Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Ostatteko itse muille aina lahjaksi sen mitä vaaditaan?
En koe toivett vaatimukseksi. Olen näet terve päästäni.
Ja kyllä. Annan aina sitä mitä on toivottu tai rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä tunturilta kirjoitti:
Meillä on ollut tapana, että annamme aineettomia lahjoja. Tämä oli jo kun itse olin pieni ja ONNEKSI tämä perinne säilynyt.
Lapsillamme on onneksi hyvä itsetunto jota ei ole tarvinnut pönkittää sillä, että on samat vempeleet ym.kuin kavereilla.
Heillä on äärettömän hyvä mielikuvitus ja liikunnallisia mestareita. Myös koulussa pärjäävät hyvin kun ovat todella kovia lukemaan.
Kirjaston kirjat kovassa käytössä.
Puhelimet heillä on, mutta onneksi eivät viihdy niiden seurassa liikaa.
Tänä Jouluna oli ainoa lahjamme koko perheelle pieni vaellusreissu tuntureilla.
Voi että on taas ihanaa. Koko perhe nauttii, jopa murkut.Isovahemmatko sen vaellusreossun järjestää vai miten tämä kaikki liittyy ketjun aiheeseen?
Olen eri, mutta juuri tuollaista lahjaa aloittajakin lapsille isovanhemmilta, vaikkakin ilmeisen tekopyhästi, toivoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Ostatteko itse muille aina lahjaksi sen mitä vaaditaan?
En koe toivett vaatimukseksi. Olen näet terve päästäni.
Ja kyllä. Annan aina sitä mitä on toivottu tai rahaa.
Sieltähän se totuus paljastui, että todellisuudessa pelkkä raha kelpaa, ja varakkailta isovanhemmilta sitä on odotettu runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Ostatteko itse muille aina lahjaksi sen mitä vaaditaan?
Jos toive (huom: toive) on kohtuudella toteutettavissa, niin aivan varmasti ostan. Jos toivelahja on vaikka loppunut kaupasta, kysyn onko jotain muuta toivetta. Minulla on sellainen tapa, että haluan antaa hyviä lahjoja. Mikä sinun lahjojen antamisen filosofiasi on?
Meillä ei Kiina-krääsää onneksi harrasteta (onko täällä yksi ja sama joka siitä jankkaa vai harrastaako sitä oikeasti 90% isovanhemmista?!), mutta kaikkea muuta roinaa kyllä. Esim saatetaan antaa taaperolle lahjaksi vanha käytetty lompakko. Ihan kiva joo, vai onko sittenkään? Kaikkea muutakin käytettyä p-askaa tungetaan lapsille mukaan aina kun käydään vierailulla. Lapsen mielestä oudot esineet on ehkä hetken mielenkiintoisia, kunnes sitten jäävät jonnekin nurkkaan pölyttymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi haluaa kalliin asian X, miksi sitä ei voi ostaa kimpassa niin että lapsi saa sen mitä haluaa mutta siihen osallistuvat kaikki? Miksi joidenkin on pakko vetää omaa köyttä ja hankkia lisää krääsää josta kukaan ei pidä, ja mitä kukaan ei halua?
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Eikö se olisi kaikkein selvempää kun tämä vanhempi sillä ajalla kun linkkejä lähettää tilaisi vaan ihan itse sieltä verkkokaupasta haluamansa ja pyytäisi rahat isovanhemmalta. Näin pääsee kaikista helpoimmalla. Eikä tarvitsisi valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iäkkäämmät eivät tajua välttämättä, että joku merkki on tosi tärkeä juttu. Ajatus voi olla, että onhan se kaksi yhden hinnalla tietysti parempi. Tai ei ole käsitystä, että kaupoista ei enää meinaa laatuvaatetta saada rahallakaan, saati pikkurahalla. Se voi olla nätti ostajan silmään, värikäs ja edullinen. Siis hyvä.
On se kurjaa kun on tunne, ettei toiveita kuulla, mutta kyllä se nyt vaan kuuluu ihmisyyteen ja aikuistumiseen, että jos saat lahjan, siitä edes yrittää olla kiitollinen. Yrittää edes nähdä antajan hyvän tarkoituksen. Koska ihan oikeasti, kaikensaaneet kultalusikkasuut, kyllä siellä sellainen on.
Jos se on niin tärkeää, että tulee ihan just se tietymerkkinen lelu tai vempain, niin sitten käydään ihan keskustelu lahjan ostajan kanssa etukäteen. Että tämä tuote nyt tilataan meidän Pirkolle tai Pertille, ja se on oltava juuri tämä, eikä mikään muu. Ihan sovitaan asiasta.
