kotisynnytys, kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutos Suomessa tapahtui erittäin nopeasti 1960-luvulla. Maassa, jossa kotona synnyttämisestä oli erittäin vahvat perinteet ja kätilöillä erittäin vahva ammattitaito kotisynnytyksiin, kaikki synnyttäjät käskettiin ”synnytyslaitoksiin”. Samoin vammaiset vietiin ”kehitysvammalaitoksiin” ja vanhukset muihin laitoksiin. Vaihtoehtoja ei ollut tarjolla oikein yhtään.

Nöyränä kansana suomalaiset suostuivat. Synnyttäjille työnnettiin peräruiskeet ja ajeltiin karvat lupaa kysymättä, jotta saatiin kätilöiden työtila siistiksi. Episiotomia oli rutiinia. Mutta näin jälkikäteen surullista, kuinka kätilöntyön kansanperinteestä luovuttiin niin nopeasti. Varmasti siellä olisi ollut paljon viisauttakin.[/quot

No, mieluummin minä olen kyllä ottanut episiotomian pariin kertaan kuin sen, että alapääni olisi kunnolla revennyt synnytyksen yhteydessä. 

Mun mielestä episiotomiasta pelotellaan liikaa. Mulle se tehtiin, koska vauvan sydänäänet olivat huonot ja tuli kiire saada hänet ulos. Kaksi viikkoa haava oli kipeä, mutta sen jälkeen ei ole vaivannut. Pointtina siis, että ei se kaikille aiheuta mitään pysyviä haittoja ja mieluummin kärsin itse pari viikkoa kuin että lapseni olisi kärsinyt hapenpuutteesta.

Eläkkeellä olevat kätilöt kertovat  kotisynnytyksstä.   Et kuitenkaan  oikeasti halua  kuulla mitä  tehtiin.477

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.

Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.

 Ja taas yksi joka halveksuu naisen seksuaalisuutta... Jos sinulle seksi ei ole tärkeää, älä oleta, että muille se ei ole. On se kumma, että naisen pimppa on aina jotakuta muuta kuin naista varten.

En halveksu naisen seksuaalisuutta vaan kuvitelmaa siitä, etteikö alapää voisi kärsiä repeämis- ja hermovaurioita myös kotisynnytyksessä. Leikattu väliliha on huomattavasti helpompi korjattava kuin itsekseen revennyt. Sairaalassa alapään vauriot ovat lisäksi korjattavissa heti synnytyksen jälkeen.

Kotisynnytyksessä repeämiä voi tulla vähemmän kun äiti on rennompi ja voi synnyttää siinä asennossa ja tahdissa mikä on hänelle luontaista. Ja tosiaan, en kaipaa mitään ilman puudutusta tikkailua ja vitsailua samalla isännän tikistä. ap

Siis mitä? Vou luoja, tuoko tikkailu jne o sitten ajatuksenakin niiiiiiiiiiiin kamalaa, että pitää kotona synnyttää?

Kotisynnytyksessä niitä repeämiähän ei tule ja jos vauvalla on hätä pääset heti esim sekstioon ja kaikki sairaalan palvelut on kotona siinä lähellä jos jokin menee pieleen...

Eikun hetkinen, miten se nyt menikään......

Joo, sanoisin että taitaa sairaala olla parempi paikka synnyttää.

Ja onko ap lääkkeet otettu, sinun voisi olla hyvä keskustella lääkärin kanssa että onko lääkitys kunnossa?

Kyllä tuo tikkailu on sellainen, jota en halua omalle kohdallani. En näe järkeä kärsiä turhaa kipua ja muka keveitä vitsejä alapäästäni. ap

Vierailija kirjoitti:

Muutos Suomessa tapahtui erittäin nopeasti 1960-luvulla. Maassa, jossa kotona synnyttämisestä oli erittäin vahvat perinteet ja kätilöillä erittäin vahva ammattitaito kotisynnytyksiin, kaikki synnyttäjät käskettiin ”synnytyslaitoksiin”. Samoin vammaiset vietiin ”kehitysvammalaitoksiin” ja vanhukset muihin laitoksiin. Vaihtoehtoja ei ollut tarjolla oikein yhtään.

