Lue keskustelun säännöt.
Kodin kuvalehti: Lapsi ei tarvitse lukutaitoa, ettei herkkyys katoa
10.04.2015 |
Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.
Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.
Kommentit (521)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 18:03"]
Minusta se äiti on todella ovela:
Lapsen kanssa mennään keväällä koululle osoittamaan, että ekan luokan oppimäärä on hallussa. Äiti tietää, että lukemista siellä tullaan peräänkuuluttamaan, mutta hän ohjaakin lapsen piirtämisen pariin. Kun opettaja ottaa lukutaidottomuuden esille, äiti ja lapsi ovat syvästi loukkaantuneita: mihin sitä lukemista tarvitaan, kun tyttö niin ilolla piirtelee.
Ja niin äiti onnistui kuin onnistuikin aikaansaamaan tyttärelleen mahdollisimman suuren koulupettymyksen, jonka tämä takuuvarmasti tulee muistamaan aina. Ei sitä aiheuttanut opettaja, joka teki vain työtään vaan äiti, joka ei mitenkään valmistanut lastaan siihen, että esille tullaan ottamaan opetussuunnitelmassa olevat osa-alueet eikä sitä, mikä kulloinkin sattuu huvittamaan. Minusta äiti toimi todella nautittavasti, koska vikahan ei ole hänessä ja opettamattomuudessa vaan ymmärtämättömässä opettajassa.
[/quote]
On tosiaan aikamoista tunnemanipulointia: Kyllä ihan jokainen äiti tietää, että ekaluokalla lapsi opetetaan lukemaan. Mutta tämä ei lastaan opeta vaan piirustuksia vaan opelle tuliaisiksi. Lapsen pettymystä sitten muistellaan yhdessä ja vahvistetaan tälle yhä uudelleen. Kun lastensuojelu puuttuu asiaan, niin vedotaan teini-ikäisienkin puoleen. Ennen nämä pitäneet siskonsa kotikoulua tyhmänä, mutta pelotellaanpa perheen hajottamisella ja kohta nämäkin samassa ruodussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtijutusta jäi mieleen omituinen lause, josta en kyllä ole ihan varma oliko se äidin, lapsen vai toimittajan suusta: kuka määrittelee, että kirjoittaminen on tärkeämpää kuin piirtäminen. Voi hitto, kuka oikeasti heittelee tuollaisia ajatuksia ilmaan. Muutaman vuoden päästä pitäisi täytellä yhteishakupapereita (jos nyt edes saa päättötodistuksen), meinaako lapsi piirtää paperiin mihin aikoo mennä. Herkän lapsen sijaan näen yliherkän äidin, joka ripustautuu sairaalloisesti lapseensa (yllätyin siitä, että perheessä on 2 muutakin lasta, luulin että tässä paapotaan ainokaista) ja hellii omia traumojaan kamalista koulumuistoista eikä edes anna lapselle mahdollisuutta kokeilla jotain erilaista, lähteä pois mukavuusalueelta.
Äiti taitaa kasvattaa tytöstä itselleen seuraneitiä eläkepäiviksi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 18:19"]
Lehtijutusta jäi mieleen omituinen lause, josta en kyllä ole ihan varma oliko se äidin, lapsen vai toimittajan suusta: kuka määrittelee, että kirjoittaminen on tärkeämpää kuin piirtäminen. Voi hitto, kuka oikeasti heittelee tuollaisia ajatuksia ilmaan. Muutaman vuoden päästä pitäisi täytellä yhteishakupapereita (jos nyt edes saa päättötodistuksen), meinaako lapsi piirtää paperiin mihin aikoo mennä. Herkän lapsen sijaan näen yliherkän äidin, joka ripustautuu sairaalloisesti lapseensa (yllätyin siitä, että perheessä on 2 muutakin lasta, luulin että tässä paapotaan ainokaista) ja hellii omia traumojaan kamalista koulumuistoista eikä edes anna lapselle mahdollisuutta kokeilla jotain erilaista, lähteä pois mukavuusalueelta.