Vai ihanko meinaatte, että isovanhemmat ovat niin häijyjä, että ilkeyttään antavat tyhmiä lahjoja?
Tämä jokavuotinen hyvinvointimussujen tyytymättömyysvinku saa melkein menettämään uskon ihmiskunnan minkäänlaiseen tulevaisuuteen.
Ei se kermapersekortti auta nyt kun puhutaan siitä, että haluttaisiin päästä eroon turhasta kulutushysteriasta ja krääsästä, joka täyttää valtameret.
Jep, mitä kermaperseilyä on toivoa vähemmän tavaraa, mutta toivottua? Lapsi leikkii ehkä muutamalla pehmolla, ihan turha tuoda neljääkymmentä täyttämään huonetta. Silloin on väliä, että ne lahjat on juuri niitä toivottuja, eikä vähän sinnepäin.
Moni vanhempi yrittää opettaa laadun ja harkinnan merkitystä, mitä opettaa halpiskrääsä joka lentää roskiin melkein heti?
Kaikki eivät tajua laadun tai halpiskrääsän eroa. Se on sitäpaitsi usein vain mielipiteissä. Lahjan antaja ei ole ilmeisesti havahtunut tähän tavarapaniikkiin, hän ei puhu kulutushysteriasta ja valtameristä.
Hän halusi antaa tärkeälle ihmiselle jotain kivaa. Se on ollut hänelle jollain tavalla arvokasta, tai hyvä idea ainakin. Joku on rättiväsyneenä töistä joulunaluspaniikissa juossut kaupoissa etsimässä lahjoja, eikä ole jaksanut keksiä mitään kovin omaperäistä. Tai sitten toivottua asiaa ei löytynyt, eikä ollut aikaa tilata netistä. Ostettiin jotain sinnepäin. Ajatellaan, että ajatus on tärkeintä.
No ei ole. Kun ihmisillä on kaikkea, ei kelpaa enää läheisten lämpimät ajatukset, pitää saada parempaa.
Krääsä ei opeta lapselle mitään, vaan vanhempi, joka sitä tavaraa roskikseen mättää. Kannattaisi mielummin kierrättää tai keksiä muita käyttötarkoituksia turhalle tavaralle. Ellei laadun arvostus sitten tosiaan kasva sillä, että on varaa heitellä tavaroita roskiin. Samalla kasvaa varmaan myös toisten ihmistenkin arvostus. Kun heidän antamilleen lahjoille tehdään näin.
Kierrättää rikkinäistä paskaa? Ja keksiä väkisin tarkoitus tarpeettomalle muoviroskalle? Mitä tarkoitusta on vaikka muovilelulla, joka ei kestä yhtään leikkimistä. Kukaan ei pakota shoppaamaan yliväsyneenä ruuhkassa, ne ostokset voi tehdä netissä tai antaa rahaa, ellei ole aikaa eikä mahdollisuutta ostoksiin.
Eikä se hyvä tahtokaan ole niin sanottua, etenkään kun tahallaan tuodaan jotakin josta jo ennalta on selvää, ettei toivottu. Turha puhua hyvästä tahdosta, kun vuodesta toiseen menee ihan pieleen, ja ihmisillä jotka yleensä itselleen osaa kyllä hankkia mieluista ja hoitaa asiansa muutenkin.
Minulle paras lahja on aina yllätys, en halua mitään toivomaani ( en kyllä toivokkaan). Lahja on aina yllätys. Lahjalistoja en ymmärrä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Eikö se olisi kaikkein selvempää kun tämä vanhempi sillä ajalla kun linkkejä lähettää tilaisi vaan ihan itse sieltä verkkokaupasta haluamansa ja pyytäisi rahat isovanhemmalta. Näin pääsee kaikista helpoimmalla. Eikä tarvitsisi valittaa.
Kun ei sekään kelpaa minäminäminäminämummolle.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä tunturilta kirjoitti:
Meillä on ollut tapana, että annamme aineettomia lahjoja. Tämä oli jo kun itse olin pieni ja ONNEKSI tämä perinne säilynyt.
Lapsillamme on onneksi hyvä itsetunto jota ei ole tarvinnut pönkittää sillä, että on samat vempeleet ym.kuin kavereilla.
Heillä on äärettömän hyvä mielikuvitus ja liikunnallisia mestareita. Myös koulussa pärjäävät hyvin kun ovat todella kovia lukemaan.
Kirjaston kirjat kovassa käytössä.
Puhelimet heillä on, mutta onneksi eivät viihdy niiden seurassa liikaa.
Tänä Jouluna oli ainoa lahjamme koko perheelle pieni vaellusreissu tuntureilla.