Nöyränä kansana suomalaiset suostuivat. Synnyttäjille työnnettiin peräruiskeet ja ajeltiin karvat lupaa kysymättä, jotta saatiin kätilöiden työtila siistiksi. Episiotomia oli rutiinia. Mutta näin jälkikäteen surullista, kuinka kätilöntyön kansanperinteestä luovuttiin niin nopeasti. Varmasti siellä olisi ollut paljon viisauttakin.

Väitätkö tosiaan 1960 luvun terveydenhoidon olleen niin erinomaista, että haluaisit palata takaisin niihin aikoihin? Jos yhtään tilastoja vilkaisee niin nykytilanne on kautta linjan ylivoimaisesti parempi. Äitien ja lasten kuolleisuus on suorastaan romahtanut niistä lukemista jota joskus oli!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole elämyshakuisuudesta kuitenkaan vaan siitä, että en halua joutua synnytysväkivallan kohteeksi. En halua lääkkeellistä kivunlievitystä, en halua että välilihaani leikataan, en halua, että minua tikataan puuduttamatta, en halua, että sisääni runnotaan väkisin sormia yms. Synnytys on kuitenkin kokonaisvaltainen asia ja se, että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi edesauttaa synnyttämistä. ap

Synnytysväkivalta. Ei hyvää päivää.

-Saat synnyttää ilman kivunlievitystä jos haluat, ei sitä sulle väkisin anneta

-Välilihaa ei leikata jokaisella ja se leikataan kun tilanne sen vaatii. Leikattu väliliha on helpompi ommella kuin pahat repeämät.

-Tikkejä ommellessa laitetaan puudutus

-Älä olisi hankkiutunut raskaaksi tai edes koskaan harrastanut seksiä jos et halua sormia sisällesi

Tosiaan kaikilla nuo eivät ole menneet ihan noin kuin kuvailit. Osalla on mm tikattu ilman puuduttaessa. En halua, että välilihaa leikataan enkä halua sormia sisään. Saan itse päättää, mitä emättimeeni laitetaan. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole omaa kokemusta, mutta en silti suosittele.

Mitä teette jos vauva syntyy velttona ja elottomana mahdollisten komplikaatioiden vuoksi? Mitä teet jos sinä vuodat vaikka liikaa verta etkä saa tarvittavaa apua kotona? Siinä ei paljoa äitin omilla kivoilla Feng Shui -elämyksillä ole merkitystä jos perusasiat menevät pieleen.

Esimerkiksi oma sukulaislapseni syntyi täysin velttona ja joutui välittömästi teholle saamaan lisähappea. En edes halua ajatella miten olisi käynyt jos hän olisi syntynyt kotona. :(

Itse olen synnyttänyt lapseni (2) ilman kivunlievitystä sairaalassa, kaikki meni hyvin ja sairaalassa oli turvallinen olo. Oli olosuhteisiin nähden jopa miellyttävä kokemus, kukaan ei pakottanut mihinkään tiettyyn synnytysasentoon, eikä kukaan ei leikannut välilihaa, pieni nirhauma tuli itsestään. Normaali sisätutkimus piti toki jossain vaiheessa tehdä, mutta se kuuluu asiaan, mistä lähtien tämä on ollut "synnytysväkivaltaa"? Tärkeää on, että kerrot toiveistasi kätilölle selkeästi, ammattitaitoinen ihminen osaa kyllä tukea sinua tilanteen mukaan.

Mutta jos synnyttämään lähtee tuolla asenteella että kaikki itselle epämieluisat asiat ovat "väkivaltaa" niin ei voi odottaakaan kovin positiivista kokemusta. Synnytys nyt vaan on aika rankka kokemus, mutta jos siihen lähtee avoimin mielin ilman valmista synnytyskäsikirjoitusta, ennakkoluuloja ja -odotuksia niin kaikki on mahdollista, myös hyvällä tavalla. Tsemppiä!

