Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Nämä tarinat ovat niin identtisiä. Tämä ketju tuo arjen elämän esimerkkien avulla esiin mitä on elää narsistin kanssa. Se, että lehtiartikkeleissa luetellaan tiettyjä narsisteja kuvaavia ominaisuuksia ei kuitenkaan anna ymmärrystä siitä miten ne näkyvät arkielämässä. En ymmärrä miten voisin enää koskaan asua yhdessä yhdenkään miehen kanssa, tai edes seurustella, kun näitä tapauksia on pilvin pimein.
Miten teillä sujui avioero? Meillä narisisti- mieheni laittoi erohakemuksen vetämään. Hänellä oli jo uusi nainen odottamassa. Avioero ei ollut helvetin esikartano vaan helvetti itse. Pitkä prosessi, lukemattomia tunteja juristien kanssa. Exäni oli määritellyt omassa mielessään miten ero hoidetaan ja miten omaisuus jaetaan, meillä ei ollut avioehtoa ja avioliitto oli noin 20 vuoden pituinen. Olimme hyvätuloisia, joten omaisuutta oli kertynyt eri muodoissa todella runsaasti.
Exä oli päässään laskenut, että hän voisi antaa minulle kolmanneksen omaisuudesta. Minä vaadin 50%. Ja sitten syttyikin "sota". Läheiseni tukivat minua ja välillä jo meinasin luovuttaakin exän painostuksen alla, mutta otin minulle kuuluvan 50% omaisuudesta! Nyt ex on katkera siitä, että "vein kaiken". No en vienyt, otin vain lain minulle takaaman 50%.
Vierailija kirjoitti:
Yksi pahimmista asioista on, että hänellä ei ole yhtään omaa elämää. Eli hän on paikalla piinaamassa kotona koko ajan. On käytännössä aina kotona. On etätöissä joka päivä. Kuntosalilla käy, mutta harrastuksensakin on valinnut niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä, kävelymatkan päässä. Näkee aniharvoin omia kavereitaan (n. 2 krt 6 kk). Jos eläisimme normaalia elämää, molemmilla kuuluisi mielestäni olla omia menoja ja olisi iltoja, jolloin olisin lasten kanssa yksin kotona. Mutta hän ikään kuin on jotenkin kateellinen ajasta, jonka vietän lasten kanssa yksin ilman häntä. Työpaikan illanvietoistakin poistuu heti kun pystyy, viim. klo 21, jottei vaan saatais olla lasten kanssa pitkään yksin kotona. Aika outoa, ettei ihminen tarvitse sosiaalisia kontakteja. En esim. saa lähetä vanhemmilleni 60 km päähän lasten kanssa ilman häntä.
No minun narsistia taas ei ole paljon kotona näkynyt. Hän hurahtaa harrastukseen, ja elämä pyöriikin sitten sen ympärillä. Harrastuksen puuttuessa myös loputtomat laskettelu-, purjehdus-, mökki- ym matkat kavereiden kanssa käyvät myös. Reissuilla ei aina meinaa muistaa olevansa naimissa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä tarinat ovat niin identtisiä. Tämä ketju tuo arjen elämän esimerkkien avulla esiin mitä on elää narsistin kanssa. Se, että lehtiartikkeleissa luetellaan tiettyjä narsisteja kuvaavia ominaisuuksia ei kuitenkaan anna ymmärrystä siitä miten ne näkyvät arkielämässä. En ymmärrä miten voisin enää koskaan asua yhdessä yhdenkään miehen kanssa, tai edes seurustella, kun näitä tapauksia on pilvin pimein.
Miten teillä sujui avioero? Meillä narisisti- mieheni laittoi erohakemuksen vetämään. Hänellä oli jo uusi nainen odottamassa. Avioero ei ollut helvetin esikartano vaan helvetti itse. Pitkä prosessi, lukemattomia tunteja juristien kanssa. Exäni oli määritellyt omassa mielessään miten ero hoidetaan ja miten omaisuus jaetaan, meillä ei ollut avioehtoa ja avioliitto oli noin 20 vuoden pituinen. Olimme hyvätuloisia, joten omaisuutta oli kertynyt eri muodoissa todella runsaasti.