Voi että on taas ihanaa. Koko perhe nauttii, jopa murkut.Jänniä nämä alapeukut.
Alkoiko omatuntoa kolottaa?
En ole ap mutta samaa mieltä kyllä ap.n kanssa kaikesta.
Aineeton lahja on parasta ja jää mieliin/ muistoihin parhaiten.
No itseä ainakin ärsytti tuo lasten kehuminen "urheilun mestareiksi" ja vaikka mitä.
Olisko ne lapsoset kuitenkin ihan tuiki tavallisia, vilkkaita koululaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iäkkäämmät eivät tajua välttämättä, että joku merkki on tosi tärkeä juttu. Ajatus voi olla, että onhan se kaksi yhden hinnalla tietysti parempi. Tai ei ole käsitystä, että kaupoista ei enää meinaa laatuvaatetta saada rahallakaan, saati pikkurahalla. Se voi olla nätti ostajan silmään, värikäs ja edullinen. Siis hyvä.
On se kurjaa kun on tunne, ettei toiveita kuulla, mutta kyllä se nyt vaan kuuluu ihmisyyteen ja aikuistumiseen, että jos saat lahjan, siitä edes yrittää olla kiitollinen. Yrittää edes nähdä antajan hyvän tarkoituksen. Koska ihan oikeasti, kaikensaaneet kultalusikkasuut, kyllä siellä sellainen on.
Jos se on niin tärkeää, että tulee ihan just se tietymerkkinen lelu tai vempain, niin sitten käydään ihan keskustelu lahjan ostajan kanssa etukäteen. Että tämä tuote nyt tilataan meidän Pirkolle tai Pertille, ja se on oltava juuri tämä, eikä mikään muu. Ihan sovitaan asiasta.
Vai ihanko meinaatte, että isovanhemmat ovat niin häijyjä, että ilkeyttään antavat tyhmiä lahjoja?
Tämä jokavuotinen hyvinvointimussujen tyytymättömyysvinku saa melkein menettämään uskon ihmiskunnan minkäänlaiseen tulevaisuuteen.
Ei se kermapersekortti auta nyt kun puhutaan siitä, että haluttaisiin päästä eroon turhasta kulutushysteriasta ja krääsästä, joka täyttää valtameret.
Jep, mitä kermaperseilyä on toivoa vähemmän tavaraa, mutta toivottua? Lapsi leikkii ehkä muutamalla pehmolla, ihan turha tuoda neljääkymmentä täyttämään huonetta. Silloin on väliä, että ne lahjat on juuri niitä toivottuja, eikä vähän sinnepäin.
Moni vanhempi yrittää opettaa laadun ja harkinnan merkitystä, mitä opettaa halpiskrääsä joka lentää roskiin melkein heti?
Kaikki eivät tajua laadun tai halpiskrääsän eroa. Se on sitäpaitsi usein vain mielipiteissä. Lahjan antaja ei ole ilmeisesti havahtunut tähän tavarapaniikkiin, hän ei puhu kulutushysteriasta ja valtameristä.
Hän halusi antaa tärkeälle ihmiselle jotain kivaa. Se on ollut hänelle jollain tavalla arvokasta, tai hyvä idea ainakin. Joku on rättiväsyneenä töistä joulunaluspaniikissa juossut kaupoissa etsimässä lahjoja, eikä ole jaksanut keksiä mitään kovin omaperäistä. Tai sitten toivottua asiaa ei löytynyt, eikä ollut aikaa tilata netistä. Ostettiin jotain sinnepäin. Ajatellaan, että ajatus on tärkeintä.
No ei ole. Kun ihmisillä on kaikkea, ei kelpaa enää läheisten lämpimät ajatukset, pitää saada parempaa.
Krääsä ei opeta lapselle mitään, vaan vanhempi, joka sitä tavaraa roskikseen mättää. Kannattaisi mielummin kierrättää tai keksiä muita käyttötarkoituksia turhalle tavaralle. Ellei laadun arvostus sitten tosiaan kasva sillä, että on varaa heitellä tavaroita roskiin. Samalla kasvaa varmaan myös toisten ihmistenkin arvostus. Kun heidän antamilleen lahjoille tehdään näin.
Kierrättää rikkinäistä paskaa? Ja keksiä väkisin tarkoitus tarpeettomalle muoviroskalle? Mitä tarkoitusta on vaikka muovilelulla, joka ei kestä yhtään leikkimistä. Kukaan ei pakota shoppaamaan yliväsyneenä ruuhkassa, ne ostokset voi tehdä netissä tai antaa rahaa, ellei ole aikaa eikä mahdollisuutta ostoksiin.