Normaalia sisätutkimusta ei tosiaan tehdä, jos äiti ei sitä halua. Jokainen potilas pääättää, kuka työntää sormet sisään jos työntää ollenkaan. En myöskään aio synnyttää maaten vaan seisaaltaan tai altaassa. En myöskään halua jakaa ekaa yötäni vauvan kanssa muiden äitien kanssa samassa huoneessa. En halua, että terveysasioistani keskutellaan muiden kuullen. Myöskään mahaani ei saa painella istukan synnyttämistä varten. Joten eiköhän näillä spekseillä kotisynnytys ole minulle parempi. ap

Joku jo sanoikin, ettei noi ole mahdottomia sairaalassakaan. Synnytin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, pystyasennossa, ei leikattu välilihaa ja repeämien tikkaukseen annettiin puudute. Mahaa kyllä paineltiin, jotta saatiin istukka kunnolla ulos, mutta siitä informoitiin etukäteen, ehkä sen olisi voinut kieltääkin. Muutenkin aina kerrottiin etukäteen toimenpiteistä, esim. synnytyksen jälkeen sai oksitosiinipiikin istukan synnyttämistä varten. Synnytyksen jälkeen perhehuoneeseen omaan rauhaan.

Tämä muutama vuosi sitten Lohjalla, ihania kätilöitä ja hoitajia kaikki.

Tottakai kaikki hoitotoimenpiteet voi kieltää. Kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos synnytys on normaali, silloin tutkimusten mukaan kotisynnytys on jopa turvallisempaa kuin sairaalassa.

Tottakai riskisynnytykset on turvallisempi järjestää sairaalassa.

Kukaan ei voi sanoa että normaalisti edennyt raskaus ja normaalisti alkanut synnytys etenisi normaalisti loppuun asti. Niin se minäkin menin normaalisti synnyttämään ja täysin ennakoimattomista syistä lapsi piti ottaa ulos leikkurissa,vasta siellä paljastui syyt ja että alakautta ei olisi ulos päässyt . Olisipa ollut hienoa todeta kotona että mää haluan täällä synnyttää ja piti olla normaalia...

Tämä on se mikä on täyttä faktaa, mutta kotisynnyttäjät eivät tätä halua edes ajatella. Pää vaan pensaaseen.

Eikö sekin ole tietynlaista pään pensaaseen työntämistä, että joka ainoaan kotisynnytysaiheiseen ketjuun tulee useampikin ihminen kertomaan, että sekä äiti että vauva olisivat varmasti kuolleet jos he olisivat valinneet kotisynnytyksen.

Silloinkin kun kotisynnytykset olivat normi, synnytyskuolleisuus oli hämmästyttävän alhainen. Suurin osa kiireellisistä sektioista tehdään varmuuden vuoksi. Toki varmasti tuntuu dramaattisemmalta ajatella joutuneensa sektioon kuolemanhädässä kuin varmuuden vuoksi.

No kun kerran on joutunut hätäsektioon (siis HÄTÄ - lapsi saatava ulos  tavoiteajan kuluessa mikä on minuutteja!) ja lapsella on siitä huolimatta todettu hapenpuute, niin tiedät mitä se on, etkä täällä vähättelisi syyttäen hätäsektioon joutuneita vain draamattisiksi. Sen jälkeenkin on joutunut monta kertaa miettimään että ovatko nepsy-lapsen oireilut synnytyksen hapenpuutteesta.

Numerolle 136 (joka sössi lainaukset) tiedoksi, että nykyisten tutkimuksien mukaan episiotomia ei vähennä vaikeiden repeämien todennäköisyyttä, vaan voi jopa lisätä sitä.

Joissakin tapauksissa se voi olla tarpeellinen, esimerkiksi jos lapsi on saatava nopeasti ulos. Mutta todennäköisesti rutiininomainen episiotomia on ollut sinunkin kohdallasi turha toimenpide, joka on kudosvaurioiltaan vastannut toisen asteen repeämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole elämyshakuisuudesta kuitenkaan vaan siitä, että en halua joutua synnytysväkivallan kohteeksi. En halua lääkkeellistä kivunlievitystä, en halua että välilihaani leikataan, en halua, että minua tikataan puuduttamatta, en halua, että sisääni runnotaan väkisin sormia yms. Synnytys on kuitenkin kokonaisvaltainen asia ja se, että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi edesauttaa synnyttämistä. ap

Synnytysväkivalta. Ei hyvää päivää.

-Saat synnyttää ilman kivunlievitystä jos haluat, ei sitä sulle väkisin anneta

-Välilihaa ei leikata jokaisella ja se leikataan kun tilanne sen vaatii. Leikattu väliliha on helpompi ommella kuin pahat repeämät.