[/quote]
Minä olen ihan varma, että sillä lapsella on lukivaikeus. Varmaan se krokotiili-juttukin liittyi jotenkin kielellisiin ongelmiin. Äiti torjuu sen mielestään ja siksi vakuuttelee lapselle, ettei tarvitse lukea.
Suoraan lehdestä: "Herkkä lapsi ei tarvitse monta ystävää. Miksi kaikkien kavereiden pitäisi olla saman ikäisiä, voihan aikuisenkin kanssa olla ystävä?"
Entä jos lapsi itse tahtoisi samanikäisiä ystäviä, joiden kanssa on samat kiinnostuksen kohteet ja samat tavat toteuttaa niitä? Kuinka moni aikuinen osaa leikkiä samalla tavalla kuin lapsi? Kuulostaa epäilyttävästi siltä, ettei tytöllä ole kavereita, ja että äiti tahtoo pitää asiat sellaisena kuin ne nyt ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 19:05"]
Suoraan lehdestä: "Herkkä lapsi ei tarvitse monta ystävää. Miksi kaikkien kavereiden pitäisi olla saman ikäisiä, voihan aikuisenkin kanssa olla ystävä?"
Entä jos lapsi itse tahtoisi samanikäisiä ystäviä, joiden kanssa on samat kiinnostuksen kohteet ja samat tavat toteuttaa niitä? Kuinka moni aikuinen osaa leikkiä samalla tavalla kuin lapsi? Kuulostaa epäilyttävästi siltä, ettei tytöllä ole kavereita, ja että äiti tahtoo pitää asiat sellaisena kuin ne nyt ovat.
[/quote]
Jotenkin kauheaa, että tuo äiti on päättänyt lapsen puolesta, ettei tämä tarvitse ystäviä, koska on yhtä herkkä kuin äitikin samassa iässä ja kaikin tavoin tietenkin muutenkin äidin kaltainen... Hienoa keittiöpsykologiaa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 15:34"]
Siis pointti on ollut itsellä se (kirjoittajia on monia), että lukutaito ei ole elämälle pakko eikä hyvinvoinnille pakko. Jos niin olisi, kaikkien olisi luettava, ja vain lukevat olisivat onnellisia. Se on myytti.
En ole lukemista inhoava. Se voi olla avuksi nykymaailmassa, mutta se on jo toinen asia. On yksi asia sanoa, että nykymaailmassa on pakko osata lukea, ja on toinen asia sanoa, että lukutaito on apu nykymaailmassa. Apua voi olla myös esimerkiksi kyynärpäätaktiikan osaamisesta, siisteistä vaatteista ja narsismista, mutta ei ole oikein sanoa, että nämä olisivat mitään välttämättömyyksiä olla onnellinen yhteiskunnassa. Asiat eivät kuulu pakollisesti, luonnonlain voimalla, yhteen.
Kokemus onnesta ja elämästä edellyttää lukutaitoa yhtä vähän kuin autoilu edellyttää turvavyötä. Ihminen voi autoilla muillakin tavoilla, vaikka turvavyöstä on "hyötyäkin".
Mitä tulee sossun luukulta rahan saamiseen, varmasti on olemassa lomakkeita ja avustajia, joilla lukutaidotonkin pääsee eteenpäin. Eikä lukutaidottomuus varmasti rajoitu tuohon. Lukeminen ei ole yksiselitteisesti hyvä asia.
