Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
winner kirjoitti:
Ketjussa on ainakin yksi aito narsisti, joka määräilee muita ja poistelee itselleen epämieluisia totuuksia....
Narsisti on siis kykenemätön keskusteluun.
Saako kontrolloivaa narsisti/psyko/sosiopaattia kiusata takaisin, kun sellaisen huomaa? Hänellähän ei ole tunne-elämää tai omaatuntoa. Jotenkin hänelle silti menee aina tunteisiin.
Tuosta sinun kommentista näkee miten helposti noita narsistidiagnooseja heitellään.
Oletko sinä se sama tyyppi, joka nimitti jotain tähän ketjuun tyhjän viestin lähettänyttä narsistiksi? Winner oli muistaakseni senkin nimimerkki.
Muistetaan että sana narsisti ei tarkoita diagnoosin saanutta vaan on yleiskieltä. Ymmärrän kyllä että on ihmisiä jotka väkisin haluavat rajata tuon yleiskielisen ilmaisun käyttöä. Mä haluaisin ymmärtää että miksi? Mikä tuossa sanassa on sellaista joka triggeroi?
Ei se ole mitään yleiskieltä. Narsismi on persoonallisuushäiriö ja melko harvinainen.
Narsistiksi syyttely on todella leimaavaa ja voi täyttää kunnianloukkauksen määritelmän.
Kaikki huono käytös ei ole narsismia. Joku voi vaan olla itsekeskeinen tai ilkeä olematta narsisti.
Psykiatri Hannu Lauerma on todennut, että narsismi nimittelyä käytetään usein sanan todellista merkitystä ymmärtämättä, ja sitä harjoittavat usein henkilöt, joilla itsellään on voimakkaita narsistisia piirteitä.
Menee nyt hiustenhalkomiseksi. Jos käytös sisältää voimakkaasti narsistisia piirteitä pitkällä ajalla ja toistuvasti niin aika usein ihmiset käyttävät yleiskielistä sanaa narsisti. Se ei tarkoita diagnoosin saanutta. Tietysti aina kannattaa elämässään käyttäytyä muita kohtaa niin ettei anna millään tavalla aihetta siihen että käytös täyttäisi negatiivisia narsistisia piirteitä paljon yleisen elämäkokenuksen mukaan. Eikö totta?
Se ei edelleenkään ole mitään yleiskieltä.
Narsistiksi nimittely kertoo siitä, että joku on omin päin diagnosoinut jollekin narsistisen persoonallisuushäiriön.
Tuota viimeistä lausettasi en ymmärtänyt.
Olen eri mieltä. Ei narsisti sanan käyttö tarkoita muuta kuin että jonkun käytöksessä on tavanomaisesta poikkeavalla tavalla voimakkaan narsistisia piirteitä. Normaalit ihmiset oppivat virheistään eivätkä toista samoja virheitään kerta toisensa jälkeen.
Nimenomaan näin. Ihan normaalijärjellä varustettu ihminen tietää, etteivät nimettömät juttele netissä diagnosoiduista narskuista - tai joskus kyllä heistäkin - vaan käyttävät sanaa "narsisti" ihmisestä, jolla on runsaasti narsistisia piirteitä. Yleensähän asia on niin, että ennen kuin alkaa edes epäillä toista narskuksi, on pitänyt katsella nassen touhuja jo pitkään ja siksi voikin sanoa, että narskuksi väitetty on yleensä kyllä nimensä ansainnut.
Täällä nettimaailmassa kyllä todella heppoisin perustein nimitellään toista narsistiksi. Siis jo yhdestä lyhyestä kommentista saatetaan tehdä tulkinta, että joku on narsisti.
Ja tuo on minun silmissä vienyt uskottavuutta joltain narsistitarinoilta.
Jotku tuntuu näkevän narsisteja joka puolella. Narsisti siellä, narsisti täällä. Elävät jossain narsistikuplassa.
Tuossa on osittain perää, koska meiltä puuttuu nykyisin kielestä sellaista rikkautta mitä ennen oli. Puhe ihmisssuhteista on köyhtynyt ja aikamme tihkuu valtapuhetta, viidakon lakeja ja kilpailullisuutta muutenkin. Narsistin vastakohta olisi jokin superihana lojaali halailija, joka ymmärtäisi meitä puolesta sanasta. No tämäkin haave on aika harhainen.
Sam Vaknin on tuubissa puhunut paljon siitä että osa narsistisesti vaurioisista on nimenomaan nk narsistien uhreja, jotka tekevät uhriudesta identiteettinsä. Eli vähättelemättä aitoa kärsimystä, ilmiöön liittyy kaikenlaista feikkaamista, mustan kääntämistä valkoiseksi. Sanotaan että epävakaat (myös narsistinen pers häiriö) ja narsistit vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit, tyyppiesimerkki J Depp ja Amber Heard. Molemmat toki superuhreja omasta mielestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
winner kirjoitti:
Ketjussa on ainakin yksi aito narsisti, joka määräilee muita ja poistelee itselleen epämieluisia totuuksia....