-Tikkejä ommellessa laitetaan puudutus

-Älä olisi hankkiutunut raskaaksi tai edes koskaan harrastanut seksiä jos et halua sormia sisällesi

Tosiaan kaikilla nuo eivät ole menneet ihan noin kuin kuvailit. Osalla on mm tikattu ilman puuduttaessa. En halua, että välilihaa leikataan enkä halua sormia sisään. Saan itse päättää, mitä emättimeeni laitetaan. ap

Kaikissa terveydenhoitoon liittyvissä toimenpiteissä ihmisellä on oikeus päättää itse. Mitään toimenpidettä ei saa tehdä vastoin potilaan tahtoa. Jopa lapsilla on tämä oikeus heti kun ovat tarpeeksi kypsiä tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Kukaan ei ala sinulle vastoin tahtoasi tekemään toimenpiteitä. Tietysti jos nyt on tajuttomana ja täytyy hoitaa, eikä hoitohenkilökunnalla ole parempaa tietoa niin tehdään sen mukaan mitä parhaiten voidaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutos Suomessa tapahtui erittäin nopeasti 1960-luvulla. Maassa, jossa kotona synnyttämisestä oli erittäin vahvat perinteet ja kätilöillä erittäin vahva ammattitaito kotisynnytyksiin, kaikki synnyttäjät käskettiin ”synnytyslaitoksiin”. Samoin vammaiset vietiin ”kehitysvammalaitoksiin” ja vanhukset muihin laitoksiin. Vaihtoehtoja ei ollut tarjolla oikein yhtään.

Nöyränä kansana suomalaiset suostuivat. Synnyttäjille työnnettiin peräruiskeet ja ajeltiin karvat lupaa kysymättä, jotta saatiin kätilöiden työtila siistiksi. Episiotomia oli rutiinia. Mutta näin jälkikäteen surullista, kuinka kätilöntyön kansanperinteestä luovuttiin niin nopeasti. Varmasti siellä olisi ollut paljon viisauttakin.

Väitätkö tosiaan 1960 luvun terveydenhoidon olleen niin erinomaista, että haluaisit palata takaisin niihin aikoihin? Jos yhtään tilastoja vilkaisee niin nykytilanne on kautta linjan ylivoimaisesti parempi. Äitien ja lasten kuolleisuus on suorastaan romahtanut niistä lukemista jota joskus oli!

Lukutaito ainakin on kuulemma heikentynyt nykypäivänä, minkä vastauksesi vahvistaa.

Tätähän ei tietysti ääneen saisi sanoa, mutta monilla kotikätilöillä on olematon kokemus synnytyksistä. Esimerkiksi Uudellamaalla on toistakymmentä kätilöä, jotka hoitavat synnytyksiä kotona, mutta vain 2-3 on oikeasti kapasiteettia siihen.

Suurin osa näistä ”kotiloista” ei ole tehnyt päivääkään sairaalan synnytyssalissa töitä tai jokunen on tehnyt pari kk. Koulusta valmistuttuaan saa kyllä kätilön ammattinimikkeen, mutta kokemus synnytyksistä puuttuu luonnollisesti täysin. Vasta noin viiden vuoden työkokemuksen ja tuhannen hoidetun alatiesynnytyksen jälkeen voi sanoa ymmärtävänsä edes jotain synnyttämisestä.

Eli jos ap olet todellakin suuntautumassa kotisynnytykseen, niin suosittelen lämmöllä, että kätilöä valitessasi otat tarkasti myös selvää kuinka paljon ko kätilö on todellisuudessa hoitanut synnytyksiä.

Vierailija kirjoitti:

En saanut biologisesti yhtään lasta, vaikka toivoin isoa perhettä. Kaikki mahdollinen yritettiin. Olisin mielelläni kärsinyt vaikka synnytysväkivaltaa. Asiat mittasuhteisiin, ap.

Äitinä - sen olen kokenut onneksi - olet sittemmin ihan jatkuvasti tilanteissa, joissa sinun on kyettävä siirtämään omat tarpeesi syrjään lapsen vuoksi.

Kuulostaa, että olet erittäin suurissa vaikeuksissa myös lapsen synnyttyä, mikäli hän diivailustasi elossa selviää, ellet jollakin tavalla nyt raskausaikana havahdu tuosta itsekkyydestäsi.

