Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Mun äiti osteli lapsille näistä halpahalleista ja Tallinnan toreilta ties mitä kaikkea muovikrääsää kuin olisi satsannut yhteen järkevämpään asiaan. Esim kirjat tai lautapelit oli äidin mielestä aivan liian kalliita, kun samalla rahalla sai järkyttävän kokoisen laatikon muovilaatikollisen ohkasesta muovista tehtyjä kuutioita. Niitä kun on sitten kiva kasata ja kaadella.
En nähnyt kertaakaan lasten kasaavan ja kaatelevan niitä muovikrääsälootiaan. Enkä nähnyt kertaakaan äitiäni leikkimässä niillä kuutioilla. Olihan niitä muitakin, kun joka joulu ja synttäri tuli...
Roskiin en periaatteessa heitä asioita, jotka voivat olla joillekin käyttökelposia. Vaikka järkyttävää krääsä mun mielestä onkin. Laitoin "vahingon" kiertämään veljen lapsille. Sitten se äitiliini olikin pulassa, että mitähän nyt ostaa lapsenlapsille, kun niillä jo on "kaikkea".
Mitäpä jos tulisit meidän kanssa pulkkamäkeen? Leikkipuistoon? Uimaan? Retkelle? Ei seura kiinnostanut. Jospa sitten kutoisit sukat, niissä sä olet hyvä.
Eipä kutonut. Vaan osti nähtävästi Tallinnan torilta, "ihania" mekkoja tyttärille ja näistä sai kaksi pahat allergiset reaktiot. Se ihottuman määrä ja kutina oli aivan järkyttävää. Ei kotona löytynyt kuin perusantihistamiineja ja kortisonia, eikä niistä ollut mitään apua pesujen jälkeenkään, että päivystysreissuhan siitä jouluaatosta sitten tuli.
Sen jälkeen VAADIN, että jättää meidät kokonaan pois joululahjalistaltaan. Kiusatkoon muita. Äiti loukkaantui, mutta mä en enää lapsiani halunnut kiusata mummokrääsällä.
Nyt kaikki lapset ovat muuttaneet pois ja tulivat tänne viettämään joulua, äitikin. Kaikki saivat äidiltä aivan ihanat villasukat. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeinen niitti meillä oli kun äitini antoi siskon 8-vuotiaalle tyttärelle sankon jossa oli kahva rikki ja hiekkalapion, jonka varressa luki toisen lapsen nimi. Äitini on ihan varakas, mutta hyvin itsekeskeinen ja pelaileva. Sitten tenttasi vielä että mitä sanotaan mitä sanotaan. Aikaisemmin antanut mm. tyhjiä lahjakasseja ja paperinkeräyksestä poimittuja aikakauslehtiä
Ei osallistu enää mihinkään perheemme juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ajatellut että lahjan on tarkoitus miellyttää saajaansa. Ei sitä antajalle osteta.
Eikä myöskään saajan vanhemmalle, vaan lapselle.
Sekö siinä hiertää? Että se vanhempi on siinä esteenä?
Tehän täällä eniten valitatte ja haukutte isovanhemmat ja lahjansa maanrakoon. Ne lahjat on LAPSILLE, ei teille!
No kun ne menee ihan pieleen ja aiheuttaa meille työtä!
Anna lapsen ottaa ne lahjat omaan huoneeseensa, tutustua niihin rauhassa ja käyttää mielikuvitustaan. Ei kannata heti teilata lahjoja huonoksi, johan se vaikuttaa lapseenkin. Liian pienet vaatteet voi vaikka pukea nukeille, mitä tahansa. (Tuo nyt oli vain esimerkki, jos jonkun lapsi nyt ei nukeilla leiki tms.)
Ei tuollaisesta asiasta ongelmaa kannata kehittää.
