Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa, ettei kukaan anna kellekään lahjoja. Toivotatte hyvää joulua, ajatus on tärkein.
Lue ketju. Sitten se moska tuodaan kuitenkin. Jos sanoo ei, se piilotetaan kaappeihin, tungetaan postilaatikkoon tai jätetään oven kahvaan. Aina vaan. Loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Voi kunpa kaikki 'köyhät' ymmärtäisivät ajan ja yhdessäolon arvon.
Voisitko ensi kerralla antaa lahjaksi vaikkapa yökyläilyyn luonasi ja leivotte yhdessä/teette pizzaa mitä ikinä, rakennatte majan pöydän alle/parvekkeelle ja nukutte siellä tms?Meidän lapsenlapsi ainakin tykkää tällaisista "seikkailuista" tosi paljon, ja suositaan niitä ja lisäksi sitten maksetaan jotain harrastusmaksuja tms koska meillä on varaa.
Samoin muistuttaisin, ettei kenenkään eikä varsinkaan 'köyhän lapsiperheen' tarvitse ostella aikuisille isovanhemmille yhtään mitään sälää eikä muutakaan. Läsnäolo on tärkein, ja jos eivät isovanhemmat vielä ole päässeet paketinhimostaan eroon, niin nyt on jo korkea aika oppia! (Meillä lapset ihan ok rahoissaan, mutta tuovat joululahjaksi (sovitusti) esim saaristolaisleipää, joulupöydän silakoita, jälkiruokajuustokakun tai ihan vaan kiireisenä vuonna jonkun glögipullon tai kukkasen.
Kuka nyt sille köyhälle viitsii kylään mennä. Mistä ne pitsatarpeet taikoisi. Aika kalliita ovat. Leipäjonoissahan köyhät käy.
Minä laitoin lapsille mukaan aivan kaikki tykötarpeet. Silti se leipominen koettiin "orjatyöksi" ja "komenteluksi". Eli jonkinlainen auktoriteettivamma siinä on taustalla.
Niinpä, ei nämä ole rahakysymyksiä lainkaan. Ja jos oikeasti mummoikäisellä ei ole varaa pitsatarpeisiin, niin aika selvä tapaus että elämänhallinnasta ei hirveästi voi edes puhua.
Juuri mummoikäisillä saattaa olla heikko rahatilanne, koska naiset ovat saaneet huonoa palkkaa ja saavat nyt pientä eläkettä. Mummo tarvitsee lääkkeitä, silmätippoja ym. Mummolla voi olla rahaa omaan pizzaan, muttei vieraaksi tulleen lapsenlapsen syömisiin. Kaupan kassalla näkee vanhempia naisia, jotka nostavat kassahihnalle maidon, leivän ja paketin puuroryynejä. Lisänä muutama peruna. Heitä on rumasti petetty. Vuosikymmenien ajan heille kerrottiin, että tehkää työtä niin saatte parempaa eläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
Entä jos ei halua luovuttaa jo ennestään vähäistä varastointitilaa Pelastusarmeijan välivarastoksi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan sama juttu, paitsi että tätä harrastaa myös tädit ja sedät. Mielummin ei lahjaa ollenkaan, kuin sitä ainaista krääsää. Esim. nyt jouluna erittäin varakkaat isovanhemmat antoivat järkyttävän rumat ja suuret nukenvaunut.. Puiset olisivat olleet kauniit, mutta ei, pitää ostaa sitä tokmannikrääsää. Tädiltä tuli pikkuvauvojen kirja, sekä puisia palikoita. No ei 3v ollut niistä yhtään kiinnostunut. Sedältä tuli myös tarjoustalonukke, ruma ja hirveä muovinen härpäke.
Se mitä lapselleni haluaisin, olisi kauniita, ekologisesti kestäviä leluja esim. puisia, pelejä, iän mukaisia kirjoja tai vaikka laadukkaat kynät tai vesivärit. En halua krääsää, vaan muutaman kivan jutun. Harmittaa, kun ei noista myytynä saa mitään ja tuhlasivat rahansa. Nuo nukenvaunutkin ovat sellaiset, että kyselevät varmasti perään jos ei niitä näy kun tulevat kylään.. argh.
