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jos vaan kotona pärjäilee.

Itselläni on hyvät kokemukset sairaalassa synnyttämisestä.

Ensimmäinen lapsi syntyi n. tunnissa sairaalaan menosta (olin 9cm auki sairaalaan mennessä). Kaikki sujui rauhallisesti ja hallitusti, lapsi syntyi ilman mitään kipulääkkeitä tai ylimääräisiä kommervenkkejä. Kätilö oli lempeä mutta napakka, todella ammatillinen ja taitava. Periaatteessa kaikki meni äärettömän hyvin, ja olisin voinut vaikka kotiutuakin pian vauvan kanssa. Menetin synnytyksessä kuitenkin lopulta niin paljon verta, että tarvitsin kaksi pussia punasoluja tankkaukseksi. Tätä ennen minua huimasi niin paljon, että pyörryin jos nousin pystyyn.

Toisessa raskaudessa lapsivedet meni kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Supistuksia ei kuitenkaan tullut, eikä homma muutenkaan edennyt millään lailla, joten jouduin lopulta osastolle antibiooteille ja synnytys piti käynnistää infektioriskin vuoksi. Lääkkeillä käynnistetty synnytys oli minulla todella raju, ohi tunnissa. Toisaalta osastolla oli naisia joilla käynnistelyä oli tehty jo päiviä, eikä heidän kehonsa reagoineet ollenkaan samalla tavalla kuin minulla. Tästä tunnin synnytyksestä toivuin samantien, en juurikaan edes vuotanut verta ja vointi oli loistava! Vauvalla kuitenkin seurattiin infektio-oireita ja otettiin sydänfilmiä, koska vesien menosta oli mennyt niin pitkään ja synnytyksen aikana käyrillä näkyi jotain häikkää. Hän taisi lopulta olla vain äärettömän säikähtänyt pikaisesta saapumisestaan maailmaan, mustelmillakin koko tenava.

Tällä pitkällä tarinalla oli tarkoitus muistuttaa aloittajaa, että asiat ei aina mene suunnitelmien mukaan eikä läheskään kaikkeen voi itse vaikuttaa vaikka parhaansa tekisi. Toivottavasti varaudut henkisesti myös siihen vaihtoehtoon, että synnytys tulee tapahtumaan sairaalassa.

Tänä maailmanaikana jokainen tietää mitkä riskit kotisynnytyksessä on. Aikuinen ihminen tietää myös että on asioita jotka ei ole miellyttäviä, mutta ne on turvallisuus- ja terveyssyistä tarpeellisia ja järkeviä. Sen vuoksi toivotan aloittajalle vaan paljon hyvää tuuria valitsemallaan tiellä, ja mahdollisimman hyvää pettymystensietokykyä, mikälin hän jostain syystä joutuu kuitenkin sairaalaan synnytyksen hetkellä hakeutumaan. Ja muistutan vielä polikliininen synnytyksen mahdollisuudesta. Kukaan ei pakota väkisin sairaalaan jäämään, jos ajatus huonekaverista kammottaa. Tsemppiä joka tapauksessa, miten sitten päädytkään tekemään!

Polikliininen synnytys on ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei suojele esim sisätutkimuksilta ja lisäksi kotiutumispäätöstä ei välttämättä anneta. Kotona saa kuitenkin varmasti olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, haluaisin kuulla miten ajattelit repeämät hoitaa, jos et ompeluun suostu?

En suostu eppariin enkä siihen, että pimppaa kiristetään liikaa tai heitetään siitä vitsejä. Ei ole sanomatta selvää, että kaikki edes repeäisivät. ap

Sulla ap on jotenkin todella vanhanaikainen ja väärä kuva ompelusta. Olen tehnyt lähes 25 vuotta kätilön töitä ja koskaan ei ole vielä tullut vastaan vitsin heittoa ompelutilanteessa. Ja tuo ”kiristäminen” eli liian tiukan ompelen teko on täyttä legendaa. Naisen alapää pyritään palauttamaan synnyttämisen jälkeen ennalleen, ei muuttamaan sitä.

Kätilö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, haluaisin kuulla miten ajattelit repeämät hoitaa, jos et ompeluun suostu?

En suostu eppariin enkä siihen, että pimppaa kiristetään liikaa tai heitetään siitä vitsejä. Ei ole sanomatta selvää, että kaikki edes repeäisivät. ap

Sulla ap on jotenkin todella vanhanaikainen ja väärä kuva ompelusta. Olen tehnyt lähes 25 vuotta kätilön töitä ja koskaan ei ole vielä tullut vastaan vitsin heittoa ompelutilanteessa. Ja tuo ”kiristäminen” eli liian tiukan ompelen teko on täyttä legendaa. Naisen alapää pyritään palauttamaan synnyttämisen jälkeen ennalleen, ei muuttamaan sitä.

Kätilö

Jotkut kätilötkin ovat kuulema heitelleet tuota "vitsiä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan käyttää alapäätäni ja nauttia seksistä myös synnytyksen jälkeen. ap

Miten luulet että se repeää kotonasi vähemmän? Ainoa ero on siinä että siellä ei ole ketään ompelemassa toosaasi kasaan. Ja jos lapsi on pahasti jumissa, hän voi menehtyä.

Mieti kaksi kertaa elämyksesi hintaa.

Miksei se kotikätilö voisi ommella?

-ohis.

Jäi hieman epäselväksi saako ap:ta ommella.

Mitä turhia, luomu on luomua, ei siihen mitkään keinotekoiset ommelaineet kuulu. Tulee luonnollisen röhelöinen pimpsa kun ei turhia ompeleita lykätä ja saa parantua itsellään.

Sama jos menee käsi poikki. Paljon parempi antaa sen parantua luomuna. Sairaalassa laitetaan kipsi tai voi joutua jopa leikkaukseen! Kotona ilman kivunlievitystä on kaikista luonnollisinta.

Tai sitten ei...