Exä oli päässään laskenut, että hän voisi antaa minulle kolmanneksen omaisuudesta. Minä vaadin 50%. Ja sitten syttyikin "sota". Läheiseni tukivat minua ja välillä jo meinasin luovuttaakin exän painostuksen alla, mutta otin minulle kuuluvan 50% omaisuudesta! Nyt ex on katkera siitä, että "vein kaiken". No en vienyt, otin vain lain minulle takaaman 50%.
Voi hyvänen aika! Aivan identtinen tarinani eronkin suhteen. Hän tosiaan oli laatinut listan ja määritellyt, että omaisuudesta n. 20 % kuuluisi minulle. Kaikki toki hänen nimissään, mutta ilman avioehtoa, pitkä liitto, yhteiset lapset. Jopa huonekalut hän oli listannut ja siirsikin ilman minkäänlaista neuvonpitoa. Ihan uskomatonta miten samanlainen tarina. Mies ei todellakaan uskonut, että ero ei enää hoidukaan hänen tavallaan.
Minä en saanut erossa (jonka hän otti hyvin yllättäen) mitään paitsi oman laskennallisen osuuteni yhteisestä kodista. Meillä oli avioehto, ja hän oli piilottanut omaisuutta erinäisten yritysjärjestelyiden kautta muualle. Omat säästöni olivat menneet pikkulapsiaikana. Tähän liittyy niin paljon surullisia yksityiskohtia, mutta en avaa asiaa enempää. Meillä oli eron jälkeen merkittävä varallisuusero hänen edukseen, mutta minulla on onneksi koulutus ja hyvä työ, joten pääsin jaloilleni. Ja mihinkään luksuselämään en hänen kanssaan ehtinyt tottua, kun oli aina niin tarkka rahoistaan. Lapsistaan kantaa taloudellisen vastuun, ei tosin maksamalla elareita minulle.
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut erossa (jonka hän otti hyvin yllättäen) mitään paitsi oman laskennallisen osuuteni yhteisestä kodista. Meillä oli avioehto, ja hän oli piilottanut omaisuutta erinäisten yritysjärjestelyiden kautta muualle. Omat säästöni olivat menneet pikkulapsiaikana. Tähän liittyy niin paljon surullisia yksityiskohtia, mutta en avaa asiaa enempää. Meillä oli eron jälkeen merkittävä varallisuusero hänen edukseen, mutta minulla on onneksi koulutus ja hyvä työ, joten pääsin jaloilleni. Ja mihinkään luksuselämään en hänen kanssaan ehtinyt tottua, kun oli aina niin tarkka rahoistaan. Lapsistaan kantaa taloudellisen vastuun, ei tosin maksamalla elareita minulle.
Meillä taas lopetti kaiken lasten rahallisen tukemisen. Hänellä on huomattavasti suurempi varallisuus. Ikävä kyllä myös esti kouluttautumiseni ja teen nyt mitä töitä suinkin saan. Mutta parempi näin. Kotiin on kiva tulla ja kotona on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Minä en saanut erossa (jonka hän otti hyvin yllättäen) mitään paitsi oman laskennallisen osuuteni yhteisestä kodista. Meillä oli avioehto, ja hän oli piilottanut omaisuutta erinäisten yritysjärjestelyiden kautta muualle. Omat säästöni olivat menneet pikkulapsiaikana. Tähän liittyy niin paljon surullisia yksityiskohtia, mutta en avaa asiaa enempää. Meillä oli eron jälkeen merkittävä varallisuusero hänen edukseen, mutta minulla on onneksi koulutus ja hyvä työ, joten pääsin jaloilleni. Ja mihinkään luksuselämään en hänen kanssaan ehtinyt tottua, kun oli aina niin tarkka rahoistaan. Lapsistaan kantaa taloudellisen vastuun, ei tosin maksamalla elareita minulle.