Kyllä me muutkin naiset nautimme valtavasti hyvästä seksistä. Et ole mikään uniikki seksin ylipapitar. Päinvastoin kuulostat todella lapselliselta tässäkin

Mutta vanhemmuuteen nyt vain kuuluu se, että aikuisten ihan koko elämä rakentuu ja kaikki päätökset tehdään jo raskausaikana ja noin parikymmentä vuotta ensisijaisesti lapsen etu huomioiden.

Sinulla ap on vielä tosi pitkä kasvumatka edessäsi ja aikaa on enää vähän. Kuulostaa, että äitiydestä edes ns. helpon vauvan ja normilapsen kanssa ei tule sinulle helppoa.

Nyt olet typeryyttäsi lisäämässä lapsem erityisyyden riskiä.

Toivon että kykenisit antamaan lapselle parhaan ja turvatuimman syntymän. En kuitenkaan usko niin käyvän.

Ja vaikka sanon suoraan, kuitenkin toivon sydämestäni teille kaikkea hyvää. Minäkin olin nuorena ehdoton ja kaikkitietävää tyyppiä. Siksi myös jotenkin koen sympatiaakin sinua kohtaan, ap. Ja siksi kirjoitin. Jotta et tekisi tätä virhettä.

Kaikki voi toki mennä hyvin. Voi. Mutta kun olet äiti, sinun ei tule ikinä, ikinä riskeerata tieten tahtoen lapsesi hyvinvointia. Se on kertakaikkiaan anteeksiantamatonta, mielestäni.

Tässä taas esimerkki synnytysväkivaltaa ja naisen seksuaalisuutta vähättelevästä tekstistä. Ei lapsen saaminen poista naisen itsemäärämisoikeutta omasta kehostaan mitenkään. Yhtälailla se mieskin laittaa lapsen omien etujensa edelle kuin nainen. Lapsenkin etu on hyvinvoiva äiti. Ja tosiaan, eihän siitä seksualisuudesta kykene nauttimaan, jos on tehty synnytysväkivaltaa, tikattu huonosti ilman puudutteita tai viety väkisin instrumentteja emättimeen tai leikattu turhan takia. ap

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 136 (joka sössi lainaukset) tiedoksi, että nykyisten tutkimuksien mukaan episiotomia ei vähennä vaikeiden repeämien todennäköisyyttä, vaan voi jopa lisätä sitä.

Joissakin tapauksissa se voi olla tarpeellinen, esimerkiksi jos lapsi on saatava nopeasti ulos. Mutta todennäköisesti rutiininomainen episiotomia on ollut sinunkin kohdallasi turha toimenpide, joka on kudosvaurioiltaan vastannut toisen asteen repeämää.

Lääketiede kehittyy ja uusi tutkimus muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Luultavasti osa lääketieteen "totuuksista" on vääriä. Ongelma on vain siinä, ettei tiedetä mitkä asiat. Lääketieteessä eletään parhaan mahdollisen tämänhetkisen tiedon varassa. Potilaat täytyy hoitaa tässä ja nyt. Ei se auta mitään jos 20 vuoden kuluttua tutkimus paljastaa paremman hoitomuodon. Luultavasti sadan vuoden kuluttua lääkärit ei tekisi enää mitään samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.

Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.

 Ja taas yksi joka halveksuu naisen seksuaalisuutta... Jos sinulle seksi ei ole tärkeää, älä oleta, että muille se ei ole. On se kumma, että naisen pimppa on aina jotakuta muuta kuin naista varten.

En halveksu naisen seksuaalisuutta vaan kuvitelmaa siitä, etteikö alapää voisi kärsiä repeämis- ja hermovaurioita myös kotisynnytyksessä. Leikattu väliliha on huomattavasti helpompi korjattava kuin itsekseen revennyt. Sairaalassa alapään vauriot ovat lisäksi korjattavissa heti synnytyksen jälkeen.

Kotisynnytyksessä repeämiä voi tulla vähemmän kun äiti on rennompi ja voi synnyttää siinä asennossa ja tahdissa mikä on hänelle luontaista. Ja tosiaan, en kaipaa mitään ilman puudutusta tikkailua ja vitsailua samalla isännän tikistä. ap

Siis mitä? Vou luoja, tuoko tikkailu jne o sitten ajatuksenakin niiiiiiiiiiiin kamalaa, että pitää kotona synnyttää?