Eikä se hyvä tahtokaan ole niin sanottua, etenkään kun tahallaan tuodaan jotakin josta jo ennalta on selvää, ettei toivottu. Turha puhua hyvästä tahdosta, kun vuodesta toiseen menee ihan pieleen, ja ihmisillä jotka yleensä itselleen osaa kyllä hankkia mieluista ja hoitaa asiansa muutenkin.
Niin onko taustalla kuitenkin paha tahto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti on mukana näitä vähän sinne päin lahjovia isovanhempia. Kertoisitteko, miksi ette voi toteuttaa lapsenlapsen kohtuuhintaista toivetta, vaikka saisitte vanhemmalta tarkat tiedot ja kuvan, ehkä jopa linkin verkkokauppaan? Voisi kuvitella, että lasta nimenomaan haluaisi ilahduttaa, ja siinä vieläpä pääsisi kaikkein helpoimmalla.
Ostatteko itse muille aina lahjaksi sen mitä vaaditaan?
Ei multa ole koskaan vaadittu mitään lahjaa. Ja kyllä, jos toivomus on kohtuullinen, niin miksi ihmeessä en ostaisi lapsen toivomaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni antaa lahjaksi esim. Kirjan jonka toivoo herättävän kiinnostusta. Itse tungen omaa intohimoani aina toisille. Toivon, että muutkin innostuu siitä tai ainakin saavat tietoa minun kauttani. Vaatemakuja on monenlaisia. Sille ei voi mitään. Itse en vetäisi hernettä nenää toisten lahjoista. Ehkä jos mies antaisi minulle jotain Typerää, niin ehkä silloin. Varmaan nuo käsituötkin on sellaisia, että usovanhempi haluaa antaa muiston itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Minulle paras lahja on aina yllätys, en halua mitään toivomaani ( en kyllä toivokkaan). Lahja on aina yllätys. Lahjalistoja en ymmärrä ollenkaan.
Miksi sen pitää olla yllätys? Ja ilahdutko, jos pakkaan roskani sulle lahjaksi, tulisi taatusti yllätyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei Kiina-krääsää onneksi harrasteta (onko täällä yksi ja sama joka siitä jankkaa vai harrastaako sitä oikeasti 90% isovanhemmista?!), mutta kaikkea muuta roinaa kyllä. Esim saatetaan antaa taaperolle lahjaksi vanha käytetty lompakko. Ihan kiva joo, vai onko sittenkään? Kaikkea muutakin käytettyä p-askaa tungetaan lapsille mukaan aina kun käydään vierailulla. Lapsen mielestä oudot esineet on ehkä hetken mielenkiintoisia, kunnes sitten jäävät jonnekin nurkkaan pölyttymään.
Kiinakrääsä on yhtä kuin mikä tahansa krääsäkaupasta hankittu huonolaatuinen muovikrääsä.
Lahjat on kuin roskaa, roska on kuin p.skaa ja p.ska ei lopu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni antaa lahjaksi esim. Kirjan jonka toivoo herättävän kiinnostusta. Itse tungen omaa intohimoani aina toisille. Toivon, että muutkin innostuu siitä tai ainakin saavat tietoa minun kauttani. Vaatemakuja on monenlaisia. Sille ei voi mitään. Itse en vetäisi hernettä nenää toisten lahjoista. Ehkä jos mies antaisi minulle jotain Typerää, niin ehkä silloin. Varmaan nuo käsituötkin on sellaisia, että usovanhempi haluaa antaa muiston itsestään.
Miksi tunget intohimoasi muille ”lahjaksi”? Olisitko itse innoissasi jos saisit vaikka enkelihoitokirjoja lahjaksi vuodesta toiseen, kun sinua ei aihe voisi vähempää kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle paras lahja on aina yllätys, en halua mitään toivomaani ( en kyllä toivokkaan). Lahja on aina yllätys. Lahjalistoja en ymmärrä ollenkaan.
Miksi sen pitää olla yllätys? Ja ilahdutko, jos pakkaan roskani sulle lahjaksi, tulisi taatusti yllätyksenä?
Jep roskapussi vaan pakettiin ULLÄTYYYYYS!!!!
Voisikohan alapeukut johtua vaikka siitä, että halveksit heitä jotka toivovat jotain tiettyä lahjaa ja pettyvät, kun saavatki jotain ihan muuta, suoraan roskiskuntoista romua? Kyllä teidän perheenne on niin paljon hienompi, kun lapset eivät halua leikkiä samanlaisilla leluilla kuin kaverinsa. Onnea, tule hakemaan sädekehä.