Sama täällä, mun piti käyttää säästöni lapsiin. Muuten eivät olisi lapset harrastaneet, saaneet vaatteita ylleen. Ja samoin varallisuutta jemmattu ja erokin tuli yllätyksenä. Ilmoitus ennen kuin lähti kuukauden lomamatkalle.
Miten olette toimineet huoltajuuskiistassa narsistin kanssa? Minä en haluaisi, että lapsi olisi hänellä enempää kuin kerran kuussa. Ymmärrän ja olen jo nähnyt että aiheuttaa vahinkoa lapsilleen epävakaalla ja kontrolloivalla käytöksellään.
Vierailija kirjoitti:
Miten olette toimineet huoltajuuskiistassa narsistin kanssa? Minä en haluaisi, että lapsi olisi hänellä enempää kuin kerran kuussa. Ymmärrän ja olen jo nähnyt että aiheuttaa vahinkoa lapsilleen epävakaalla ja kontrolloivalla käytöksellään.
Näin sivusta. Kovasti riiteli ja kahnasi. Tärkeintä taisi kuitenkin olla vain voittaa. Ei se rakkaus lapseen ollut ihan niin luja. Sopimuksen jälkeen on mielellään luovuttanut tapaamisia, lomia. Eihän se lapsi ole kuin hidaste sitten pitemmän päälle.
Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan narsisti-isät vaativat yleensä 50-50-sopimuksen lapsista pienentääkseen elatusmaksuja. Niin meilläkin. Lapset imevät isäviikoillaan saman arvomaailman. Isä kuitenkin huolehtii lapsistaan eikä ole mitään, mihin tarttua. Suomessa viranomaiset eivät mielestäni tunnista narsismia ja vaikka tunnistaisivatkin, niin se ei vaikuta lopputulokseen.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan narsisti-isät vaativat yleensä 50-50-sopimuksen lapsista pienentääkseen elatusmaksuja. Niin meilläkin. Lapset imevät isäviikoillaan saman arvomaailman. Isä kuitenkin huolehtii lapsistaan eikä ole mitään, mihin tarttua. Suomessa viranomaiset eivät mielestäni tunnista narsismia ja vaikka tunnistaisivatkin, niin se ei vaikuta lopputulokseen.
Sama meillä. Ex-mies vaati suureen ääneen lastenvalvojan luona 50-50 ja perusteli lastenvalvojalle, että hän ei elatusmaksuja aio maksaa, koska minä käyttäisi nekin rahat asuntolainani maksamiseen. Ei ex ymmärtänyt, että se raha menisi ihan niiden lasten elättämiseen.
Sovittiin sitten se 50-50. Ex sanoi, että vie asian käräjäoikeuteen jos en suostu. Ja olisi varmasti vienytkin, mutta totesin että en jaksa enää riidellä ja käyttää enempää rahaa juristeihin.
Ex pitää lapset luonaan puolet ajasta, mutta on hyvin tarkka siitä että ei pidä yhtään enempää. Onhan ne lapset inhottavasti uuden parisuhteen kapuloina rattaissa. Ex on jopa heittänyt lapsemme ulos kodistaan ja käskenyt mennä äidille eli minulle, vaikka lapsi oli pyytänyt yliääräistä yötä isän luona.
Ex ei käytä yhtään ylimääräistä euroa lapsiin. Vaatteet suostuu maksamaan lasten tililtä vain halvimman mukaan. Avioliitossa ollessa ostin lapsille aina merkkivaatteita. Lapset on toki ihmeissään kun nykyään asioidaan hennesillä. Tiedän varmuudella että ex maksaa uuden naisensa ja naisen lasten kuluja. Mutta omien lasten kuluja ei viitsi maksaa kuin pakollisen verran.
