Missä Disney-elokuvassa on paras opetus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lumikki ja 7 kääpiötä.

Moni nainen on sisäistänyt tuon elokuvan sanoman; älä tyydy lyhyeen mieheen.

Mä taas tulkkasin tämän niin, että nainen tarvitsee 8 miestä, että saa kaikki tarpeensa tyydytetyiksi. 7 käy töissä tienaamassa sulle rahaa, ja kahdeksas hoitaa sänkyhommelit.

Nykysuomessa toki sillä työtön-yh yannicalla on 7 ukkoa kierrossa (yksi joka päivälle) ja kahdeksas (prinssi) on joku työssäkäyvä jonka verovaroilla koko porukka elelee elämäänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikista kamalin on kyllä Notre Damen kellonsoittaja. Kiva herttainen kellonsoittaja rakastaa kaunista naista ja kaiken pitäisi mielestäni olla näin. Eli tarinan opetus, kun ilmeisesti on, ettei ulkonäöllä ole väliä. Silti jostain tulee komea kapteeni, joka ottaa tytön, ja joka tuntuu aivan ylimääräiseltä hahmolta. Mutta hänen täytyy silti tulla, koska ei ruma ja kaunis voi keskenään olla. 

Aivan kauhea tarina. Jo lapsena säälin kellonsoittajaa. 

 

Sama homma, Disney yritti paikata tätä antamalla jatko-osassa kellonsoittajalle romanssin, mutta olen aina inhonnut alkuperäisen leffan loppua. Tosin toisessa Disney-ketjussa joku sanoi, että komea kapteeni näki Esmeraldan ihmisenä, kun taas Frollo ja Quasi vain objektina.

Eikun yksi leffan tekijöistä sanoi että Frollo näki Esmeraldan paholaisena, Quasimodo näki Esmeraldan pyhimyskehä (itseään ylempänä ja pyhimyksenä) kun taas Phoebus näki Esmeraldan Esmeraldana ja tasavertaisena.

Ettekö ole lukeneet kirjaa? En kestä Disneyn versiota, jossa Phoebus on sankari, kun todellisuudessa hän oli se tarinan varsinainen pahis. Esmeralda oli hyvin nuori teinityttö, joka ei ymmärtänyt vielä elämästä mitään, vaan ihastui himokkaseen naistenmieheen, joka halusi päästä häneen vain käsiksi (Phoebuksella oli myös morsian, mutta mitäpä se olisi estänyt).

Frollo oli tarinan varsinainen kärsijä; ei ole oikein, että katoliset papit eivät voi edes ajatella naisia. Vähemmästäkin vinksahtaa. Lopulta Frollo huumaantui Esmeraldan tanssista ja kauneudesta niin, että tarjosi tälle mahdollisuutta valita; hirttopuun sijaan hän olisi voinut pelastaa henkensä lähtemällä tämän matkaan. Esmeralda julisti, että Frollo on kalju ja ruma, ja mieluummin hän kuolee.

Quasimodon rakkaus Esmeraldaan oli puhtainta, ja lopuksi hän myös tytön sai - kuolemassa. Tarina päättyy kahteen toisiaan syleilevään luurankoon. Myös Phoebuksen kohtalo mainitaan olleen kuolemaakin pahempi; hän joutui naimisiin. xD

Faith kirjoitti:

Olen puolueellinen ja vastaan lempielokuvani Disneyltä, eli Tuhkimon.

Olen kuullut kritisoitavan, että Tuhkimo ei ole hyvä esikuva, koska hän ei tee mitään, paitsi unelmoi, ja sitten haltiakummin tekemien taikojen avulla Tuhkimon elämä muuttuu hirveästä ihanaksi.

Kuitenkin tässä on hyvä opetus. Tuhkimon tilanne oli sellainen, ettei hän voinut vaivannäöllä ja työnteolla parantaa elämäänsä. Kotitöiden lista vain kasvoi mitä enemmän hän ahkeroi. Mutta koska Tuhkimo pysyi elämänmyönteisenä ja uskoi hyvään, hänelle kävi tuo ihme. Haltiakummihan sanoi, että hän voi ilmestyä vain sellaisille, jotka eivät ole menettäneet uskoaan.

