Miksi Suomessa ei voi vastasynnyttäneitä naisia kohdella laitoksella kauniisti?
Vain ystävällisesti käyttäytyviä hoitajia, kiitos, vastasynnyttäneen lähistölle.
Varmistakaa rauhallinen paikka missä äiti voi levätä urakan jälkeen.
Ja viekää nyt jukolauta sitä lisämaitoa viipymättä ellei kerta tisseistä heru vauvalle tippaakaan.
Kommentit (52)
Taika kirjoitti:
Järkytyin tuosta, että lakanatkin pitää itse vaihtaa.
Psykiatrisellakin ne vaihdetaan puolesta, laitoshuoltaja sen tekee. Ei tarvitse itse sitä tehdä.
Minäkin yllätyin, kun olin synnyttänyt kaksi lasta ja heti piti olla toimelias ja hakea liinavaatetekaapista lakanat " tuollapäin se on" tiuskittiin vain, kun kysyin mistä niitä saisi. Olin tosi kipeä.
Vuosi myöhemmin sain keuhkokuumeen ja yritin itse niitä vaihtaa 40 asteen kuumeessa, kun kaksi ystävällistä hoitajaa ihmetteili ja käskivät nojatuoliin lepämään, että kyllä he vaihtaa. Olin ihan ihmeissäni, kun olivat ystävällisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet uuden ketjun aiheesta, josta täällä keskustellaan paraikaa toisessa aloituksessa?
Haittaakse sua ? Kun tästä halutaan keskustella PALJON?
Pitäiskö sun mielestä naisten vaan olla hiljaa jos halutaan tuoda synnärikohtelua useammasta näkökulmasta esiin?
Vierailija kirjoitti:
"
Vierailija kirjoitti:
Espoon sairaalasta kahdesta synnytyksestä jäänyt hyvät muistot. Lisämaitoa sai heti pyydettäessä.
Onneksi on näitä hyviä tyyppejä alalla.
Lisämaidon helppo saanti ei toivottavasti ole kellään hyvän hoidon kriteeri, kun se virallisesti lasketaan huonoksi asiaksi esimerkiksi vauvamyönteisyys-sertifikaatin myöntökriteereissä...
Muutoin olen samaa mieltä Espoon hoidosta, siellä on paljon nuoria ja tuoreita kätilöitä.
Olen synnyttänyt lapseni Saksassa muutaman viime vuoden aikana, ja kokemukseni olivat ainoastaan positiivisia.
Imetykseen kannustettiin, mutta silti lisämaitoa sai aina kun halusi (onhan hyvin yleistä, että maito ei riitä ensimmäisinä päivinä ennen maidonnousua). Lakanoita ei todellakaan tarvinnut vaihtaa itse. Korona-aikana kaikki ateriat tuotiin huoneeseen, eikä minun tarvinnut keskittyä muuhun kuin vauvaan.
Vauvani nukkui hyvin huonosti enkä itse saanut nukuttua ollenkaan, jolloin yöhoitaja ihan itse tarjoutui ottamaan vauvani hoitajien tiloihin muutamaksi tunniksi jotta saisin levättyä edes hetken rauhassa. Sillä välin hoitajat syöttävät vauvaa tarvittaessa lisämaidolla ja laittoivat hänet uudelleen nukkumaan pieneen sänkyynsä. Toivat vauvan sitten takaisin kun hän selkeästi tarvitsi taas minua.
Järkyttyneenä ja surullisena luen näitä Suomessa synnyttäneiden kokemuksia. Olen niin pahoillani. Miten Suomi on päästetty tällaiseen tilaan? Kuitenkin niin pienillä asioilla ja teoilla synnyttäneiden kohtelua voisi parantaa - miksei tähän panosteta? Miksi rahaa laitetaan mielummin ulkomaille kaikenlaisiin tukipaketteihin kun oman maan kansalaisien peruspalveluiden hoitamiseen ei riitä kapasiteettia?
Tämä saa minut surulliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sairaaloissa ole aikaa kaikkia prinsessoja paapoa.
Mulle on tehty kaksi kertaa tähystysleikkaus, josta jää pienet arvet ja kivutkin ovat maltilliset. Silti mut on saatettu leikkauksen jälkeen osastolla vessaan, ruoat tuotu sängyn viereen, kipulääkettä on saanut riittävästi eikä todellakaan ole tarvinnut itse vaihtaa lakanoita tai etsiä sairaalavaatteita kaapista.
Sektio on huomattavasti isompi leikkaus ja alatiesynnytyksestäkin voi verenhukan, univajeen yms. takia olla paljon kipeämpi, mutta kaiken tuon joudut tekemään itse, samalla hoitamaan vauvan ja kuuntelemaan vielä hoitajien asiattomia kommentteja.