Vanhemmat tietää kyllä mistä lapsi tykkää ja mistä ei ja EI emme todellakaan säilö turhaa tavaraa vaan siksi, että sinusta on kiva kantaa meille krääsää. Lakkaa nyt ostamasta sitä turhaa roinaa ja ole vaikka kokonaan ostamatta jos et oikeasti tiedä yhtään mitä lahjan saaja tarvitsee tai haluaa.
Päätät siis lapsesi puolesta, mistä hän tykkää ja mistä ei?
Minä en kanna teille krääsää, mistä sen edes keksit?
Hän kuuntelee lastaan ja tuntee lapsensa.
Sekö se on joka loukkaa isovanhempaa tai muuta sukulaista? Siksikö tämä loukkaava ylikävelevä käytös?
Ohis
Ei vanhempi aina lastaan täydellisesti tunne. Sehän olisi aika pelottavaakin. Kyllä lapsella saa olla oma tahto ja mielipiteet.
Vanhempi tietää kyllä kaiken huomattavan paljon paremmin kuin joku vieras.
Lapsen vaatteiden ja kenkien koon, sen mitä vaatteita, leluja ja kirjoja ja harrastusvälineitä hänellä kotona jo on, mullaisia vaatteita, jalkineita ja harrastusvälineitä päiväkoti/koulu toivoo, mutä lapsi itse on kertonut toivovansa lahjaksi, mitä hän tulee muualta saamaan, mille ylipäätään on tilaa jne.
Ja se koti on vanhemman vastuulla. Se ei ole mikään kierrätyskeskus johon joku vieras heittelew mitä sattuu moskaa, idealla että sillä ehkä leikitään tai sitten ei.
Isovanhempiko on vieras? Mutta kelpaa silti lahjojen antajaksi? (Tosin lahjat eivät sitten kelpaa)
On siinä mielessä että ei voi tietää kokonaisuutta. Kyllä munkin äiti varmistaa multa aina mitä meillä jo on ja mitä kukakin on hankkimassa ettei tule samoja. Ja tämä vaikka ollaan viikottain tekemisissä.
Siinä on jonkinlainen psyykkinen este ”totella vanhempaa”
Minä olen pyytänyt mm että joku opettaisi lapseni virkkaamaan ja neulomaan.
Olen itse vasenkätinen ja tämä on oikeasti minulle ongelma.
Lahja ei siis maksa mitään muuta kuin sen vaivan. Ilahduttaisi lapsia ja toki minuakin ja opettajaa.
Ei käynyt. Koska minä ”määräilen”.
Samaan ongelmaan tyssäsi ideani että lasten kanssa voisi leipoa joskus - kuuluu kuulemma äidin hommiin - sekä se että kukkakaupassa töissä ollut äitini olisi opettanut lapselle leikkokukkia kun tämä oli menossa kukkakauppaan tetiin. Taas ongeömaksi muodostui se ”määräily”.
En kykene hahmottamaan mikä noissa oli ylivoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap tosi kiittämättömältä. Voit varmaan kertoa varakkaille isovanhemmille, että ette lahjoja tarvitse. Meillä on 8 ja 10 vuotiaat lapsenlapset. Alusta saakka on ostettu vaikka mitä hyötytarviketta ( vaunut, sänky esim.) ja kehittäviä laatuleluja ym. Nykyisin annoin vähän joulurahaa ja peruslahjat: kirjat, pyjamat, joulukarkit ja lautapelin. Ja asia joka ap:n on hyvä muistaa, ei ole isovanhemmilla mitään velvollisuutta ostella lahjoja lapsenlapsille.
Näin on! Meilläkin vanhemmat ostavat lapsilleen vain jotakin pientä lahjaksi ja isovanhempien odotetaan ostavan ne kalliiden toiveiden mukaiset päälahjat.
Ettekö osaa puhua aikuisille lapsillenne, vai mistä kiikastaa? Lapsenlapset kaipaavat välittävää ja läsnäolevaa, kiinnostunutta mummoa ja ukkia, ei ostoksianne ei rahojanne. Ja jos ostatte jotain, niin kysykää neuvoa. Kyllä vanhempi lapsensa yleensä tuntee ja tietää.