Narsisti on siis kykenemätön keskusteluun.
Saako kontrolloivaa narsisti/psyko/sosiopaattia kiusata takaisin, kun sellaisen huomaa? Hänellähän ei ole tunne-elämää tai omaatuntoa. Jotenkin hänelle silti menee aina tunteisiin.
Tuosta sinun kommentista näkee miten helposti noita narsistidiagnooseja heitellään.
Oletko sinä se sama tyyppi, joka nimitti jotain tähän ketjuun tyhjän viestin lähettänyttä narsistiksi? Winner oli muistaakseni senkin nimimerkki.
Muistetaan että sana narsisti ei tarkoita diagnoosin saanutta vaan on yleiskieltä. Ymmärrän kyllä että on ihmisiä jotka väkisin haluavat rajata tuon yleiskielisen ilmaisun käyttöä. Mä haluaisin ymmärtää että miksi? Mikä tuossa sanassa on sellaista joka triggeroi?
Ei se ole mitään yleiskieltä. Narsismi on persoonallisuushäiriö ja melko harvinainen.
Narsistiksi syyttely on todella leimaavaa ja voi täyttää kunnianloukkauksen määritelmän.
Kaikki huono käytös ei ole narsismia. Joku voi vaan olla itsekeskeinen tai ilkeä olematta narsisti.
Psykiatri Hannu Lauerma on todennut, että narsismi nimittelyä käytetään usein sanan todellista merkitystä ymmärtämättä, ja sitä harjoittavat usein henkilöt, joilla itsellään on voimakkaita narsistisia piirteitä.
Menee nyt hiustenhalkomiseksi. Jos käytös sisältää voimakkaasti narsistisia piirteitä pitkällä ajalla ja toistuvasti niin aika usein ihmiset käyttävät yleiskielistä sanaa narsisti. Se ei tarkoita diagnoosin saanutta. Tietysti aina kannattaa elämässään käyttäytyä muita kohtaa niin ettei anna millään tavalla aihetta siihen että käytös täyttäisi negatiivisia narsistisia piirteitä paljon yleisen elämäkokenuksen mukaan. Eikö totta?
Se ei edelleenkään ole mitään yleiskieltä.
Narsistiksi nimittely kertoo siitä, että joku on omin päin diagnosoinut jollekin narsistisen persoonallisuushäiriön.
Tuota viimeistä lausettasi en ymmärtänyt.
Olen eri mieltä. Ei narsisti sanan käyttö tarkoita muuta kuin että jonkun käytöksessä on tavanomaisesta poikkeavalla tavalla voimakkaan narsistisia piirteitä. Normaalit ihmiset oppivat virheistään eivätkä toista samoja virheitään kerta toisensa jälkeen.
Nimenomaan näin. Ihan normaalijärjellä varustettu ihminen tietää, etteivät nimettömät juttele netissä diagnosoiduista narskuista - tai joskus kyllä heistäkin - vaan käyttävät sanaa "narsisti" ihmisestä, jolla on runsaasti narsistisia piirteitä. Yleensähän asia on niin, että ennen kuin alkaa edes epäillä toista narskuksi, on pitänyt katsella nassen touhuja jo pitkään ja siksi voikin sanoa, että narskuksi väitetty on yleensä kyllä nimensä ansainnut.
Täällä nettimaailmassa kyllä todella heppoisin perustein nimitellään toista narsistiksi. Siis jo yhdestä lyhyestä kommentista saatetaan tehdä tulkinta, että joku on narsisti.
Ja tuo on minun silmissä vienyt uskottavuutta joltain narsistitarinoilta.
Jotku tuntuu näkevän narsisteja joka puolella. Narsisti siellä, narsisti täällä. Elävät jossain narsistikuplassa.
Tuossa on osittain perää, koska meiltä puuttuu nykyisin kielestä sellaista rikkautta mitä ennen oli. Puhe ihmisssuhteista on köyhtynyt ja aikamme tihkuu valtapuhetta, viidakon lakeja ja kilpailullisuutta muutenkin. Narsistin vastakohta olisi jokin superihana lojaali halailija, joka ymmärtäisi meitä puolesta sanasta. No tämäkin haave on aika harhainen.
Sam Vaknin on tuubissa puhunut paljon siitä että osa narsistisesti vaurioisista on nimenomaan nk narsistien uhreja, jotka tekevät uhriudesta identiteettinsä. Eli vähättelemättä aitoa kärsimystä, ilmiöön liittyy kaikenlaista feikkaamista, mustan kääntämistä valkoiseksi. Sanotaan että epävakaat (myös narsistinen pers häiriö) ja narsistit vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit, tyyppiesimerkki J Depp ja Amber Heard. Molemmat toki superuhreja omasta mielestään.