Narsisteilla on tapana "varastaa" toisten ihmisten tai kumppanien historiaa, kokemuksia, koulutusta tai osaamista. Omalla kohdalla exä ei hyväksynyt koulutustani ja osaamistani eläinten kohdalla ja itse kilpaurheilutaustani oli hänelle kova paikka ja väkisin änkesi harjoitussalilleni pokaamaan muita treenaajia, mikä oli todellä hävettävää toimintaa ja kantaväki koki sen todella häiritsevänä. Itse olin nk. maajoukkuetason kilpailija niin oli varmaan jonkinlainen ongelma hänelle. Koki olevansa ylivertaisesti parempi kaikissa asioissa etenkin liittyen minun päivätyöhön eläintenhoidossa ja koskaan ei ko. henkilöllä ollut eläimiä edes lemmikkeinä. No yllättäen talouteen tuli koira, joka leimautui minuun ja tästä tuli varsinainen paskamyrsky. Tämä henkilö sitten keksi alkaa "kouluttamaan" koiraa ja eräänä päivänä huomasin, että jokin on pielessä koiran kohdalla ja kysyin, että onko hakannut koiraa. Tämän kielsi heti ja myöhemmin sitten myönsi kun painostin. Tekosyynä se ettei totellut, kyseessä siis bordercollie, joka on äärimmäisen älykäs ja herkkä rotu. Siinä vaiheessa totesin, että et ole ihan terve päästäsi. Kauppakäynnit olivat mielenkiintoinen episodi, pääosin maksoin kaiken, kun hän ei jaksanut jonottaa. Maksoi mm. lainahoitotililtä omia laskujaan "vahingossa". Halusi ostaa autoni ja samassa yhteydessä siirsin vakuutuksen määräaikaisesti, että palautuu, jos tulee ero. Ei halunnut kirjallista kauppasopimusta, kun olisi ollut "epäluottamuksen osoitus" hänelle, no eipä maksanut lyhennyksiä tai palauttanut vakuutuksia. Onneksi sitten pokasi oman esimiehensä ja jäi yllättäen tästäkin kiinni vahingossa. Mikä toisaalta oli oma onneni. Mitä olen myöhemmin seurannut, niin jatkaa samaa touhua. Narsisteilla on tapana vaihtaa kaveripiiri aivan toiseksi mitä aiemmin ollut ja elävät sitä omaa harhamaailmaansa. Ohessa toki hyväksikäyttävät uusia "ystäviään". Tällä kertaa hyväksikäyttö kohdistuu Itä-Uudenmaan hevospiireihin. Eli fiksut ihmiset varokaa kyseistä yli 50v. naista etu- ja sukunimi alkavat kirjaimilla M.J.
Täällä monet mainitsevat, että narsisteille on tullut nopeasti uudet kumppanit. Itse ei voida kuvitellakaan uutta suhdetta, kun ollaan niin traumatisoitu.
Millaisia nämä narsistien uudet kumppanit ovat ja miten suhteissa näyttää menevän?
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet mainitsevat, että narsisteille on tullut nopeasti uudet kumppanit. Itse ei voida kuvitellakaan uutta suhdetta, kun ollaan niin traumatisoitu.
Millaisia nämä narsistien uudet kumppanit ovat ja miten suhteissa näyttää menevän?
Ex-mieheni hankki uuden kumppanin avioliiton aikana eli heillä oli pidempiaikainen salasuhde. Kyseessä on yksinhuoltajanainen samalta työpaikalta. Nainen on ns. duunariammatissa ja tekee suorittavaa, yksinkertaista työtä. Naisella on opistotason koulutus. Minä ja ex-mieheni olemme akateemisia ja olemme molemmat esimiesasemassa. Naisella on fyysisiä kehityshäiriöitä, jotka näkyvät selkeästi ulospäin ja hän on niin tavallisen näköinen kuin olla ja voi. Minä olen tehnyt nuoruudessani jonkin verran mallin töitä.
En tiedä kuinka heillä menee. Eivät kuitenkaan asu yhdessä.