Joku täällä ehdotti, että isovanhempi voisi viedä pienen leikkipuistoon ja siinäpä olisi ihana lahja ja itsessään <3 Kuulosti ihanalta.
Nyt kaikki täällä lahjoista vihoittelevat isovanhemmat, käsi sydämelle, montako kertaa olet vienyt lapsen lapsen puistoon tai metsäretkellä :) ja tätä kysyn ihan vilpittömästi tai siis kehotan sinua kysymään itseltäsi.
Äitini otti lapsia aina välillä viikonlopuksi luokseen. Kukin kerrallaan, että saa keskittyä yhteen lapsenlapseen. Hänellä oli tapana viedä leffaan, teatteriin, vesipuistoon, tivoliin, huvipuistoon jne.
Yksi lapsi sitten kerran oli kysellyt, että voitaisko mennä tuohon läheiseen leikkipuistoon, joka näkyy ikkunasta... niin äitini oli todennut, että leikkipuistoja on teillä kotikaupungissakin. Tämän siis kertoi äitini itse.
Jostain syystä mun äiti kuvitteli, että hänen pitää olla joku kulttuuri tms. mummo. Sitten vanhin lapseni oli jossain vaiheessa todennut, että onko pakko lähteä taas jonnekin, kun hän tuli olemaan mummon kanssa, eikä istumaan autossa kahta tuntia matkalla sisähuvipuistoon. (tämä muksu ei vatkaimista pidä ollenkaan)
Silloin muori oli pysähtynyt ja päästänyt itkun, että oli niin kauniisti sanottu. Sen lisäksi, että he löysivät aivan uuden sävelen mummon kanssa, niin mummo oli myös alkanut säästämään ison rahan... kun ei tarviikaan ketään minnekään viedä. :D Tai onhan ne nyt kesäteatterissa vielä käyneet, isommalla porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta on kun kyseli aina että mitä lapset haluaa ja lupasi että pukki kyllä tuo. Pyynnöt ei kohtuuttomia, mutta niitä ei koskaan voi toteuttaa. Kyselee vielä ennen lahjan avaamista että mitäs X halusitkaan ja kokee iloa kun lapsi pettyy pakettia avatessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistatan tämänkin ketjun jos ap ei vastaa kysymyksiin siitä mitä isovanhemmat ovat lapselle antaneet lahjaksi.
Älä jaksa. Eihän tänne edes uskalla kirjoittaa mitään oikeita yksityiskohtia siinä pelossa että löytää stoorinsa iltiksen lööpistä.
No kyllä nyt voi kirjoittaa esimerkin mikä on vastaavaa "roskaa" ilman, että täytyy tunnistettavasti luetella joulun lahjat.
Ei tästä ole mitään mieltä keskustella, jos ei tiedä mitä on AP:n mielestä roska.Minä voin luetella mitä roskaa omat lapseni ovat saaneet vuosien myötä:
- aikaisemmin mainitsemani leikkimeikkisetti
- halpoja harja+pelisettejä
- sotaleluja ja leikkiaseita, jotka heti rikki
- koriste-esineitä, kynttilänjalkoja ja tuikkukippoja
- pehmoleluja, paljon...
- muovisia pihapelileluja, keiloja jotka eivät pysy pystyssä jne
Lapset nykyään 6 ja 8 vuotta.Ja täysin traumatisoituneita, kun ovat joutuneet leikkimään tuollaisilla roskaleluilla.
Eivät ole traumatisoituneita, kiitos huolenpidostasi. Kaikenlaisen tarpeettoman skeidan ostaminen ei kuitenkaan ole järkevää taloudellisesti eikä ympäristönkään kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä on jonkinlainen psyykkinen este ”totella vanhempaa”
Minä olen pyytänyt mm että joku opettaisi lapseni virkkaamaan ja neulomaan.
Olen itse vasenkätinen ja tämä on oikeasti minulle ongelma.