Sam Vaknin tuubin pätkissä on yksi tosi hyvä kuvaus kuinka kynnysmattona pitkään ollut piilonarsisti voi muuntua psykopaattiseksi. Englanniksi How the doormat covert narcissist turns to primary psychopath. Googlamalla löytyy. Tuo pätkä oli silmiä avaava ja avaa ymmärrystä näistä netin ns guruista.
Äitini on jonkinasteinen narsisti, nyt yli 70 ja olen pitänyt pitkiä mykkiä kausia häneen. Nyt taas tekemisissä (koska perintöasioista pitäisi jutella jotain), ja kiinnitin puhelimessa taas huomioni hänen tapaansa juoruta sukulaisistamme tavalla jossa yhteinen nimittäjä: kaikki räpistelevät onnettomina omissa elämänvalheissaan. Kuitenkin äitini on itse oikein emä-elämänvalhe itse, täysin oman elämänsä sivustakatsoja joissain asioissa. Sekä uhrautuva marttyyri ETTÄ täysin itsekkäästi muita välineellistävä. Pointtini se, että narsismia ei voi typistää yhdenlaiseen väkivaltaisuuteen tai tunnekylmyyteen. Älykkyys tekee sen, että ovat hyvinkin eteviä sumuttamaan ja houkuttelevat muut uskomaan valeminuutensa hyvyyteen. Juuri tämä piirre tekee heistä mielestäni niin tuhoavia: kognitiivinen dissonanssi. Et tiedä mihin tuossa ihmisessa uskoisit. Itse ala olla vasta viisikymppisenä hänestä irti mutta niin kauan kuin hän elää minun on oltava varuillani. Kuitenkin hän pelaa säälilläni, myötätunnollani.
Sympatiani jokaiselle narsistin lapselle. Valheellisuuden kipu on hirveää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa teidän narsisti(exä)nne ovat alkaneet testata teitä? Kuten sanoneet jotain, minkä tarkoitus on selvästi ollut katsoa, mitä kaikkea olette valmiita sietämään.
Oman suhteen päättymisen jälkeen mieleen alkoi muistua tilanteita ihan seurustelun alkuajoilta, kun exä kommentoi minua negatiiviseen sävyyn ja suhtautui epäilevästi taitoihini ja kykyihini eri asioissa. Silloin nuorena en osannut tietenkään ajatella sitä kritiikkinä, vaan ajattelin vain että hän ei vielä tunne minua. Lisäksi olin lapsuudenkodissa tottunut toisten lyttäämiseen ja vähättelyyn yms., joten olin otollinen uhri.
Nyt pari vuotta myöhemmin tajusin yhtäkkiä, että exähän testasi minua tavallaan jo heti ensitreffeillä, kun kertoi siitä, miten oli iskenyt nyrkillä oveen reiän suututtuaan äidilleen ja miten oli joutunut tappelemaan kylillä kiusaajiaan vastaan ja rökittänyt juuri kaverinsa kanssa pahimman kiusaajansa. Silloin en ollut näistä jutuista moksiskaan, mihin vaikutti varmasti osaltaan myös silloinen ajanhenki; siihen aikaan pidettiin täysin normaalina monia asioita, jotka eivät tänä päivänä todellakaan ole ok.
Tänä päivänä tutustuminen jäisi siihen, jos treffikumppani suorastaan kehuskelisi väkivaltaisilla taipumuksillaan ensitapaamisella.
Tuo impulsiivisuus ja aggressiivisuus sopisi paremmin Epäsosiaaliseen/antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön.
Antisosiaaliset voivat olla todella hurmaavia, mutta kuitenkin sitten myös petollisia.
Eroaa narsismista siten, että heiltä puuttuu narsisteille ominainen ylimielisyys ja sisäinen epävarmuus. Ovat siis narsisteja kovempia.
Mutta toisaalta, ilmeisesti tuo exäsi oli teini-ikäinen poika kun puhui kiusaajista?
Minun mielestä kyllä jotku nuoret pojat saattaa välillä mahtailla ja esittää kovista, eikä sen tarvi liittyä narsistiseen häiriöön.Exä oli tosiaan vielä teini, kun alettiin olla yhdessä, mutta on kyllä ehta narsisti tai itse asiassa monen ammattilaisen arvion mukaan psykopaatti. Nuorena nämä piirteet ilmenivät eri tavalla, ja hän myös selvästi peitteli todellista minäänsä. Välillä se lipsahteli esiin, mutta hän paikkasi virheensä nopeasti.