On tuhansia elokuvia, joiden opetus on, että pitää itse nähdä vaivaa ja yrittää periksiantamatta, että elämä muuttuisi paremmaksi. Ja sekin on hieno opetus. Tuhkimon opetus taas on sellaisia tilanteita varten elämässä, kun ei voi huonoille olosuhteille mitään, vaikka on valmis näkemään

Mahtavaa. Joku muukin ymmärtänyt elokuvan sanoman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Robin Hood. Ryöstää rikkailta köyhille. Tajusin jo 5-vuotiaana, että maailma on epäreilu tämän leffan ansiosta.

Olen kuullut juttua että persut ja kokoomuslaiset eivät anna kakaroidensa katsoa Robin Hoodia. 

Robin Hoodissa on yksi poikkeuksellinen asia: Marianin ja Robinin rakkaus alkoi elokuvan ulkopuolella. Juuri tämän takia mielenkiintoinen Disney-pari, joka tuntenut toisensa pitkään. On tietysti toinenkin erottava tekijä, pahis oli oikeasti tyhmä ja oikein mammanpoika imiessään peukaloaan ja kutsuessaan äitiään, kun taas apuri oli fiksumpi. Harmi, kun muuten hyvän piirretyn pilasivat kököllä dubbauksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Olen puolueellinen ja vastaan lempielokuvani Disneyltä, eli Tuhkimon.

Olen kuullut kritisoitavan, että Tuhkimo ei ole hyvä esikuva, koska hän ei tee mitään, paitsi unelmoi, ja sitten haltiakummin tekemien taikojen avulla Tuhkimon elämä muuttuu hirveästä ihanaksi.

Kuitenkin tässä on hyvä opetus. Tuhkimon tilanne oli sellainen, ettei hän voinut vaivannäöllä ja työnteolla parantaa elämäänsä. Kotitöiden lista vain kasvoi mitä enemmän hän ahkeroi. Mutta koska Tuhkimo pysyi elämänmyönteisenä ja uskoi hyvään, hänelle kävi tuo ihme. Haltiakummihan sanoi, että hän voi ilmestyä vain sellaisille, jotka eivät ole menettäneet uskoaan.

On tuhansia elokuvia, joiden opetus on, että pitää itse nähdä vaivaa ja yrittää periksiantamatta, että elämä muuttuisi paremmaksi. Ja sekin on hieno opetus. Tuhkimon opetus taas on sell

"Aladdinin Jasminella taitaa olla vähän aktiivisempi rooli, samoin Pienen merenneidon Ariel on aktiivinen toimija, vaikka onkin suuren osan elokuvasta mykkä."

Aladdinissa Jasminen ansiosta laki muuttui niin, että jokainen kansalainen sai valita itse puolisonsa. Jasmine halusi valita puolison itse. Aladdin kuvaili Jasminea kivaksi, älykkääksi ja kauniiksi.

Ariel oli tiedonjanoinen ja halusi itse ihmisten maailmaan isän vastusteluista huolimatta, vaikka vähän höpsö ja impumsiivinen tyttö oli mutta laittettakoot iän piikkiin. Arieliahan elokuvassa merennoita huijasi kuinka miehet arvostavat äänettömiä naisia, mikä ei pitänyt paikkansa. Eric ihastui Arielissa ääneen, eikä odottanut mitään äänetöntä naista. Äänettömänä Ariel silti teki jotain. 

Ei nuo niin passiivisia hahmoja ole ja kuitenkin yli 30 vuotta sitten ilmestyneet kyseiset Disneyn prinsessaelokuvat. Nuo erottuvat jo aika lailla perinteisistä prinssi pelastaa prinsessan-juonesta, eikä tätä juonta ole edes nykyään toteutettu uusissa prinsessaelokuvissa mm. Elsan ja Tianan hahmot. Eikä Bellekään ole hassumpi vaihtoehto: lukutoukka, jota pidettiin outona. Belle ei välittänyt tippaakaan Gastonin machoilusta, vaan löysi hirviöstä hyviä puolia ulkoisesta olemuksesta huolimatta.