Lahja ei siis maksa mitään muuta kuin sen vaivan. Ilahduttaisi lapsia ja toki minuakin ja opettajaa.
Ei käynyt. Koska minä ”määräilen”.
Samaan ongelmaan tyssäsi ideani että lasten kanssa voisi leipoa joskus - kuuluu kuulemma äidin hommiin - sekä se että kukkakaupassa töissä ollut äitini olisi opettanut lapselle leikkokukkia kun tämä oli menossa kukkakauppaan tetiin. Taas ongeömaksi muodostui se ”määräily”.
En kykene hahmottamaan mikä noissa oli ylivoimaista.
Kuulostaa tutulle. Itse olen toimintakykyrajoitteinen ja käsillä teko tosi vaikeaa. Ei silti voida pyydettäessäkään ottaa lapsenlasta mukaan mihinkään leipomiseen, ompeluun, askarteluun.
Sitä annetaan mitä siitä heidän kaupastaan saa. Eivanhat jaksa etsiä teidän tytölle aitoja kultakoruja, ne on aina kuitenkin pitänyt vaihtaa mieleiseen. jos antaavat rahaa se menee hlposti Alko. Paljon leluja. Vaatteet eivät ole koskaan kelvanneet Olet aika ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan koskaan kokeillut mitä tapahtuu jos krääsän ostajalle sanoo ettei lahjaksi ainakaan muotilelua, pelikonsolia, puhelinta tai keräilyastiastoa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä annetaan mitä siitä heidän kaupastaan saa. Eivanhat jaksa etsiä teidän tytölle aitoja kultakoruja, ne on aina kuitenkin pitänyt vaihtaa mieleiseen. jos antaavat rahaa se menee hlposti Alko. Paljon leluja. Vaatteet eivät ole koskaan kelvanneet Olet aika ilkeä.
Oletko kännissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kun kyseli aina että mitä lapset haluaa ja lupasi että pukki kyllä tuo. Pyynnöt ei kohtuuttomia, mutta niitä ei koskaan voi toteuttaa. Kyselee vielä ennen lahjan avaamista että mitäs X halusitkaan ja kokee iloa kun lapsi pettyy pakettia avatessaan.
Hyi. Jättäisin joulut tuollaisessa paikassa väliin. Järjettömän ilkeää.
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
Minkä HEMMETIN takia aikuisille ihmisille pitää laukata kaupoissa ostamassa yhtään mitään?
Jos varmana tiedät, että läheisesi toivovat esim. jotain syötävää, niin ok. Puolisolle, jos satut löytämään jotain varmasti mieleen olevaa, joskus ok. Mutta siis ihmiset arvailevat, mitä vaikka 10 läheistä haluaa - yleensä väärin - näihin käytetään raha ja kama päätyy kaatikselle tai kirpparille. Miten meni omasta mielestä?
Meillä ostetaan lahjat vain lapsille ja varmasti toiveiden mukaan sekä AINA niin, että ne voi palauttaa/vaihtaa. Ei tolkutonta määrää koskaan, laatua ei määrää. Aikuisille osoitetaan kiinnostus ja arvostus sanoin, järjestämällä yhteistä tekemistä ja tapaamisia tarjoiluineen ja jokainen ostaa haluamansa ja tarvitsemansa ihan itse. No, toki jos joku on vähemmissä varoissa, autetaan sitten ostamalla juuri se, mitä hän tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjalla on tarkoitus ilahduttaa, ei osoittaa valtaansa tai tuottaa vaivaa. Suurin osa niistä ihmisistä kenelle lahjan annan, ovat niin läheisiä että ihan suoraan kysyn ja voin luottaa, että uskaltavat sanoa mitä toivovat. Ja jos tämä määre ei täyty, niin sitten raja tai lahjakortti. Niin yksinkertaista. Lahjan ei kuulu millään tavalla ilmentää antajan mieltymyksiä, mielipiteitä ja olla mikään antajansa muistoreliikki, jota on pakko säilyttää.