Silloin nuorenakin hän esiintyi ensisijaisesti viattomana uhrina (mitä hän tietysti olikin, väkivaltaisen lapsuudenkodin vakavasti vaurioittama uhri) ja toi korostetusti esiin mm. omaa empaattisuuttaan ja hyviä käytöstapojaan. Nyttemmin olen tietysti oppinut, että aidosti empaattinen ja hyväkäytöksinen ihminen ei mainosta olevansa sitä, vaan piirteet näkyvät puheiden sijaan tekoina.
Iän myötä tilanne paheni koko ajan, kunnes lapsen syntymän jälkeen alkoi täysi perheh*lvetti. Muille hän esitti toki edelleen ihanneisää ja -kumppania ja esittää sitä nytkin uudelle kumppanilleen.
Empaattisuus on näillä näyteltyä ja jollain tapaa ylimenevää. Tuo ihanneisän ja -kumppanin esittäminen on tyypillistä. Teot kuten sanoit puhuvat niin paljon enemmän kuin sanat. Nämä ihmiset eivät muutu eivätkä parane koska heiltä puuttuu itseltään halu ja tahtotila siihen.
Mun lasten isä on ihanneisä lähinnä somessa ja omissa puheissaan.
Käytännön tasolle ei ihanneisyys yllä, vaikka toivoisin kuinka.
Surullista ja sairasta että joku välineellistää lapsiaan somessa saadakseen muilta ihmisiltä ihailua ja tykkäyksiä. Kertoo paljon tuon ihmisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti(-psykopaatin) uhri voi olla sosiaalialan koulutuksenkin saanut ammattilainen. Vierestä seurattu miten eräs tällainen mennyt halpaan, tuosta vaan, kaikki vale uppoaa. Puhuminen ei auta, uhri on täysin hullun lumoissa.
Valitettavasti luonnehäiriöisiä on myös ns auttajissa. He ikäänkuin toistavat omaa lapsuuden vaillejäämistraumaansa ryhtymällä pelastajiksi. On ihan selvää että nämä tyypit eivät kuuluisi sote alalle mutta eivät ole edes harvinaisia siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti(-psykopaatin) uhri voi olla sosiaalialan koulutuksenkin saanut ammattilainen. Vierestä seurattu miten eräs tällainen mennyt halpaan, tuosta vaan, kaikki vale uppoaa. Puhuminen ei auta, uhri on täysin hullun lumoissa.
Valitettavasti luonnehäiriöisiä on myös ns auttajissa. He ikäänkuin toistavat omaa lapsuuden vaillejäämistraumaansa ryhtymällä pelastajiksi. On ihan selvää että nämä tyypit eivät kuuluisi sote alalle mutta eivät ole edes harvinaisia siellä.
Näinkin. Tiedän yhden tuollaisen tyypin joka harrasti tuota pelastamista suhteissaan. Nää tyypit voivat toisaan heilua reunalta toiselle. Empaattisesta auttajasta vain itseään ja mielihyväänsä ajattelevaksi hyväksikäyttäjäksi. Mulle on red flag jos ihminen on ollut tuollainen elämänhistoriassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa teidän narsisti(exä)nne ovat alkaneet testata teitä? Kuten sanoneet jotain, minkä tarkoitus on selvästi ollut katsoa, mitä kaikkea olette valmiita sietämään.
Oman suhteen päättymisen jälkeen mieleen alkoi muistua tilanteita ihan seurustelun alkuajoilta, kun exä kommentoi minua negatiiviseen sävyyn ja suhtautui epäilevästi taitoihini ja kykyihini eri asioissa. Silloin nuorena en osannut tietenkään ajatella sitä kritiikkinä, vaan ajattelin vain että hän ei vielä tunne minua. Lisäksi olin lapsuudenkodissa tottunut toisten lyttäämiseen ja vähättelyyn yms., joten olin otollinen uhri.
Nyt pari vuotta myöhemmin tajusin yhtäkkiä, että exähän testasi minua tavallaan jo heti ensitreffeillä, kun kertoi siitä, miten oli iskenyt nyrkillä oveen reiän suututtuaan äidilleen ja miten oli joutunut tappelemaan kylillä kiusaajiaan vastaan ja rökittänyt juuri kaverinsa kanssa pahimman kiusaajansa. Silloin en ollut näistä jutuista moksiskaan, mihin vaikutti varmasti osaltaan myös silloinen ajanhenki; siihen aikaan pidettiin täysin normaalina monia asioita, jotka eivät tänä päivänä todellakaan ole ok.
Tänä päivänä tutustuminen jäisi siihen, jos treffikumppani suorastaan kehuskelisi väkivaltaisilla taipumuksillaan ensitapaamisella.
Tuo impulsiivisuus ja aggressiivisuus sopisi paremmin Epäsosiaaliseen/antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön.