Kotisynnytyksessä niitä repeämiähän ei tule ja jos vauvalla on hätä pääset heti esim sekstioon ja kaikki sairaalan palvelut on kotona siinä lähellä jos jokin menee pieleen...

Eikun hetkinen, miten se nyt menikään......

Joo, sanoisin että taitaa sairaala olla parempi paikka synnyttää.

Ja onko ap lääkkeet otettu, sinun voisi olla hyvä keskustella lääkärin kanssa että onko lääkitys kunnossa?

Kyllä tuo tikkailu on sellainen, jota en halua omalle kohdallani. En näe järkeä kärsiä turhaa kipua ja muka keveitä vitsejä alapäästäni. ap

Jos et halua tikkejä repeämiisi, joita lähes kaikille ensisynnyttäjille tulee, voit valmistautua siihen, että se vasta seksielämääsi myöhemmin vaikuttaakin. Emättimesi aukko saattaa sitten loppuelämän repsottaa vähän niinkuin puoliksi auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 136 (joka sössi lainaukset) tiedoksi, että nykyisten tutkimuksien mukaan episiotomia ei vähennä vaikeiden repeämien todennäköisyyttä, vaan voi jopa lisätä sitä.

Joissakin tapauksissa se voi olla tarpeellinen, esimerkiksi jos lapsi on saatava nopeasti ulos. Mutta todennäköisesti rutiininomainen episiotomia on ollut sinunkin kohdallasi turha toimenpide, joka on kudosvaurioiltaan vastannut toisen asteen repeämää.

Lääketiede kehittyy ja uusi tutkimus muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Luultavasti osa lääketieteen "totuuksista" on vääriä. Ongelma on vain siinä, ettei tiedetä mitkä asiat. Lääketieteessä eletään parhaan mahdollisen tämänhetkisen tiedon varassa. Potilaat täytyy hoitaa tässä ja nyt. Ei se auta mitään jos 20 vuoden kuluttua tutkimus paljastaa paremman hoitomuodon. Luultavasti sadan vuoden kuluttua lääkärit ei tekisi enää mitään samalla tavalla.

Toki lääketiede kehittyy koko ajan, mutta samanaikaisesti maallikot pyrkivät takertumaan vanhaan tietoon oman mielenrauhansa vuoksi.

Kommentoin kirjoittajaa, jonka mielestä oli hyvä asia saada pari episiotomiaa repeämien sijaan. Nykytieteen perusteella asia on useimmiten päinvastoin.

Jokaisella on toki oikeus omiin uskomuksiinsa, mutta haitallisiksi nämä uskomukset kääntyvät silloin, kun vahingollisia käytäntöjä ja asenteita puolustellaan siksi että ”näinhän se oli minullakin, ja hyvinhän se meni”. Synnytyksien ja synnytysväkivallan osalta tällainen tilanne selkeästikin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole elämyshakuisuudesta kuitenkaan vaan siitä, että en halua joutua synnytysväkivallan kohteeksi. En halua lääkkeellistä kivunlievitystä, en halua että välilihaani leikataan, en halua, että minua tikataan puuduttamatta, en halua, että sisääni runnotaan väkisin sormia yms. Synnytys on kuitenkin kokonaisvaltainen asia ja se, että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi edesauttaa synnyttämistä. ap

Synnytysväkivalta. Ei hyvää päivää.

-Saat synnyttää ilman kivunlievitystä jos haluat, ei sitä sulle väkisin anneta

-Välilihaa ei leikata jokaisella ja se leikataan kun tilanne sen vaatii. Leikattu väliliha on helpompi ommella kuin pahat repeämät.

-Tikkejä ommellessa laitetaan puudutus

-Älä olisi hankkiutunut raskaaksi tai edes koskaan harrastanut seksiä jos et halua sormia sisällesi

Tosiaan kaikilla nuo eivät ole menneet ihan noin kuin kuvailit. Osalla on mm tikattu ilman puuduttaessa. En halua, että välilihaa leikataan enkä halua sormia sisään. Saan itse päättää, mitä emättimeeni laitetaan. ap

Kaikissa terveydenhoitoon liittyvissä toimenpiteissä ihmisellä on oikeus päättää itse. Mitään toimenpidettä ei saa tehdä vastoin potilaan tahtoa. Jopa lapsilla on tämä oikeus heti kun ovat tarpeeksi kypsiä tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Kukaan ei ala sinulle vastoin tahtoasi tekemään toimenpiteitä. Tietysti jos nyt on tajuttomana ja täytyy hoitaa, eikä hoitohenkilökunnalla ole parempaa tietoa niin tehdään sen mukaan mitä parhaiten voidaan.

