Kerro tähän kamalin kokemuksesi kampaajalla/keunus salongissa

Uo

Olin useita vuosia kasvattanu hiuksia ja menin kampaajalle. Kerroin et haluun pientä kerrostusta, mut niin et pisimmät hiukset pysyy saman pitusina ku sillon, korkeintaan 3cm sais lähtee pituutta. No, pituutta lähti 15cm ja lisäks se "kevyt" kerrostus tarkotti 7cm pitusta randon töyhtöö keskellä päätä. Muu tukka sit solisluihin asti. Näytti todella tyhmältä ja vieläkää en oo tajunnu mikä se lyhyt töyhtö jakauksen vieressä oli. Se oli muuten viimenen kerta ku kävin kampaajalla ja tästä on nyt 6 vuotta aikaa :D 

Hyvä kampaaja on kyllä kultaakin kalliimpi! Itse olen kasvattanut otsikseni pois vaikka minulle kävisikin paremmin otsis kuin ilman. Ihan siitä syystä, että kampaajat eivät kuuntele kun kerron itsepäisestä hiuslaadusta ja siitä että minulla on edessä peräti 2 pyörrettä. Taitava kampaaja on osannut näistä huolimatta leikata kauniin otsiksen, mutta jotkut vaan eivät halua kuunnella asiakasta missään tilanteessa, monta kertaa olen poistunut kampaamosta töyhtöhyypän näköisenä kun ei olla uskottu voimakkaiden pyörteiden olemassaoloa vasta kuin leikkuun jälkeen. Ja se taitava kampaaja asuu nykyisestä asuinpaikastani vaatimattomasti yli 300 km päässä, ei viitsisi opiskelijabudjetilla sellaista matkaa hiusten takia matkata... 

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 14:50"]Eira ja Maria kampaamo Korsosta. Menin Anna Abreun kuvan kanssa, haluan samanlaisen rikotun latvan ja paljon vaaleita raitoja. Joku 10 vuotta sitten. Mulla oli tasapitkät ruskeat hiukset.

Tulin pottapäisenä keltaisen tukan kanssa takaisin, hyi helvetti, maksoin itku kurkussa summan kun en muutakaan keksinyt. Kiitti vaan! Sen jälkeen olen tehnyt paljon töitä, ettei kukaan teille enää tulisi.

 
[/quote]

Anna tuli julkisuuteen 2007...

Näitä lukiessani en yhtään ihmettele, että miksi en ole käynyt kampaajalla kuin silloin viimeksi 15-v teininä...:) äiti vei toisinaan kampaamoon kun olin 10-15v. Kun olin 13 niin mulla lyhennettiin latvoja toiveiden mukaan, mutta sanoin että otsatukkaa ei saa leikata...kampaaja kuitenkin totesi että niitä olisi hyvä vähän lyhentää. No... Sanoin että vain vähän, mutta otsis nyrhittiin aivan muutaman sentin pituiseksi. Kyllä kotiin päästyäni itketti aivan tolkuttomasti. Otsis ei passanut sitten pätkääkään muun tukan kanssa (lapaluiden yli oleva tukka..

Seuraava kerta kampaajalla oli kun täytin 15. Mulla oli sellanen söpö polkkatukka ja tasanen otsis silleen että kulmakarvat ei näy, mutta ei tietenkään silmien päällä :D noh, menin sinne lyhentämään tukkaani kun oli polkkatyyli kasvanut vähän liianpitkäksi. Kampaaja taas totesi että voisi otsatukkaa vähän leikata. Sanoin että otsista ei saa missään nimessä leikata... Mutta kovasti intti että on hyvä tasoittaa sitä ja hän lupasi että kulmakarvani jäävät peittoon. Suostuin, ja kampaaja näytti kuinka paljon leikkaa sitä. Se määrä oli mulle ok. Mutta lopputulos oli aivan jotain muuta. Otsis leikelty puoleenväliin otsaa niin ettå kulmakarvat paistoivat. Teini kun olin niin mykistyin näkemästäni ja en kehdannut raivota "ammattilaiselle". Tyynesti vaan maksoin ja kävelin itkien kotiin.

Sen jälkeen oma äiti leikkeli hiukseni niin kuin halusin. Aina sain sellasen tukan kun toivoin ja koskaan ei tullut itkua äidin kädentaitojen jälkeen :)
Nykyisin itse leikkelen yms hja hyvin menee!

N 21v

[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 03:17"]Näitä lukiessani en yhtään ihmettele, että miksi en ole käynyt kampaajalla kuin silloin viimeksi 15-v teininä...:) äiti vei toisinaan kampaamoon kun olin 10-15v. Kun olin 13 niin mulla lyhennettiin latvoja toiveiden mukaan, mutta sanoin että otsatukkaa ei saa leikata...kampaaja kuitenkin totesi että niitä olisi hyvä vähän lyhentää. No... Sanoin että vain vähän, mutta otsis nyrhittiin aivan muutaman sentin pituiseksi. Kyllä kotiin päästyäni itketti aivan tolkuttomasti. Otsis ei passanut sitten pätkääkään muun tukan kanssa (lapaluiden yli oleva tukka..