Tuo leipomisidea kuulostaa tosi kivalta. Rakkaimmat muistoni omista nyt jo edesmenneistä isovanhemmistani ovat nimenomaan nuo yhteiset hetket. 🤗 Voi miten ihanaa olikaan käydä heidän kanssaan ongella tai hiihtämässä tai opetella sienituntemusta metsässä.
Olen onnekas ja kiitollinen kun saamme aina pyydettäessä kohtuulliset lahjatoiveet ja vielä niin että kaikki sukulaiset eivät ostele samoja legoja tms. Mielestäni ainoa järkevä tapa ostaa synttäri ja joululahjat, jotka tulee tarpeeseen tai sitten ihan vaan lasten iloksi, ,kun vaikeaahan se on yli kuusikymppisten ymmärtää , mikä on viisivuotiaiden hitti juuri milloinkin. Eli itse olen hyvin iloinen että miniöilläni ja meillä on sellaiset välit että näin ymmärretään toimia. Näitä kun lukee niin osalla isovanhemmista jo ikä ehkä painaa, alkava muistisairaus ja joillakin mielenterveysongelmia. Ehkä fiksuinta olisi sitten vaan laittaa ne "roskat" vaivihkaa roskiin ja sillä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainoastaan mun kummi osui lahjan kanssa nappiin. Osti lapselle tarroja, koska niiden liimailu joka paikkaan on nyt parasta, sekä pienen legopaketin. Tadaa. Ei ollut kallis lahja ja saajalle todella mieluinen.
Roskaa mitä saatiin, lapset 3v ja 5v:
Satunaisia puupalikoita, vauvakirjoja, kahdet nukenvaunut (on jo yhdet), 6 pehmolelua, liian pieniä sukkia, liian pienet yöpuvut ja kasoittain karkkia (lapset ei juuri saa syödä karkkia). Lisäksi vielä peli, joka meillä jo on ja vauvan sänkyyn sopivat pussilakansetit kummallekkin.
Ärsyttää todella paljon.
Eihän noi tavarat nyt mitään roskaa ole! Kaikki saa varmasti myytyä, kun vähän näkee vaivaa, ja saaduilla rahoilla voi ostaa lapsille tarpeellista tai haluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainoastaan mun kummi osui lahjan kanssa nappiin. Osti lapselle tarroja, koska niiden liimailu joka paikkaan on nyt parasta, sekä pienen legopaketin. Tadaa. Ei ollut kallis lahja ja saajalle todella mieluinen.
Roskaa mitä saatiin, lapset 3v ja 5v:
Satunaisia puupalikoita, vauvakirjoja, kahdet nukenvaunut (on jo yhdet), 6 pehmolelua, liian pieniä sukkia, liian pienet yöpuvut ja kasoittain karkkia (lapset ei juuri saa syödä karkkia). Lisäksi vielä peli, joka meillä jo on ja vauvan sänkyyn sopivat pussilakansetit kummallekkin.
Ärsyttää todella paljon.
Eihän noi tavarat nyt mitään roskaa ole! Kaikki saa varmasti myytyä, kun vähän näkee vaivaa, ja saaduilla rahoilla voi ostaa lapsille tarpeellista tai haluttua.
Pienten lasten äitihön sitä just varsinkin näinä aikoina toivoo joululahjaksi vaivaa.
Mä kysyn jopa lasten kaverisynttäreillä niiltä itselleni tuiki tuntemattomilta vanhemmilta mitä toivotaan. Ikinä ei ole tullut mitään kohtuutonta.
Minullakin on vanhoja leluja, vaan ei ole vielä niistä kiinnostunut yksikään lapsenlapsi sen kummemmin. Aikuisia tuntuvat kiinnostavan nostalgian vuoksi.
Sen sijaan tykkäävät olla pihalla ja puistossa, joten olen unohtanut mummon hienot lelut kaappiin ja ährään hiekkalapion kanssa ja autan liukumäkeen, leikin hippaa ja piilosta.