Näinhän se lain mukaan menee, mutta onhan sitä muunlaisiakin tarinoita, esim mahaa paineltu kovakouraisesti ilman lupaa, rintoja puristeltu kovakouraisesti, tikattu niin, että pidetään väkisin kiinni yms yms. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.

Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.

 Ja taas yksi joka halveksuu naisen seksuaalisuutta... Jos sinulle seksi ei ole tärkeää, älä oleta, että muille se ei ole. On se kumma, että naisen pimppa on aina jotakuta muuta kuin naista varten.

En halveksu naisen seksuaalisuutta vaan kuvitelmaa siitä, etteikö alapää voisi kärsiä repeämis- ja hermovaurioita myös kotisynnytyksessä. Leikattu väliliha on huomattavasti helpompi korjattava kuin itsekseen revennyt. Sairaalassa alapään vauriot ovat lisäksi korjattavissa heti synnytyksen jälkeen.

Kotisynnytyksessä repeämiä voi tulla vähemmän kun äiti on rennompi ja voi synnyttää siinä asennossa ja tahdissa mikä on hänelle luontaista. Ja tosiaan, en kaipaa mitään ilman puudutusta tikkailua ja vitsailua samalla isännän tikistä. ap

Siis mitä? Vou luoja, tuoko tikkailu jne o sitten ajatuksenakin niiiiiiiiiiiin kamalaa, että pitää kotona synnyttää?

Kotisynnytyksessä niitä repeämiähän ei tule ja jos vauvalla on hätä pääset heti esim sekstioon ja kaikki sairaalan palvelut on kotona siinä lähellä jos jokin menee pieleen...

Eikun hetkinen, miten se nyt menikään......

Joo, sanoisin että taitaa sairaala olla parempi paikka synnyttää.

Ja onko ap lääkkeet otettu, sinun voisi olla hyvä keskustella lääkärin kanssa että onko lääkitys kunnossa?

Kyllä tuo tikkailu on sellainen, jota en halua omalle kohdallani. En näe järkeä kärsiä turhaa kipua ja muka keveitä vitsejä alapäästäni. ap

Jos et halua tikkejä repeämiisi, joita lähes kaikille ensisynnyttäjille tulee, voit valmistautua siihen, että se vasta seksielämääsi myöhemmin vaikuttaakin. Emättimesi aukko saattaa sitten loppuelämän repsottaa vähän niinkuin puoliksi auki.

Repeämikiäkin voi ennalta ehkäistä sillä että voi valita hyvän synnyttämisasennon ja lisäksi synnyttää esim ammeessa. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä synnytyskokoinen amme kotona? Kerrostaloasuntoja ei ainakaan sitten ole rakennettu kestämään mitään satojen kilojen painoista vesiallasta keskellä olohuonetta, saati vesieristetty tällaista kotisynnyttelyä varten.

Välilihanleikkauksen on tarkoitus estää pahemmat repeämisvauriot erityisesti isokokoisten vauvojen kohdalla, mutta omapahan on valintasi revetä ja saada se hermovaurio seksijumalatar pimppaasi kotona, kaukana veripalvelun lisäveren tarjonnasta.

 Ja taas yksi joka halveksuu naisen seksuaalisuutta... Jos sinulle seksi ei ole tärkeää, älä oleta, että muille se ei ole. On se kumma, että naisen pimppa on aina jotakuta muuta kuin naista varten.

En halveksu naisen seksuaalisuutta vaan kuvitelmaa siitä, etteikö alapää voisi kärsiä repeämis- ja hermovaurioita myös kotisynnytyksessä. Leikattu väliliha on huomattavasti helpompi korjattava kuin itsekseen revennyt. Sairaalassa alapään vauriot ovat lisäksi korjattavissa heti synnytyksen jälkeen.

Kotisynnytyksessä repeämiä voi tulla vähemmän kun äiti on rennompi ja voi synnyttää siinä asennossa ja tahdissa mikä on hänelle luontaista. Ja tosiaan, en kaipaa mitään ilman puudutusta tikkailua ja vitsailua samalla isännän tikistä. ap

Siis mitä? Vou luoja, tuoko tikkailu jne o sitten ajatuksenakin niiiiiiiiiiiin kamalaa, että pitää kotona synnyttää?