Mies tavallaan vaihtoi alempitasoiseen. Olen miettinyt onko syynä se, että nyt narsistin on entistä helpompi alistaa uutta uhriaan, mitätöidä hänen ammattia, ammatillista osaamistaan ja ulkonäköä sitten kun arki astuu kuvaan ja narsisti poistaa hunnun kasvoiltaan. Minä olin ehkä liian kova "luu", kun pitkän avioliiton loppuaikoina vihdoinkin uskalsin alkaa pistämään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet mainitsevat, että narsisteille on tullut nopeasti uudet kumppanit. Itse ei voida kuvitellakaan uutta suhdetta, kun ollaan niin traumatisoitu.
Millaisia nämä narsistien uudet kumppanit ovat ja miten suhteissa näyttää menevän?
Olin kihloissa eksän kanssa ja meillä oli yhteinen omistusasunto. Hän oli naimisissa mun seuraajan kanssa alle vuoden kuluttua meidän erosta ja olivat ostaneet yhteisen talon. En ole tavannut ko. naista koskaan.
Se on kyllä totta, että narsistit lainaavat uhriensa elämää. Narsistisukulainen osti heti auton, kun olin ostanut. Kun rupesin käyttämään tietyn värisiä vaatteita, yht'äkkiä se oli hänenkin lempivärinsä. Jos ostin jonkun vaatteen, hänenkin oli saatava ihan sama. Jotenkin outoa ja säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä monet mainitsevat, että narsisteille on tullut nopeasti uudet kumppanit. Itse ei voida kuvitellakaan uutta suhdetta, kun ollaan niin traumatisoitu.
Millaisia nämä narsistien uudet kumppanit ovat ja miten suhteissa näyttää menevän?
Ex-mieheni hankki uuden kumppanin avioliiton aikana eli heillä oli pidempiaikainen salasuhde. Kyseessä on yksinhuoltajanainen samalta työpaikalta. Nainen on ns. duunariammatissa ja tekee suorittavaa, yksinkertaista työtä. Naisella on opistotason koulutus. Minä ja ex-mieheni olemme akateemisia ja olemme molemmat esimiesasemassa. Naisella on fyysisiä kehityshäiriöitä, jotka näkyvät selkeästi ulospäin ja hän on niin tavallisen näköinen kuin olla ja voi. Minä olen tehnyt nuoruudessani jonkin verran mallin töitä.
En tiedä kuinka heillä menee. Eivät kuitenkaan asu yhdessä.
Mies tavallaan vaihtoi alempitasoiseen. Olen miettinyt onko syynä se, että nyt narsistin on entistä helpompi alistaa uutta uhriaan, mitätöidä hänen ammattia, ammatillista osaamistaan ja ulkonäköä sitten kun arki astuu kuvaan ja narsisti poistaa hunnun kasvoiltaan. Minä olin ehkä liian kova "luu", kun pitkän avioliiton loppuaikoina vihdoinkin uskalsin alkaa pistämään vastaan.
Olen ulkonäöllisesti heikkotasoinen, mutta muuten ihan pätevä ja normaali ihminen. Narsisti oli ulkonäkökeskeinen itsensä suhteen ja varmaan ajatteli, että mun pitäisi olla ikikiitollinen, että hän hyvännäköinen mies haluaa olla minun kanssani. No, kun en ole niin ulkonäkökeskeinen itse niin enpä tajunnut alistua meidän ulkonäköeron vuoksi enkä myöskään alistunut hänen juttuihinsa.
Uhriutuminen. Tippa silmässä 46 vuotias mies, kun ei kaikki (isä, äiti, lapsi) laittan synttäri, joulu, ja mitä tahansa onnittelua/toivotusta kello 00:01 kyseisenä päivänä
Ja en ees jaksa kertoa muusta hulluudestaan.
Varmaan on tavallista, että narsisti on useissa parisuhteissa elämänsä aikana.
-Ystäväni ex-aviopuolisolla oli useita sivusuhteita samaan aikaan ja tällä hetkellä menossa 3 avioliitto (sivusuhteineen), joista kaikista on lapsia.