Antisosiaaliset voivat olla todella hurmaavia, mutta kuitenkin sitten myös petollisia.
Eroaa narsismista siten, että heiltä puuttuu narsisteille ominainen ylimielisyys ja sisäinen epävarmuus. Ovat siis narsisteja kovempia.
Mutta toisaalta, ilmeisesti tuo exäsi oli teini-ikäinen poika kun puhui kiusaajista?
Minun mielestä kyllä jotku nuoret pojat saattaa välillä mahtailla ja esittää kovista, eikä sen tarvi liittyä narsistiseen häiriöön.Exä oli tosiaan vielä teini, kun alettiin olla yhdessä, mutta on kyllä ehta narsisti tai itse asiassa monen ammattilaisen arvion mukaan psykopaatti. Nuorena nämä piirteet ilmenivät eri tavalla, ja hän myös selvästi peitteli todellista minäänsä. Välillä se lipsahteli esiin, mutta hän paikkasi virheensä nopeasti.
Silloin nuorenakin hän esiintyi ensisijaisesti viattomana uhrina (mitä hän tietysti olikin, väkivaltaisen lapsuudenkodin vakavasti vaurioittama uhri) ja toi korostetusti esiin mm. omaa empaattisuuttaan ja hyviä käytöstapojaan. Nyttemmin olen tietysti oppinut, että aidosti empaattinen ja hyväkäytöksinen ihminen ei mainosta olevansa sitä, vaan piirteet näkyvät puheiden sijaan tekoina.
Iän myötä tilanne paheni koko ajan, kunnes lapsen syntymän jälkeen alkoi täysi perheh*lvetti. Muille hän esitti toki edelleen ihanneisää ja -kumppania ja esittää sitä nytkin uudelle kumppanilleen.
Empaattisuus on näillä näyteltyä ja jollain tapaa ylimenevää. Tuo ihanneisän ja -kumppanin esittäminen on tyypillistä. Teot kuten sanoit puhuvat niin paljon enemmän kuin sanat. Nämä ihmiset eivät muutu eivätkä parane koska heiltä puuttuu itseltään halu ja tahtotila siihen.
Mun lasten isä on ihanneisä lähinnä somessa ja omissa puheissaan.
Käytännön tasolle ei ihanneisyys yllä, vaikka toivoisin kuinka.Surullista ja sairasta että joku välineellistää lapsiaan somessa saadakseen muilta ihmisiltä ihailua ja tykkäyksiä. Kertoo paljon tuon ihmisen arvoista.
Lapsia on kautta aikojen välineellistetty mutta eettiset kypsät vanhemmat kykenevät erottamaan lapsen aidot tarpeet ja oikeuden omista toiveistaan/odotuksistaan. Narsisiset vanhemmat ovat sokeita. Tai välinpitämättömiä. Olen lapsena joutunut paljon mietimään onko pahuus tahatonta vai tahallista, siis onko tiedottomuus sellaista mistä ei voi vastuuttaa (koska eivät saaneet turvallista lapsuutta itse).
On surullista, että jotkin ihmiset on tuomittu narsismin vankilaan koko elämäkseen. Itse kuulun niihin ehkä aika harvinaisiin jotka mm terapian avulla pääsivät lopulta aidon minuuden kokemukseen. Ja se vei vuosikymmeniä minulta. Perhettä en sekä kyennyt enkä halunnut perustaa oman perhetaustani vuoksi. En pystynyt jatkamaan sitä mitä jouduin kokemaan.
Onneksi Suomi on silti täynnä täysjärkisiä vastuunsa ymmärtäviä vanhempia. Heitä ei arvosteta riittävästi nykyisessä arvoilmastossa. He ovat kuitenkin tälle maalle täysin korvaamattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä joku puhui vanhemman valheellisuuden kivusta lapselle joka jatkuu siis kymmeniä vuosia lapsella. Olen joskus miettinyt miten sellainen vanhempi joka on ollut tahallaan valheellinen puolisonsa raskausaikana ja jatkanut valheellisuuttaan tietoisesti lapsen synnyttyä voi katsoa itseään peiliin. Ehkä sitten joku voi mutta aika häiriötapaus mun mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on jonkinasteinen narsisti, nyt yli 70 ja olen pitänyt pitkiä mykkiä kausia häneen. Nyt taas tekemisissä (koska perintöasioista pitäisi jutella jotain), ja kiinnitin puhelimessa taas huomioni hänen tapaansa juoruta sukulaisistamme tavalla jossa yhteinen nimittäjä: kaikki räpistelevät onnettomina omissa elämänvalheissaan. Kuitenkin äitini on itse oikein emä-elämänvalhe itse, täysin oman elämänsä sivustakatsoja joissain asioissa. Sekä uhrautuva marttyyri ETTÄ täysin itsekkäästi muita välineellistävä. Pointtini se, että narsismia ei voi typistää yhdenlaiseen väkivaltaisuuteen tai tunnekylmyyteen. Älykkyys tekee sen, että ovat hyvinkin eteviä sumuttamaan ja houkuttelevat muut uskomaan valeminuutensa hyvyyteen. Juuri tämä piirre tekee heistä mielestäni niin tuhoavia: kognitiivinen dissonanssi. Et tiedä mihin tuossa ihmisessa uskoisit. Itse ala olla vasta viisikymppisenä hänestä irti mutta niin kauan kuin hän elää minun on oltava varuillani. Kuitenkin hän pelaa säälilläni, myötätunnollani.