Kotisynnytyksessä niitä repeämiähän ei tule ja jos vauvalla on hätä pääset heti esim sekstioon ja kaikki sairaalan palvelut on kotona siinä lähellä jos jokin menee pieleen...

Eikun hetkinen, miten se nyt menikään......

Joo, sanoisin että taitaa sairaala olla parempi paikka synnyttää.

Ja onko ap lääkkeet otettu, sinun voisi olla hyvä keskustella lääkärin kanssa että onko lääkitys kunnossa?

Kyllä tuo tikkailu on sellainen, jota en halua omalle kohdallani. En näe järkeä kärsiä turhaa kipua ja muka keveitä vitsejä alapäästäni. ap

Jos et halua tikkejä repeämiisi, joita lähes kaikille ensisynnyttäjille tulee, voit valmistautua siihen, että se vasta seksielämääsi myöhemmin vaikuttaakin. Emättimesi aukko saattaa sitten loppuelämän repsottaa vähän niinkuin puoliksi auki.

Repeämikiäkin voi ennalta ehkäistä sillä että voi valita hyvän synnyttämisasennon ja lisäksi synnyttää esim ammeessa. ap

Niin voi, eikä se ole ollenkaan poissuljettu sairaalaolosuhteissakaan. Oletko ap ensisynnyttäjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole elämyshakuisuudesta kuitenkaan vaan siitä, että en halua joutua synnytysväkivallan kohteeksi. En halua lääkkeellistä kivunlievitystä, en halua että välilihaani leikataan, en halua, että minua tikataan puuduttamatta, en halua, että sisääni runnotaan väkisin sormia yms. Synnytys on kuitenkin kokonaisvaltainen asia ja se, että äiti tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi edesauttaa synnyttämistä. ap

Synnytysväkivalta. Ei hyvää päivää.

-Saat synnyttää ilman kivunlievitystä jos haluat, ei sitä sulle väkisin anneta

-Välilihaa ei leikata jokaisella ja se leikataan kun tilanne sen vaatii. Leikattu väliliha on helpompi ommella kuin pahat repeämät.

-Tikkejä ommellessa laitetaan puudutus

-Älä olisi hankkiutunut raskaaksi tai edes koskaan harrastanut seksiä jos et halua sormia sisällesi

Tosiaan kaikilla nuo eivät ole menneet ihan noin kuin kuvailit. Osalla on mm tikattu ilman puuduttaessa. En halua, että välilihaa leikataan enkä halua sormia sisään. Saan itse päättää, mitä emättimeeni laitetaan. ap

Kaikissa terveydenhoitoon liittyvissä toimenpiteissä ihmisellä on oikeus päättää itse. Mitään toimenpidettä ei saa tehdä vastoin potilaan tahtoa. Jopa lapsilla on tämä oikeus heti kun ovat tarpeeksi kypsiä tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Kukaan ei ala sinulle vastoin tahtoasi tekemään toimenpiteitä. Tietysti jos nyt on tajuttomana ja täytyy hoitaa, eikä hoitohenkilökunnalla ole parempaa tietoa niin tehdään sen mukaan mitä parhaiten voidaan.

Näinhän se lain mukaan menee, mutta onhan sitä muunlaisiakin tarinoita, esim mahaa paineltu kovakouraisesti ilman lupaa, rintoja puristeltu kovakouraisesti, tikattu niin, että pidetään väkisin kiinni yms yms. ap

Varmaan kaikenlaisia kauhutarinoita löytyy kun oikein penkoo. Aika kaukaa haettua kuitenkaan miettiä oman elämän valintoja sellaisen pohjalta. Kävelylenkillä voi tulla vastaan kirvesmurhaaja tai kotitalon katolle tippua meteoriitti. Ei kuitenkaan kovin todennäköistä.

Lisäksi en halua, että mitään terveystietojani puhutaan muiden äitien tai heidän puolisoidensa kuullen tai että joutuisin paljastamaan esim rintojani muille äideille tai heidän puolisoilleen. Kotona nämä yksityisyysasiatkin ovat paremmin hanskassa. ap