- Yhdellä tapailumiehellä oli myös 3 avioliittoa takana ja liuta lapsia + paljon lyhyitä suhteita. Hän vainosi ja kiusasi eksiään ja minun osalta suhde hänen kanssaan jäi siihen tietoon.
- Eksällä oli Tinderi täynnä mätsejä silloinkin, kun tavattiin. Yhden eroyritykseni jälkeen hän näytti minulle kuinka siellä oli taas paljon mätsejä, mutta ei ollut tavannut ketään, kun odotti meidän yhteenpaluuta. Eiköhän joku ole löytynyt heti eron jälkeen, ehkä löytyi jo ennen eroa. Myös lastensa äidistä erottuaan oli heti uudessa suhteessa.
Tämän tyypin ihmisiä ei kiinnosta tehdä itsetutkiskelua ja miettiä, mikä meni pieleen. Narsistille tyypillistä on toistaa samoja virheitä loputtomiin, kun kykyä itsereflektioon ei ole. He ovat aina levottomia ja tyytymättömiä ainakin joltakin osin nykyhetkeen. Levollisuus, kiitollisuus ja elämästä rauhallisesti nauttiminen ei kuulu narsistin profiiliin.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan on tavallista, että narsisti on useissa parisuhteissa elämänsä aikana.
-Ystäväni ex-aviopuolisolla oli useita sivusuhteita samaan aikaan ja tällä hetkellä menossa 3 avioliitto (sivusuhteineen), joista kaikista on lapsia.
- Yhdellä tapailumiehellä oli myös 3 avioliittoa takana ja liuta lapsia + paljon lyhyitä suhteita. Hän vainosi ja kiusasi eksiään ja minun osalta suhde hänen kanssaan jäi siihen tietoon.
- Eksällä oli Tinderi täynnä mätsejä silloinkin, kun tavattiin. Yhden eroyritykseni jälkeen hän näytti minulle kuinka siellä oli taas paljon mätsejä, mutta ei ollut tavannut ketään, kun odotti meidän yhteenpaluuta. Eiköhän joku ole löytynyt heti eron jälkeen, ehkä löytyi jo ennen eroa. Myös lastensa äidistä erottuaan oli heti uudessa suhteessa.
Tämän tyypin ihmisiä ei kiinnosta tehdä itsetutkiskelua ja miettiä, mikä meni pieleen. Narsistille tyypillistä on toistaa samoja virheitä loputtomiin, kun kykyä itsereflektioon ei ole. He ovat aina levottomia ja tyytymättömiä ainakin joltakin osin nykyhetkeen. Levollisuus, kiitollisuus ja elämästä rauhallisesti nauttiminen ei kuulu narsistin profiiliin.
Juuri tuota rauhallisesti nauttimista olisin kaivannut mieheltä. Yhdessä tekemistä. Kaikki oli kuitenkin suorittamista. Tosin jouluisin hän kiskoi jouluvillapaidan päälleen ja asettui katsomaan, kun muut hääräsivät joulua.
Yksi pahimmista asioista on, että hänellä ei ole yhtään omaa elämää. Eli hän on paikalla piinaamassa kotona koko ajan. On käytännössä aina kotona. On etätöissä joka päivä. Kuntosalilla käy, mutta harrastuksensakin on valinnut niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä, kävelymatkan päässä. Näkee aniharvoin omia kavereitaan (n. 2 krt 6 kk). Jos eläisimme normaalia elämää, molemmilla kuuluisi mielestäni olla omia menoja ja olisi iltoja, jolloin olisin lasten kanssa yksin kotona. Mutta hän ikään kuin on jotenkin kateellinen ajasta, jonka vietän lasten kanssa yksin ilman häntä. Työpaikan illanvietoistakin poistuu heti kun pystyy, viim. klo 21, jottei vaan saatais olla lasten kanssa pitkään yksin kotona. Aika outoa, ettei ihminen tarvitse sosiaalisia kontakteja. En esim. saa lähetä vanhemmilleni 60 km päähän lasten kanssa ilman häntä.