Seuraava kerta kampaajalla oli kun täytin 15. Mulla oli sellanen söpö polkkatukka ja tasanen otsis silleen että kulmakarvat ei näy, mutta ei tietenkään silmien päällä :D noh, menin sinne lyhentämään tukkaani kun oli polkkatyyli kasvanut vähän liianpitkäksi. Kampaaja taas totesi että voisi otsatukkaa vähän leikata. Sanoin että otsista ei saa missään nimessä leikata... Mutta kovasti intti että on hyvä tasoittaa sitä ja hän lupasi että kulmakarvani jäävät peittoon. Suostuin, ja kampaaja näytti kuinka paljon leikkaa sitä. Se määrä oli mulle ok. Mutta lopputulos oli aivan jotain muuta. Otsis leikelty puoleenväliin otsaa niin ettå kulmakarvat paistoivat. Teini kun olin niin mykistyin näkemästäni ja en kehdannut raivota "ammattilaiselle". Tyynesti vaan maksoin ja kävelin itkien kotiin.

Sen jälkeen oma äiti leikkeli hiukseni niin kuin halusin. Aina sain sellasen tukan kun toivoin ja koskaan ei tullut itkua äidin kädentaitojen jälkeen :)
Nykyisin itse leikkelen yms hja hyvin menee!

N 21v
[/quote]

En pitänyt teininä kulmakarvoistani joten mulle oli tärkeetä että ne oli piilossa.

Aikoinaan värjäytin kulmani aina kampaajalla tai kosmetologillla. Harvoin olin tyytyväinen. Vaikka sanoin ennen kulmien laittoa, että en missään nimessä halua mustia kulmia enkä mitään punaruskeita. Silti lopputulos oli usein jompi kumpi.

Nyt olen värjännyt itse vuosikaudet kotona ja kulmat juuri sen väriset kuin haluankin (keskiruskeat ilman punertavaa sävyä). Mikähän siinä kulmien värjäämisessä olikin ammattilaisille niin vaikeaa...?

Ei mikään katastrofikäynti mutta kerran huvitti kun kerran menin luppoajallani kaupungin laidalla automarkettialueella sijaitsevaan kampaamoon ja pyysin vain siistimään olalle ulottuvan leikkauksen sekä päivittämään vaaleat raidat tumman vaaleassa tukassani. Kampaaja alkoi sitten selostaa miten kannattaa laittaa päälihiuksiin tasaisesti se vaalea ja alahiuksiin lisätä tummaa. ;D Olin luullut että tuo tyyli oli jo historiaa kaikkialla, mutta ilmeisesti sillä alueella tyyli oli vakio. Repeilin sisäisesti mutta vastasin asiallisesti että ei kiitos, se ei ole ihan minun tyyliäni. Kampaaja selvästi tuohtui kun en ymmärtänyt omaa parastani ja yritti painostaa niin että koin oloni jo epämukavaksi. Teki lopulta oman toiveeni mukaiset raidat, mutta lopuksi kun näytti peilillä lopputulosta takaa, totesi nyreästi: "No tälläiset näistä nyt sitten vaan tuli, kun et kerran antanut laittaa sitä tummaa alle". Olin ihan että "anteeks rumuuteni." ;D

Mulle on kyllä jotenkin vaikeata tuo "suun avaaminen" tai siis vastaan sanominen siinä tilanteessa kun toinen, joka on siis ammattilainen, vänkää että näin sun pitää tehdä. 

Etenkin jos samalla saattaa loukata kyseistä ihmistä. Kerran kampaajani jolla oli saman väriset hiukset kuin minulla (vaaleat) oli ottanut ruskeanoransseja raitoja. Itse pidän vaaleista platinanvaaleilla raidoilla. Platinanvaaleata siis tilasin, mutta kampaaja ehdotti että pistetään ruskeata sekaan niin näyttäisi kivan oranssilta. Sanoin kiitos ei. Värjätessä ilmoitti että hänestä kannattaa nyt samantien laittaa sitä ruskeanoranssia, se on niin kiva kun hänelläkin se on katsopa, ja esitteli omaa päätään. Tosi vaikea siinä sanoa että tosi tunkkainen on tuo sävy enkä tahdo moista. Totesin jotain että sulle sopii tosi kivasti mutta mä en itselläni pidä noista sävyistä. Ilmeisesti liian laimeasti koska hemmetti vieköön kun lopputulosta peilattiiin niin "Laitoin nyt kuitenkin tänne näitä ruskeansävyisiä raitoja, eikö ookkin kivat?" Siis mitä helvettiä? 

Sittemmin olenkin käynyt muualla.