En ihan ymmärrä mitä vikaa on nukenvaunuissa. Materiaali on mielestäsi väärä. Eikö lapsi halua leikkiä niillä? Ei ehkä halua, jos äiti on ääneen kritisoinut vaunuja. Ja mitä vikaa on puupalikoissa? Haluaisit lapsellesi puiset nukenvaunut, mutta puusta tehdyt palikat eivät kelpaa? Einsteinin kerrotaan leikkineen pienenä nimenomaan palikoilla. Nehän ovat klassinen lelu, ajaton ja monipuolinen. Niitä vain pitää olla sen verran, että niistä voi rakentaa torneja. Vietin lapsena tuntikausia rakentamalla puupalikoista paljon nuoremman sukulaispojan iloksi. Hänestä tuli aikuisena erittäin vaikean alan asiantuntija, jonka työstä en ymmärrä mitään. Hän sai lapsena joitakin rihkamalahjoja yhdeltä isovanhemmalta (ja minulta) , mutta niistä ei tehty numeroa. Jos jotain meni rikki, äiti korjasi ne vaivihkaa pois näkyvistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan sama juttu, paitsi että tätä harrastaa myös tädit ja sedät. Mielummin ei lahjaa ollenkaan, kuin sitä ainaista krääsää. Esim. nyt jouluna erittäin varakkaat isovanhemmat antoivat järkyttävän rumat ja suuret nukenvaunut.. Puiset olisivat olleet kauniit, mutta ei, pitää ostaa sitä tokmannikrääsää. Tädiltä tuli pikkuvauvojen kirja, sekä puisia palikoita. No ei 3v ollut niistä yhtään kiinnostunut. Sedältä tuli myös tarjoustalonukke, ruma ja hirveä muovinen härpäke.
Se mitä lapselleni haluaisin, olisi kauniita, ekologisesti kestäviä leluja esim. puisia, pelejä, iän mukaisia kirjoja tai vaikka laadukkaat kynät tai vesivärit. En halua krääsää, vaan muutaman kivan jutun. Harmittaa, kun ei noista myytynä saa mitään ja tuhlasivat rahansa. Nuo nukenvaunutkin ovat sellaiset, että kyselevät varmasti perään jos ei niitä näy kun tulevat kylään.. argh.
En ihan ymmärrä mitä vikaa on nukenvaunuissa. Materiaali on mielestäsi väärä. Eikö lapsi halua leikkiä niillä? Ei ehkä halua, jos äiti on ääneen kritisoinut vaunuja. Ja mitä vikaa on puupalikoissa? Haluaisit lapsellesi puiset nukenvaunut, mutta puusta tehdyt palikat eivät kelpaa? Einsteinin kerrotaan leikkineen pienenä nimenomaan palikoilla. Nehän ovat klassinen lelu, ajaton ja monipuolinen. Niitä vain pitää olla sen verran, että niistä voi rakentaa torneja. Vietin lapsena tuntikausia rakentamalla puupalikoista paljon nuoremman sukulaispojan iloksi. Hänestä tuli aikuisena erittäin vaikean alan asiantuntija, jonka työstä en ymmärrä mitään. Hän sai lapsena joitakin rihkamalahjoja yhdeltä isovanhemmalta (ja minulta) , mutta niistä ei tehty numeroa. Jos jotain meni rikki, äiti korjasi ne vaivihkaa pois näkyvistä.
Kaikki lapset ei yksinkertaisesti leiki nukeilla eli miksi raahata niitä isoja leluja huusholliin jossa kukaan ei käytä niitä. Ja sitten niitä tuodaan vielä neljät, kuten meillä.
Ja paljonko niitä puupalikoitakin sitten tarvitaan. Eikä kaikki niillä leiki, vanhemmilta kysymällä selviäisi sekin.
Ja se että joku äiti on kynnysmatto, ei tarkoita että se olisi ihanne johon kaikkien pitäisi pyrkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Täällä on kyllä selitetty että vaatteen käytettävyys ja helppohoitoisuus on monelle tärkeitä kriteereitä. Valkoinen esimerkiksi on imo aika huono väri lapselle kaikenkaikkiaan. En ole merkkiuskollinen mutta en ymmärrä miksei voi ostaa toivottuja suomessa valmistettuja vaatteita vaan tilalle tuodaan bangladeshissa huonoissa oloissa valmistettuja vaatteita, tietysti useampi, eli se sama raha millä olisi saanut kestävät (sekä laadullisesti että eettisesti) housut meni sitten useampaan vaatteeseen josta tulee vaan paha mieli.