Sympatiani jokaiselle narsistin lapselle. Valheellisuuden kipu on hirveää.
Narsisti haukkuu sukulaiset, työkaverit, naapurit, harvemmin sillä on ystäviä. Uhrien pitäsi huomata että jos yksi on kaikkien kanssa riidoissa ja haukkuu ne niin kenessä se vika on. Mutta kaikki ei huomaa. Jopa omia lapsia ne käyttää hyväkseen ja uhkailee, jos et tee niin kuin käskee niin siitä seuraa sitä ja sitä. Marttyyri. Osa myös seksihulluja, tahtovat alistaa kumppaninsa, sairaat fantasiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on jonkinasteinen narsisti, nyt yli 70 ja olen pitänyt pitkiä mykkiä kausia häneen. Nyt taas tekemisissä (koska perintöasioista pitäisi jutella jotain), ja kiinnitin puhelimessa taas huomioni hänen tapaansa juoruta sukulaisistamme tavalla jossa yhteinen nimittäjä: kaikki räpistelevät onnettomina omissa elämänvalheissaan. Kuitenkin äitini on itse oikein emä-elämänvalhe itse, täysin oman elämänsä sivustakatsoja joissain asioissa. Sekä uhrautuva marttyyri ETTÄ täysin itsekkäästi muita välineellistävä. Pointtini se, että narsismia ei voi typistää yhdenlaiseen väkivaltaisuuteen tai tunnekylmyyteen. Älykkyys tekee sen, että ovat hyvinkin eteviä sumuttamaan ja houkuttelevat muut uskomaan valeminuutensa hyvyyteen. Juuri tämä piirre tekee heistä mielestäni niin tuhoavia: kognitiivinen dissonanssi. Et tiedä mihin tuossa ihmisessa uskoisit. Itse ala olla vasta viisikymppisenä hänestä irti mutta niin kauan kuin hän elää minun on oltava varuillani. Kuitenkin hän pelaa säälilläni, myötätunnollani.
Sympatiani jokaiselle narsistin lapselle. Valheellisuuden kipu on hirveää.
Narsisti haukkuu sukulaiset, työkaverit, naapurit, harvemmin sillä on ystäviä. Uhrien pitäsi huomata että jos yksi on kaikkien kanssa riidoissa ja haukkuu ne niin kenessä se vika on. Mutta kaikki ei huomaa. Jopa omia lapsia ne käyttää hyväkseen ja uhkailee, jos et tee niin kuin käskee niin siitä seuraa sitä ja sitä. Marttyyri. Osa myös seksihulluja, tahtovat alistaa kumppaninsa, sairaat fantasiat.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on jonkinasteinen narsisti, nyt yli 70 ja olen pitänyt pitkiä mykkiä kausia häneen. Nyt taas tekemisissä (koska perintöasioista pitäisi jutella jotain), ja kiinnitin puhelimessa taas huomioni hänen tapaansa juoruta sukulaisistamme tavalla jossa yhteinen nimittäjä: kaikki räpistelevät onnettomina omissa elämänvalheissaan. Kuitenkin äitini on itse oikein emä-elämänvalhe itse, täysin oman elämänsä sivustakatsoja joissain asioissa. Sekä uhrautuva marttyyri ETTÄ täysin itsekkäästi muita välineellistävä. Pointtini se, että narsismia ei voi typistää yhdenlaiseen väkivaltaisuuteen tai tunnekylmyyteen. Älykkyys tekee sen, että ovat hyvinkin eteviä sumuttamaan ja houkuttelevat muut uskomaan valeminuutensa hyvyyteen. Juuri tämä piirre tekee heistä mielestäni niin tuhoavia: kognitiivinen dissonanssi. Et tiedä mihin tuossa ihmisessa uskoisit. Itse ala olla vasta viisikymppisenä hänestä irti mutta niin kauan kuin hän elää minun on oltava varuillani. Kuitenkin hän pelaa säälilläni, myötätunnollani.
Sympatiani jokaiselle narsistin lapselle. Valheellisuuden kipu on hirveää.
