Nautitteko oikeasti ulkoilusta?
Somessa kaikki hehkuttaa aina miten ihanaa nyt oli taas käydä ulkoilemassa hienojen kuvien kera. No kysyn nyt teiltä, onko ulkoilu teidänkin mielestä niin ihanaa? Vai onko toisenlaisia fiiliksiä?
Kommentit (339)
periaatteessa tykkään raittiista ilmasta ja ulkonaolosta ja siitä tulee hyvä olo, kuten liikunnasta yleensäkin.
MUTTA. Olen punkkikammoinen, joten kesällä varon puskia ja maahan istumista, vihaan hyttysiä (jotka taas rakastaa minua ja vertani), ampiaisia ja erityisesti paarmoja. Lämmöstä nautin, mutta liikaa aurinkoa pitäisi välttää...
Talvella taas... no, mulla ei ole varaa ostaa kaikkiin keleihin sopivia ulkoiluvaatteita, varsinkaan kenkiä. Vihaan ja pelkään liukkaita kelejä, inhoan niiden liukuestenastojen pitämistä, viima sattuu naamaan tai vetää niskat jumiin.
Eli ulkoilu on tosi kivaa esim. toukokuun alkupuolella, kun ei ole vielä ötököitä liiaksi, mutta on jo lämpöä; noin kahtena päivänä syyskuussa, kun on lämmintä ja aurinkoista; ja joinakin talvina noin viikon ajan kevättalvella, kun aurinko paistaa, ei ole liukasta ja pakkasta on korkeintaan -3 astetta.
Nautin ulkoilusta valtavasti. Kävelen talvisin työmatkat ja kesällä pyöräilen. Lisäksi käyn koiran kanssa kolmesti ulkona pitkät lenkit vielä. Ei vedä vertoja sisällä oloon. Koiran kanssa on mentävä ulos oli ilma mikä hyvänsä. Meillä koira lähtee aina ulos, oli keli mikä hyvänsä. Ulkona tehtävää liikuntaa ja reippailua ei mikää voita. Sen jälkeen tulee hyvä olo ja uni maittaa.
Jouluna en laittanut nokkaa viikkoon ulos kun ei ollut pakko. Katsotaan sitten kesällä.
Ulkoilu on välillä ihan jees, kunhan vaan saa aikaiseksi lähdettyä. Ei mulla ulkoiluun mitään himoa sen puoleen ole, että siitä saisi jotenkin euforisen hyvän olon tms.
On se, jos ei tule vettä, räntää, lunta vaakatasossa.
EN TYKKÄÄ ULKOILUSTA EN SITTEN PÄTKÄÄKÄÄN.. KESÄLLÄ ON YLEENSÄ LIIAN KUUMA,TALVELLA LIIAN KYLMÄ JA SYKSYLLÄ JA KEVÄÄLLÄ SATAA VETTÄ TAI TUULEE. JOSKUS ISTUN HETKEN PARTSILLA ,MUTTA SISÄLLÄ ON KAIKKEIN KIVINTA. RIEHUKOOT MUUT MINUN PUOLESTANI METSISSÄ VAIKKA KUINKA,MINÄ OLEN TUPAJUMI JA SELLAISENA PYSYN.
Kyllä, reipas ulkoilu aamuisin takaa hyvän olon.
Nautin todellakin! Ja suorastaan haltioidun. Ulkoilen joka päivä ja unelmoin jatkuvasti patikointi yms. reissuista. Aivan parasta mitä ikinä voi vapaa-ajalla tehdä.
Johan sitä alkaa oireilemaan jos ei saa säännöllisesti reippailtua ja raitista ilmaa. Tulee huono olo jos jättää ulkoilun väliin.
Joo, jos ei ole liian kuuma eikä liian kylmä. Syksyllä tosin on mukava vetää juoksukamppeet niskaan ja suunnistaa lenkille jos on hiukan sateinen keli tai juuri satanut :)
Kesällä kun on 23 tai yli lämmintä. Lokakuun alusta huhtikuulle olen käytännöllisesti katsoen sisällä, avannossa käyn kerran viikossa "karaisemassa" (turhaan) itseäni.
Kesällä olen ulkona 06-23, ensin uimaan ja siitä puutarhahommiin. Rakastan hellettä!
Niinkin pieni asia, kun krooninen (vasomotorinen) nuha vaikuttaa kyllä talviulkoiluun negatiivisesti. Pitäs varmaan räkiä, niin kuin jotkut vanhemmat miehet tonne hankeen, mutta ei kehtaa. Siksi nenäliinapaketti aina mukana. Aika vaikea hengittää nenän kautta.