Bangladeshiläisessä tehtaassa työskentelevä nainen tarvitsee palkan, jota työstä saa. Olosuhteet tehtaassa ovat kenties heikot. Mutta maassa ei ole sosiaaliturvaa. Naisten tilanne on vaikea. Kun nainen käy työssä ja tuo kotiin rahaa, häntä arvostetaan sen johdosta. Hänen palkallaan todennäköisesti ostetaan ruokaa ja ehkä lisäksi autetaan omia vanhempia.
No siellä Bangladeshissa tosiaan tehdastyön vaihtoehto on usein.. Perinteisempi ammatti niin sanotusti.
Mutta silti. Kun ne halparytkyt ei kestä kuin yhden pesun, niin miksi ostaa niitä, kun niitä ei kerran haluta. Voihan sitä bangladeshilaista auttaa sitenkin, että kieltäytyy asioimasta halpaliikkeissä ennenkuin tehtaissa olot paranee.
Tämä menee aiheen ohi, mutta miten bangladeshilaista naista auttaa, jos tehdas suljetaan? Olen tietysti huolestunut ilmastonmuutoksesta, ympäristömyrkyistä ja merten mikromuovimäärästä. Mutta ajattelen myös ihmisiä. Eläviä olentoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Voi kunpa kaikki 'köyhät' ymmärtäisivät ajan ja yhdessäolon arvon.
Voisitko ensi kerralla antaa lahjaksi vaikkapa yökyläilyyn luonasi ja leivotte yhdessä/teette pizzaa mitä ikinä, rakennatte majan pöydän alle/parvekkeelle ja nukutte siellä tms?Meidän lapsenlapsi ainakin tykkää tällaisista "seikkailuista" tosi paljon, ja suositaan niitä ja lisäksi sitten maksetaan jotain harrastusmaksuja tms koska meillä on varaa.
Samoin muistuttaisin, ettei kenenkään eikä varsinkaan 'köyhän lapsiperheen' tarvitse ostella aikuisille isovanhemmille yhtään mitään sälää eikä muutakaan. Läsnäolo on tärkein, ja jos eivät isovanhemmat vielä ole päässeet paketinhimostaan eroon, niin nyt on jo korkea aika oppia! (Meillä lapset ihan ok rahoissaan, mutta tuovat joululahjaksi (sovitusti) esim saaristolaisleipää, joulupöydän silakoita, jälkiruokajuustokakun tai ihan vaan kiireisenä vuonna jonkun glögipullon tai kukkasen.
Kuka nyt sille köyhälle viitsii kylään mennä. Mistä ne pitsatarpeet taikoisi. Aika kalliita ovat. Leipäjonoissahan köyhät käy.
Minä laitoin lapsille mukaan aivan kaikki tykötarpeet. Silti se leipominen koettiin "orjatyöksi" ja "komenteluksi". Eli jonkinlainen auktoriteettivamma siinä on taustalla.
Niinpä, ei nämä ole rahakysymyksiä lainkaan. Ja jos oikeasti mummoikäisellä ei ole varaa pitsatarpeisiin, niin aika selvä tapaus että elämänhallinnasta ei hirveästi voi edes puhua.
Juuri mummoikäisillä saattaa olla heikko rahatilanne, koska naiset ovat saaneet huonoa palkkaa ja saavat nyt pientä eläkettä. Mummo tarvitsee lääkkeitä, silmätippoja ym. Mummolla voi olla rahaa omaan pizzaan, muttei vieraaksi tulleen lapsenlapsen syömisiin. Kaupan kassalla näkee vanhempia naisia, jotka nostavat kassahihnalle maidon, leivän ja paketin puuroryynejä. Lisänä muutama peruna. Heitä on rumasti petetty. Vuosikymmenien ajan heille kerrottiin, että tehkää työtä niin saatte parempaa eläkettä.
Tuo olisi voinut olla mun mummun ostokset, jos siihen lisäisi voita. Kuollessaan hänellä oli tilillä kuusinumeroinen summa rahaa. Oli vaan hyvin säästeliäs, jopa pihi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
Mummo antaa suoraan lapselle, jos pystyy. Poliisitko mun pitäisi soittaa, että "hei pihalla on mummo lahja kädessä?" Ja mikä huuto ja itku, kun kuulee ettei hänen lahjaa ole lapselle annettu/anneta. Lapselle sellainen on traumaattista.