Se kun narsismi selviää uhrille ei usko enää yhtään mitään mitä se sairas päästää suustaan. Vaikka se sanoisi että heilläpäin on kaunis ilma sekin voi olla valetta. Kun narsisti on vaikka haukkunut yhteisen tuttavan, valehdellut siitä kaikkea pa*kaa, menee kauan ennenkuin ymmärtää että kaikki olikin valetta.
Exä haukkui kaikki joiden kanssa olin tekemisissä, eron jälkeen meni kauan ennenkuin osasin itse päätellä onko ne hulluja, ja kukaan tietty ei ollut. Uhrin paraneminen voi viedä kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistille on tärkeää saada uhrista joku reaktio ulos. Tämän se saa aikaiseksi kun muuttaa äkkiarvaamatta käytöstään tai sanoo jotakin hämmentävää tai sitten ihan vaan rupeaa inttämään jostakin, niin että toisella osapuolella menee esim. hermo ja reaktio tulee ulos. Reaktion pitää olla kiukkuinen, pettynyt tai esim surullinen. Jos reaktio on esimerkiksi nauru tai ilo niin narsisti saattaa yrittää siinä vaiheessa vetää maton alta jollakin konstilla, jotta saisi aikaan haluamansa reaktion. Narsistin kanssa ei voi keskustella rakentavasti ja normaalisti, eli kannattaa antaa ulos vain ihan minimi tai mielummin ei mitään. Ei saa provosoitua mistään vaan on ihan tyyni ja kommentoi vaan ihan minimaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Narsistille on tärkeää saada uhrista joku reaktio ulos. Tämän se saa aikaiseksi kun muuttaa äkkiarvaamatta käytöstään tai sanoo jotakin hämmentävää tai sitten ihan vaan rupeaa inttämään jostakin, niin että toisella osapuolella menee esim. hermo ja reaktio tulee ulos. Reaktion pitää olla kiukkuinen, pettynyt tai esim surullinen. Jos reaktio on esimerkiksi nauru tai ilo niin narsisti saattaa yrittää siinä vaiheessa vetää maton alta jollakin konstilla, jotta saisi aikaan haluamansa reaktion. Narsistin kanssa ei voi keskustella rakentavasti ja normaalisti, eli kannattaa antaa ulos vain ihan minimi tai mielummin ei mitään. Ei saa provosoitua mistään vaan on ihan tyyni ja kommentoi vaan ihan minimaalisesti.
Juuri noin kannattaa toimia. Narsismin tunnistaminen ja ymmärtäminen mitä se käytännössä tarkoittaa on avainasemassa. Muutoin saattaa antaa narsistille juuri sitä mitä se haluaakin ja mihin pyrkii. Saattaa jopa ajatella, että kyllähän nyt jokainen tajuaa ettei noin voi tehdä muille. Että kyllä se tajuaa kun sanon ja pyydän ettei enää käyttäytyisi tuolla tavalla. Se on täysin turhaa ja siinä tuhlaa omaa elämäänsä siihen sontaan. Narsistin kanssa tekemisissä ollessa asiat menevät ajan myötä aina huonompaan suuntaan. Aina. Vaikka väliin tulisikin imurointia tai muuta mielistelyä tarpeen vaatiessa. Antaa niitten vaan marinoitua siinä omassa myrkyssään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistinen ihminen pyrkii provosoimaan sepittämillään tarinoilla. Tämä on sairaalloista huomionhakua häneltä. Ilmenee varsinkin kun hänellä ei ole enää muuta aikuista lähdettä kuin hovinsa joka sekin alkanut ymmärtämään todellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Narsistille on tärkeää saada uhrista joku reaktio ulos. Tämän se saa aikaiseksi kun muuttaa äkkiarvaamatta käytöstään tai sanoo jotakin hämmentävää tai sitten ihan vaan rupeaa inttämään jostakin, niin että toisella osapuolella menee esim. hermo ja reaktio tulee ulos. Reaktion pitää olla kiukkuinen, pettynyt tai esim surullinen. Jos reaktio on esimerkiksi nauru tai ilo niin narsisti saattaa yrittää siinä vaiheessa vetää maton alta jollakin konstilla, jotta saisi aikaan haluamansa reaktion. Narsistin kanssa ei voi keskustella rakentavasti ja normaalisti, eli kannattaa antaa ulos vain ihan minimi tai mielummin ei mitään. Ei saa provosoitua mistään vaan on ihan tyyni ja kommentoi vaan ihan minimaalisesti.