Niin että kerrotko miksi synnyttäjä on prinsessa ja tavallinen leikkauspotilas ei?
Itse olen ollut sairaaloissa ja leikkauksissa lapsesta aikuisuuteen, nähny osastoja ja hoitajia jokakähtöön. Täytyy sanoa että synnäri vie voiton mitä tulee huonoon kohteluun. Ei missään prinsessoja ole ollut,mutta inhimillistä kohtelua kuitenkin. Äkkiä saisi omassa duunissa palautetta jos kohtelisi asiakkaita äkäisesti ja olettaisi heidän pärjäävän itse aina. Vaikka miten on paineita ja väsynyt itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"
Vierailija kirjoitti:
Espoon sairaalasta kahdesta synnytyksestä jäänyt hyvät muistot. Lisämaitoa sai heti pyydettäessä.
Onneksi on näitä hyviä tyyppejä alalla.
Lisämaidon helppo saanti ei toivottavasti ole kellään hyvän hoidon kriteeri, kun se virallisesti lasketaan huonoksi asiaksi esimerkiksi vauvamyönteisyys-sertifikaatin myöntökriteereissä...
Muutoin olen samaa mieltä Espoon hoidosta, siellä on paljon nuoria ja tuoreita kätilöitä.
Vai tämä sertifikaatti se olikin. Meinasin kommentoida tähän ketjuun, että lisämaidon kieltämisestä oli joskus jokin lehtijuttu, ja muistelin että siinä oli jokin tilasto tai "kilpailu" minkä takia maitoa ei haluta antaa. Mutta onhan se sertifikaatti sitten kai tärkeämpi kuin vastasyntyneen vauvan vointi.
Kolme lasta olen synnyttänyt ja onneksi itse synnytyksissä on ollut mukavia ja asiallisia kätilöitä.
Osastolla sitten onkin jätetty aivan oman onnensa nojaan. Huvittavinta oli kun esikoinen syntyi ja minulle ei juurikaan annettu ohjeita vaipan vaihtoon, kylvettämiseen, imetykseen tai yhtään mihinkään, mutta aina kun mieheni oli käymässä ja kätilö sattui paikalle niin sitten kyllä kerrottiin kuinka pidetään vauvaa tai miten saa bodyn puettua päälle. Minunko olisi pitänyt jo osata vaikka kyseessä ensimmäinen lapsi...
Vierailija kirjoitti:
Yksityisellä saa synnyttänyt äiskä ruusut ja kakut ja lisämaidot.
Ystävällisestä ja lämpimästä kohtelusta puhumattakaan.
Kukaan ei tosiaankaan tiuski.
Missä päin Suomea tämä on mahdollista?
Synnytys- ja naistentautiosastot on pahimpia. En tajua miksi naisia kohdellaan näin kaltoin Suomessa.
Tämä on jotenkin ihan käsittämätön ilmiö. (Lähes) joka paikassahan on valitettavasti myös niitä epäasiallisia hoitajia töissä, mutta miksi synnytysosastolla niitä tuntuu selvästi olevan enemmän. Kuuluuko se jotenkin kätilön koulutukseen vai mitä?
Ja turha sanoa, että synnytyksen jälkeen hormonit tekevät vaan herkemmäksi. Itse olen synnyttänyt viidesti ja ollut neljästi osastolla jo ennen synnytystä ja tylyjä kätilöt olivat silloinkin.
Ilkeään kätilöön törmäsin myös synnyttäessäni kuollutta vauvaa. V*ttuilua ihan käsittämättömistä ja epäolennaisista asioista. Onneksi toinen kätilö oli ystävällinen, mutta vieläkin mietin, mikä luonnevika laittaa ilkeilemään kuollutta lasta synnyttävälle äidille.
Ikävä lukea näitä huonoja kokemuksia, mutta onneksi joukkoon mahtuu myös hyviä. Niiden puolesta haluaisikin liputtaa, koska eihän täällä kohta kukaan uskalla synnyttää, jos lukevat ainoastaan negatiivisia kokemuksia.
En suosittelisi yhdellekään esikoistaan odottavalle äidille tämän palstan tarinoiden lukua. Itse sain kyllä ensiluokkaista hoitoa ja vaikka salissa olisikin yksi vähän tiukka sanaisempi kätilö, niin en minä sitä haistatteluna ottanut. Uskoin, että hän teki työtänsä minun ja lapseni parhaaksi.
Jaa, no vauva alkoi kellertää ja mulle vaan tiuskittiin että yritä nyt imettää. Aamulla iski paniikki hoitsuille kun lapsi oli jo ihan keltainen ja veltto. Sitten ulisi miksi en pyytänyt lisämaitoa, vaikka nimenomaan pyysin.