Mikset nyt kerran olet tämmöinen mummo, niin vastaa mitä saat siitä että tuotat lapselle pettymyksen tuomalla jonkin 5 numeroa liian pienen vaatteen tai lelun, joka hajoaa paketista otettaessa? Miksi et voi tuoda samaa vaatetta oikean kokoisena, tai (halpaa) lahjaa jota lapsi itse toivoo`? Tai edes olla tuomatta mitään, sitä on pyydetty monta kertaa, mutta ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi ihan lailla kieltää joulun aikaan nämä tokmannin alelaarit sun muut. Vai ihan tosissanko joku väittää että on joskus saanut hyviä joululahjoja niistä😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
En ole tuo jolle kommenttisi osoitit, mutta vastaan silti. Ei tunnu mukavalta antaa edes ilmaiseksi eteenpäin leluja, jotka hajuavat helposti tai ovat jo valmiiksi rikki. Tai leluja, joilla on hankalaa leikkiä, kuten vaikka kaksi puupalikkaa tai kaksi muovipalikkaa. Toisekseen, näillä isovanhemmilla on tapana tentata lapsen lapsiltaan, että mitä kaikkea saivat joululahjoiksi, ja mitä tykkäsivät heidän antamistaan lahjoista. Auta armias, jos mummulle käy ilmi, että hänen lahjaansa ei edes annettu! Miksi epäilet, että lattioilla ei olisi mitään leluja? Ihan varmasti on, ainakin silloin kun niillä leikitään, muun ajan lienevät järjestettyinä paikoilleen laatikoihinsa tai hyllyilleen. Lapsi arvostaa ihan eri tavalla leluja, jotka ovat kestäviä ja laadukkaita, ja joilla voi leikkiä monipuolisia leikkejä. Lapsi pitää niistä hyvää huolta, ja ne tuottavat iloa vuodesta toiseen, ja halutessaan säilyttää jokusen itsellään ihan muistona ja koristeena. Niin ei voi tehdä esimerkiksi sellaisen halpisnuken kohdalla, jolle on jo tehtaalla maalattu ihan eripari-silmät, jolta hiukset irtoavat kammatessa, ja raajat irtoilevat jos niitä yrittää liikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
Mummo antaa suoraan lapselle, jos pystyy. Poliisitko mun pitäisi soittaa, että "hei pihalla on mummo lahja kädessä?" Ja mikä huuto ja itku, kun kuulee ettei hänen lahjaa ole lapselle annettu/anneta. Lapselle sellainen on traumaattista.
Mikset nyt kerran olet tämmöinen mummo, niin vastaa mitä saat siitä että tuotat lapselle pettymyksen tuomalla jonkin 5 numeroa liian pienen vaatteen tai lelun, joka hajoaa paketista otettaessa? Miksi et voi tuoda samaa vaatetta oikean kokoisena, tai (halpaa) lahjaa jota lapsi itse toivoo`? Tai edes olla tuomatta mitään, sitä on pyydetty monta kertaa, mutta ei käy.
Se saa sen nautinnon, kun pääsee tuottamaan pettymyksen ja "opettamaan" lapselle ettei lapsen toive ole tärkeä, ja ettei lapsi ansaitse saada sitä kympin my Little Ponya, vaan heti hajoavan halpaversion. Että hän tietää kyllä paremmin. Joku tämmöinen tarkoitushan siinä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Täällä on kyllä selitetty että vaatteen käytettävyys ja helppohoitoisuus on monelle tärkeitä kriteereitä. Valkoinen esimerkiksi on imo aika huono väri lapselle kaikenkaikkiaan. En ole merkkiuskollinen mutta en ymmärrä miksei voi ostaa toivottuja suomessa valmistettuja vaatteita vaan tilalle tuodaan bangladeshissa huonoissa oloissa valmistettuja vaatteita, tietysti useampi, eli se sama raha millä olisi saanut kestävät (sekä laadullisesti että eettisesti) housut meni sitten useampaan vaatteeseen josta tulee vaan paha mieli.
Bangladeshiläisessä tehtaassa työskentelevä nainen tarvitsee palkan, jota työstä saa. Olosuhteet tehtaassa ovat kenties heikot. Mutta maassa ei ole sosiaaliturvaa. Naisten tilanne on vaikea. Kun nainen käy työssä ja tuo kotiin rahaa, häntä arvostetaan sen johdosta. Hänen palkallaan todennäköisesti ostetaan ruokaa ja ehkä lisäksi autetaan omia vanhempia.