Juuri noin kannattaa toimia. Narsismin tunnistaminen ja ymmärtäminen mitä se käytännössä tarkoittaa on avainasemassa. Muutoin saattaa antaa narsistille juuri sitä mitä se haluaakin ja mihin pyrkii. Saattaa jopa ajatella, että kyllähän nyt jokainen tajuaa ettei noin voi tehdä muille. Että kyllä se tajuaa kun sanon ja pyydän ettei enää käyttäytyisi tuolla tavalla. Se on täysin turhaa ja siinä tuhlaa omaa elämäänsä siihen sontaan. Narsistin kanssa tekemisissä ollessa asiat menevät ajan myötä aina huonompaan suuntaan. Aina. Vaikka väliin tulisikin imurointia tai muuta mielistelyä tarpeen vaatiessa. Antaa niitten vaan marinoitua siinä omassa myrkyssään.
Näissä viesteissä oli paljon hyvää ja tärkeää asiaa kaikille, jotka joutuvat olemaan narsistien kanssa tekemisissä syystä tai toisesta. Olen todennut itsekin ns. grey rock -linjan ainoaksi vaihtoehdoksi exän kanssa kommunikoidessa ja oppinut jo varsin taitavaksi hallitsemaan reaktioni niin etten anna hänelle mitään.
Yksi hyvä neuvo on myös ns. papukaijametodi, eli jos narsisti vastaa suoraan kysymykseen jotain asiatonta tai alkaa jankata tai tivata jotain muuta asiaa, toistaa vain itse kysymyksensä sen sijaan, että lähtisi inttämään mitään narsistin kanssa - siihenhän tämä juuri vänkäyksellään pyrkii, että saisi toisen provosoitumaan.
Voi kuinka toivonkaan, että olisin tajunnut exän olevan narsisti jo suhteen aikana. Kuinka paljolta olisinkaan säästynyt, kun olisin ymmärtänyt lähteä jo aikaa sitten enkä olisi jäänyt vuosikymmeniksi hakkaamaan päätä seinään, kun yritin turhaan saada vastavuoroisen ja tasa-arvoisen parisuhteen narsistin kanssa. Siinä ei tosiaan auta mikään määrä puhumista ja selittämistä, vaan tilanne vain pahenee pahenemistaan.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti(-psykopaatin) uhri voi olla sosiaalialan koulutuksenkin saanut ammattilainen. Vierestä seurattu miten eräs tällainen mennyt halpaan, tuosta vaan, kaikki vale uppoaa. Puhuminen ei auta, uhri on täysin hullun lumoissa.
Uhri vai rikoskumppani? Suurin osa ihmisistä ottaa narsistipsykopaatin puolen uhrin sijaan.
Sanottu varmaan jo useasti, mutta narsistit liioittelevat usein paljon. Molempiin suuntiin, niin hyvässä kuin pahassa.
Jos narsku pomo moittii sinua, hän tekee sen sellasella volyymillä että ulkopuolinen luulisi kyseessä olevan täyden katastrofin ja tuon mokan johtaneen firman "lähes" konkurssin partaalle. Hän shokeeraa sinut täysin ja tämän löylytyksen jälkeen olosi on taatusti kuin sinut olisi pieksetty.
Vastaavasti sitä hännystelijäänsä jota hän esim töissä nostaa jalustalle hän kehuu vuolaadti tuon tuostakin ihan niistä suorituksista joita muutkin tekee kuukausittain. Tiettävästi pikku puutteilla ja normi sähläyksillä ja riidoilla siivitetty projekti onkin yhtäkkiä hänen suustaan kuultuna loistavasti ja todella ammattimaisesti hoidettu projekti, kertakaikkiaan on upeaa seurata näin ammattimaista otetta.
Eli asiat saadaan aina näyttämään siltä miltä halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti(-psykopaatin) uhri voi olla sosiaalialan koulutuksenkin saanut ammattilainen. Vierestä seurattu miten eräs tällainen mennyt halpaan, tuosta vaan, kaikki vale uppoaa. Puhuminen ei auta, uhri on täysin hullun lumoissa.
Uhri vai rikoskumppani? Suurin osa ihmisistä ottaa narsistipsykopaatin puolen uhrin sijaan.
Silloin toki voi olla ns rikoskumppani noin kuvainnollisessa mielessä jos sallii, kannustaa tai ei puutu narsistisen ihmisen käytökseen jotain toista kohtaan. Mutta rakastumisen huumassa jonka narsku luonut ihmiset menettävät joskus arvostelukykynsä.
Narsku on elämässään loppu viimein häviäjä omasta syystään.
Onpa ikävää. Jotkut narskut pystyvät ainakin joksikin aikaa huijaamaan jopa tuon koulutuksen saanutta. Mutta toivoa on. Tiedän itse tuollaisen tapauksen. Hän ensin omien sanojensa mukaan tuli painostetuksi avioliittoon ja melkein heti naimisiin menon jälkeen mies muuttui täysin epävakaaksi ja ikäänkuin toiseksi ihmiseksi kuin suhteen alussa. Lopulta kuitenkin pystyi parin vuoden liiton jälkeen irtautumaan oman hyvinvointinsa vuoksi.