olen 24-vuotias ja odotan neljättä lasta, kysyttävää?!

En pidä itseäni minään lapsentekokoneena.



Meillä jokainen lapsi ja raskaus on ollut toivottu ja odotettu.



ja kommentin järjettömistä jälkeläismääristä jätän omaan arvoonsa..



-ap

Kuukautiset alkoivat kun olin 12-vuotias.



Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 19-vuotias ja mielestäni erittäin valmis..



Rakenne "vioille" ei itse voi mitään :(



-ap

minä, minä ja minun perheeni.

Ja meidän elämänarvoilla rahat riittää hienosti.



Ei telkkaria, ei baari iltoja ym ym..



teen paljon itse, leivon, ruuat yms. käyn kirpparilla ja myyn tarpeettomat..



Tyydymme aika pieneen..



-ap

että oliko sulla sitten ahdas lantio? juuri siksi kun ikää suht vähän? yllättävän kauan saa odottaa kehonsa kypsymistä, vaikka sukukypsyydestä nuorempana puhutaan niin paljon. mullakin kuukautiset 14 vuotiaasta ja en ollut valmis vartaloltani todellakaan silloin.

ja kommentin järjettömistä jälkeläismääristä jätän omaan arvoonsa..

-ap

teet niitä kuitenkin vielä seuraavat 20 vuotta, halusit tai et.

Minä luotan siihen, että meillä on Jumala joka on määrännyt jokaisen päivän ja hetken ja tietää montako lasta tähän maailmaan voi syntyä.



ja itsekkyydeksi voi ajatella aina monta asiaa..



on aika itsekästä ajaa autolla, lentää lentokoneella, käyttää alkoholia, maksaa kosmetiikasta itsensä kipeäksi...



elämä on arvoja ja valintoja



-ap

jokainen täysi-ikäinen ole vartaloltaankin "valmis" saamaan lapsia... :)

Ei se lantion ulkomitta paljon kerro mahtuuko lapsi sieltä tulemaan...



ei ap

En yleensäkään sure asioita etukäteen vaan otan päivänkerrallaan.



siksikin jokainen lapsi on ihme.



jos ja kun sektioluku on täynnä niin sitten meille ei enää voi tulla lapsia.



-ap

Itse ajattelin 19 vuotiaana, että olisin henkisesti valmis äidiksi ja niin olinkin näin 35 vuotiaan perspektiivillä asiaa muistellen. En ollut vain fyysisesti kypsä. No ehtiihän sitä 25 vuotiaanakin ja vielä ikäisenäkin lisää lapsia... Kaikki eivät kaipaa vapautta mennä nuorena. Oma kokemukseni on, että elämää on vasta perheellisenä.

kelpaa kyllä avuksi, kun lapsia pitää vääntää joka vuosi maailmaan (sinä tai lapsesihan olisi todennäköisesti kuollut ilman leikkausta), mutta ehkäisyä ei voi käyttää.

eikö jo nyt voi luottaa varmoihin päiviin? eikää tekemällä tehdä niitä lapsia?

Onko sinulla omat aivot? Vai miksi tyydyt tuollaiseen elämään? Lapsia tehden...ei jaksa ymmärtää

Jos ihminen on elämäänsä tyytyväinen ja onnellinen lapsia tehden, entäs sitten? Oletteko sitten epäitsekkäitä itse mielestänne typerine kommentteinenne? Ja tuo kommentti, ettei miksi Jumala luonut synnytyskelpoiseksi...Ei meillä ihmisillä ole oikeus sitä arvioida. Onhan ap synnytyskelpoinen, hän on synnyttänyt lapsensa sektiolla. Voisin kysyä, miksi Jumala loi sinut niin typeräksi? t- ei lesta eikä ap

itse olen vm 83 ja minulla 3 lasta. Nuorin on 3 vuotias.

niin ei voi sanoa muuta kuin voi voi...



Tekö olette mielestänne avarakatseisia ja suvaitsevia? Te ymmärrätte hyvin, että ihmiset voivat elää hyvän elämän vaikka olisivatkin valinneet toisella tavalla kuin te itse? Juu kyllä se on ok jos valitsee elämänmallinsa tiettyjen raamien sisältä... toinen saa 2 ja toinen 3 lasta, molemmat ymmärätvät hyvin toistensa erilaisia valintoja... Mutta että 4 tai jopa 6 lasta. Kamalaa itsekkyyttä, äiti vain aivoton synnytskone, miehensä orja. Kamalaa kamalaa kamalaa. Ei ollenkaan sopivaa nykyaikaiselle avarakatseiselle ja ihanan itsenäiselle suomi-naiselle....



Saati sitten ne muut elämän valinnat.. Jos jollekin ei olekaan oma ura ja raha elämän korkeimmat päämärät? Jos joku onkin vielä teitäkin onnellisempi oman hyvin erilaisen elämänsä kanssa?



Vai miten se nyt menikään? Annettaisko kaikkien kukkien kukkia?

viestiä pukkaa PERHE- ja VAUVAlehden keskustelupalstalla...



Onko useimmilla teistä lastenne kanssa niin rankkaa että on vaikea kuvitella jonkun toisen olevan onnellinen lastensa kanssa?

ennenkuin täytin 25.



t. toinen synnytyskone

Itsekkyyttä on tehdä yksi ainokainen lapsi, laittaa se 9kk ikäisenä päivähoitoon, luoda itse uraa, tehdä pitkää päivää ja kasvattaa lapsi tälläiseen itsekeskeiseen, omaan napaan tuijottavaan elämään.