No siellä Bangladeshissa tosiaan tehdastyön vaihtoehto on usein.. Perinteisempi ammatti niin sanotusti.
Mutta silti. Kun ne halparytkyt ei kestä kuin yhden pesun, niin miksi ostaa niitä, kun niitä ei kerran haluta. Voihan sitä bangladeshilaista auttaa sitenkin, että kieltäytyy asioimasta halpaliikkeissä ennenkuin tehtaissa olot paranee.Tämä menee aiheen ohi, mutta miten bangladeshilaista naista auttaa, jos tehdas suljetaan? Olen tietysti huolestunut ilmastonmuutoksesta, ympäristömyrkyistä ja merten mikromuovimäärästä. Mutta ajattelen myös ihmisiä. Eläviä olentoja.
Parhaiten voit auttaa bangladeshilaista naista, jos pyydät jatkossa kaikki sinulle lahjoja ostavat sen sijaan lahjoittamaan lahjan rahana suoraan johonkin kehitysapuun, niitähän on monenlaisia, esimerkiksi tukemaan juuri naisten reilun kaupan työpaikkoja ja tyttöjen koulun käyntiä. Logiikkasi ontuu yhtä pahasti kuin prostituoituja kehitysmaissa käyttävän länsimaalaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni vanhemmat eivät jakaneet mitään eläessään lapsenlapsille. Sitten aikanaan kaikki niiden omat lapset saivat perinnön saman suuruisen kaikki. Täten eläessään vanhemmat eivät jakaneet enemmän lapsiperheille lapsettomien jääden vähemmälle. Vanhemmat antoivat kaikille lapsilleen jonkun pienen joululahjan, samanarvoisen kaikille riippumatta siitä oliko lapsia vai ei.
En ymmärrä niitä jotka tekevät lapsia rahastamista varten vaatien vaatimalla koko ajan lahjoja vaikuttaen kamalalta ahneudelta. Jos rahaa ei saa niin mikä ongelma on olla vain hiljaa ja viedä sitten kierrätykseen ei toivottua krääsää. Sinnehän kaikki muutkin vie käyttökelpoista jos ei ole kaatopaikkajätettä. Meillä viedään kaatopaikallekkin aika ajoin loppuun kuluneita jätteitä.
Saanko tuoda sulle roskani, kun se ei ole ongelma? Ongelma ei ole ne romut, ongelma on se että lapsi pettyy ja oppii ihan väärän kulutusmallin. Kyse on myös vallankäytöstä ja näpäyttelystä.
En halua että lapsi oppii että noin saa läheiselle (tai edes vieraalle ) tehdä. En halua että lapsi oppii siihen että on ok ostaa roskaa ja heittää hetken päästä pois (tai jättää keräämään pölyä ja viemään tilaa). Tai shoppailla harkitsematta roskaa ylipäätään, lohtushoppailu opitaan aika pienenä jo.
On nähty niitä asuntoja joissa ei lattiaa näy romulta, eikä joukossa kuitenkaan ole mitään laadukasta ja kestävää.
On sulla ihme ongelma. Avaat paketin ja katsot mitä siellä on ennen kuin annat lapselle. sen voi viedä vaikka pelastusarmeijan pataan seuraavana jouluna kätevästi kun paketoit sen takaisin. kyllä se jossain yläkaapissa säilyy sinne asti. Ei ole yhtään organisointikykyä. Osat omilla rahoillasi sitten niitä järkeviä lahjoja mihinkä lapsesi ei pety ja kasvata minkälaiseksi lystäät niin eipähän kasva kieroon lohtushoppailijaksi. Sinä itse pidät lattiasi laadukkailla ja kestävillä romppeilla omilla rahoillasi. Epäilempä ettei silloin siellä lattioilla ole yhtään mitään.
Mummo antaa suoraan lapselle, jos pystyy. Poliisitko mun pitäisi soittaa, että "hei pihalla on mummo lahja kädessä?" Ja mikä huuto ja itku, kun kuulee ettei hänen lahjaa ole lapselle annettu/anneta. Lapselle sellainen on traumaattista.