Nimenomaan se lähteminen pukemisineen vaikeaa. Mutta aina kivaa ku siel on kunhan jotain tekemistä luisteluu, hiihtoo, juoksua, metsäkävelyä, eväitä ymsyms. Eri paikkoja, eri reittejä ettei kyllästy.
Nauttisin, jos pääsisin kätevästi kauniiseen luontoon. Näin talvella mun vakioreitti on hiihtolatu. Haluaisin asua jonkun rauhallisen metsän lähellä, mutta en missään maalla kuitenkaan. Asun teollisuusalueen vieressä. Minulla ei ole autoa. Kaunis metsä, jonne ei liikenteen äänet kuulu on bussimatkan päässä. Näin talvella sinnekään ei ole asiaa. Ehkä olen nirso ulkoilureittien suhteen. Ihmettelin lomalla, miten jaksoin kävellä esim you 10km, kun kotona en millään jaksaisi. Kai se oli se miellyttävä ilmasto (ei helle) ja täysin uudet, vaihtelevat maisemat jotka auttoivat. Haluaisin kohottaa kuntoa nimenomaan kävelemällä, mutta tyssää usein talveen.
Vierailija kirjoitti:
Nautin ulkoilusta valtavasti. Kävelen talvisin työmatkat ja kesällä pyöräilen. Lisäksi käyn koiran kanssa kolmesti ulkona pitkät lenkit vielä. Ei vedä vertoja sisällä oloon. Koiran kanssa on mentävä ulos oli ilma mikä hyvänsä. Meillä koira lähtee aina ulos, oli keli mikä hyvänsä. Ulkona tehtävää liikuntaa ja reippailua ei mikää voita. Sen jälkeen tulee hyvä olo ja uni maittaa.
Tuossa on se syy, miksi en koiraa ota. En mitään hirveämpää keksisi, kuin lähteä jotain rakkia ulkoiluttamaan aamulla vesisateeseen, lumisateeseen tai kovaan pakkaseen.
Aika paljon riippuu säästä ja siitä, mitä siellä ulkona pääsee tekemään, mutta kyllä pääsääntöisesti nautin ulkoilusta.
>> Nauttitteko oikeasti ulkoilusta..? <<
Kyllä sitten, kun sinne ulos asti on ensin päässyt. Mutta vaikeaa se on lähteä.
Kesällä ulos on helppo ja kiva mennä, kun ei tarvitse kuin jotkut jalkineet laittaa. Samoin, kun oli itsellä terassi, millä istuskella ja pieni puutarha, jossa nykertää, niin lähti mielellään ulos.
Nykyään ei sellaisia itsellä ole ja vihaankin ulos lähtemistä "ulkoilumielessä", koska en ole kiinnostunut mistään päämäärättömästä kävelemisestä. Sinkkuna on saanut joskus myös epämääräisiä perskärpäsiä peräänsä luontopoluilla ja joskus jopa kadulla, joten turvatontakin sellainen haahuilu on.
Talvesta en ole koskaan tykännyt, mutta talvikin oli siedettävämpää, kun oli oma piha, jossa piti vähän lumitöitä harrastaa. Nyt kun asuu kerrostalossa, on entistä vähemmän syytä ja halua mihinkään talviulkoiluun. Pakottaa pitää itsensä. Miksi haluaisin turhaa kävelyä lumessa? Autottomana joutuu pakosta siihen jo ihan tarpeeksi.
Ulkoilun isommat plussat tulevat vasta ulkoilun jälkeen eli se euforinen olo. Kannattaisi siis kyllä lähteä ulos ihan muuten vaan.
En ole talvi ihminen viihdyn talvella sisällä mutta riippuu päivästä ja säästä keväällä/kesällä ulkoilen joka päivä olen kesän lapsi 😁
Vain kesäisin, kun ei palele. Ja silloinkaan se nautinto ei tule itse ulkoilusta, vaan lähinnä seurasta ja yhdessä tekemisestä. Ulkoilulla itsellään ei ole minulle annettavaa. Vihaan ulkoilua talvisin ja en käsitä miten se ei mene ulkoilua rakastaville vanhemmilleni perille, kun he jatkuvasti kutsuvat minut johonkin nuotiolle istumaan -20 asteen lämpötilassa ja loukkaantuvat kun kieltäydyn tästä yhteisestä ajanvietosta. Minua palelee vaikka minulla on paksut toppahousut ja takit ja hanskat. Minua palelee talvisin sisälläkin, vaikka olisi +24 sisällä. Palelee nytkin. Kesä. Sitä minä suorastaan rakastan, mutta olen silloinkin valtaosan sisätiloissa, koska en ole ulkoilija. Kesäisin minua tosin ei haittaa käydä ulkona.