Mikset nyt kerran olet tämmöinen mummo, niin vastaa mitä saat siitä että tuotat lapselle pettymyksen tuomalla jonkin 5 numeroa liian pienen vaatteen tai lelun, joka hajoaa paketista otettaessa? Miksi et voi tuoda samaa vaatetta oikean kokoisena, tai (halpaa) lahjaa jota lapsi itse toivoo`? Tai edes olla tuomatta mitään, sitä on pyydetty monta kertaa, mutta ei käy.
Se saa sen nautinnon, kun pääsee tuottamaan pettymyksen ja "opettamaan" lapselle ettei lapsen toive ole tärkeä, ja ettei lapsi ansaitse saada sitä kympin my Little Ponya, vaan heti hajoavan halpaversion. Että hän tietää kyllä paremmin. Joku tämmöinen tarkoitushan siinä on.
Ja noillehan lapset muutenkin tuntuu olevan vaan sellaisia huvittavia vähä-älyisiä pellejä, joiden puheita ja tunteita ei maksa vaivaa ottaa tosissaan.
Ystävällisesti palautat lahjat ja sanot rehellisesti että ei ole tarvetta. Voisimmeko sopia ensi vuonna mistä on tarve?
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Ystävällisesti palautat lahjat ja sanot rehellisesti että ei ole tarvetta. Voisimmeko sopia ensi vuonna mistä on tarve?
Taas yksi joka ei ole lukenut edes murto-osaa ketjun viesteitä. :/
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Ystävällisesti palautat lahjat ja sanot rehellisesti että ei ole tarvetta. Voisimmeko sopia ensi vuonna mistä on tarve?
Taas yksi joka ei ole lukenut edes murto-osaa ketjun viesteitä. :/
En lue viestejä. Vaan aloituksen johon vastaan.
Aika ristiriitainen olo tulee tästä keskustelusta. Toisaalta, jos joku oikeasti ostaa (???) viisi numeroa liian pieniä vaatteita, niin hukkaanhan ne menee. Mutta jotkut vastaukset ovat minusta hieman outoja. Niinkuin ajatus, että äiti väistämättä tietää, millä lelulla lapsi tulee leikkimään, ja millä ei. Tai että halpa lelu olisi laadultaan huonompi kuin merkkilelu.
Minä olen neljän lapsen äiti, enkä koskaan ole antanut mitään lahjapyyntöjä kenellekään, edes kysyttäessä. Korkeintaan olen välittänyt isommalle lapselle eteenpäin kysymyksen. Ja ikinä ei ole lahjat olleet ongelma. Vuosien varrella asioille yleensä tulee käyttöä, ja jos ei tule, tai jos ne hajoaa, niin pääseehän niistä eroon.
Joskus näkee kuvia lapsiperheiden sisustetuista kodeista, missä lastenhuoneissakin on vain muutama sisustukseen sopiva tavara. Näistä tulee hyvin surullinen oli, ja vaikutelma, että lapsetkin joutuvat elämään toteuttaen vanhemman käsitystä täydellisestä elämästä.
Se sama kuva tulee osasta tämän ketjun kommenteista. Ei se ole niin vakavaa, jos lapsi saa lelun, jota ei ole toivonut, ja vanhemmat, älkää toivoko kummeilta ja mummoilta lahjoja. Se on noloa ja huonoa käytöstä. Opettakaa lapsenne kiitollisiksi esim siitä, että heillä on välittäviä ihmisiä. Älkääkä tehkö tästä valtataistelua. Kyse on lapsesta, ei lapsen vanhemmasta.
Ja ristipistokirja kuulostaa tosi kivalta. Alkaa olla taas muotia. Todella mahtava näin juuri, ajattelin, että on kohta jo pakko tehdä käsitöitä. Ja todellakin voisin antaa sen lahjaksi.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/kirjontaa-niille-joita-vtuttaa-978952…
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Ystävällisesti palautat lahjat ja sanot rehellisesti että ei ole tarvetta. Voisimmeko sopia ensi vuonna mistä on tarve?
Taas yksi joka ei ole lukenut edes murto-osaa ketjun viesteitä. :/
Yli 1300 kommenttia.Pitäisikö lukea kaikki? Ei vaan kiinnosta.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole. Ei ole mitään oikeutta tyydyttää omia tarpeitaan toisten kustannuksella.
Eikä tänne edelleenkään ole saatu vastausta siihen, miksei sitä antamisen iloa voi kokea lahjasta jota on toivottu. Miksi se antamisen ilo haetaan kärräämällä ei-toivottua moskaa toisen ihmisen huusholliin.