[/quote]
Sossukaan ei muuten ole mikään automaatti, joka syytää työkykyisille kansalaisille rahaa velvoitteetta. Hyvin äkkiä esim. toimeentulotuen saamisen edellytykseksi asetetaan se, että sen hakija on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Työkkäri sitten viimeistään kartoittaa työnhakijan koulutuksen ja osaamisen. Jos esim. peruskoulu on suorittamatta, vaikka lukemaan olisikin oppinut, edellyttää työkkäri peruskoulun loppuun suorittamista. Viimeistään tässä vaiheessa yhteiskunta pakottaa opettelemaan lukemaan ja sen lisäksi paljon muutakin, jos sen yhteiskunnan tuista ja sosiaalietuuksista haluaa nauttia.
Toki jos haluat eristäytyä yhteiskunnasta ja alkaa elää maan antimilla, saatat ehkä jopa hengissä selvitä. Mutta jos haluaa olla osa tätä yhteiskuntaa, on lukutaito välttämätöntä. Lukutaidottomat aikuiset ovat Suomessa holhouksen alaisia. Heillä lukutaidottomuuteen on syynä niin vakava sairaus tai vamma, että se estää lukemaan oppimisen. Terveiltä ns. elämäntapaintiaaneilta ei nykysuomessa taida edes holhouksen alaiseksi hakeutuminen ihan tuosta vaan onnistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin tät jaaritusta silmät ymmyrkäisinä pelkästä hämmästyksestä.Ihmiset kilpailevat täällä keskenään, kuka osaa hienoimmin korulausein esittää mielipiteen täysin itsestään selvästä asiasta.
Tottakai nykymaailmassa, 2000-luvulla elävän lapsen, tulee oppia lukemaan.
Äidin kyvyt kasvattajana eivät mielestäni ole kovin kummoiset.
Harvoin näkee näin outoa keskustelua.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]
Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?
Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.
[/quote]
Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.
Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.
[/quote]
Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.
Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)
Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.
[/quote]
Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.
Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.
[/quote]
Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.
[/quote]
Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.
[/quote]
Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.
[/quote]
Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.
Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.
[/quote]
Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.
[/quote]
Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.
Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.
Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.
[/quote]
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.
[/quote]
Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.
Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.
Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.
Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.
[/quote]
Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.
"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."
Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).
[/quote]
Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.
Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?
Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.
Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?
[/quote]
Olen toki, mutta se ei ole olennaista.
Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.
Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.
[/quote]
Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.
Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]
Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?
Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.
[/quote]
Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.
Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.
[/quote]
Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.
Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)
Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.
[/quote]
Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.
Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.
[/quote]
Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.
[/quote]
Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.
[/quote]
Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.
[/quote]
Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.
Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.
[/quote]
Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.
[/quote]
Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.
Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.
Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.
[/quote]
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.
[/quote]
Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.
Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.
Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.
Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.
[/quote]
Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.
Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.
"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."
Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).
[/quote]
Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.
Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?
Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.
Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?
[/quote]
Olen toki, mutta se ei ole olennaista.
Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.
Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.
[/quote]
Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.
Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!
[/quote]
Eivät ne muutu, sillä merkityssuhde oli prosesseissa eli didaktiikassa eikä termien yhteensopivuudessa.
Lukeminen voi tietenkin olla esimerkiksi sään lukemista. Mutta olen kaiken aikaa puhunut tekstin luvusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis en nyt lukenut artikkelia, mutta sanottiinko siinä, että lukemaanopettelu estetään? Mä kyllä ymmärrän, että lapsia kiinnostaa eri asiat eri ikäisinä eikä kaikkia 9-vuotiaitakaan vielä kiinnosta lukeminen välttämättä. Onhan se työläs prosessi, siis ainakin osalle meistä. Ja sit taas just matikka voi olla ihan itsestäänselvää ja helppoa.
En tuomitse siis ap:n kertoman mukaan vielä mitään, lapsi ehtii taatusti oppia niinkin perusasian kuin lukemisen. Miehenikin oppi vasta 3:lla luokalla lukemaan ja on hyvin fiksu ihminen ja osaa lukea ja on AMK tutkinto. Jos nyt pitää vedota, että lapsi oppii huonommin, kun ei oppinut aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 08:53"]
Siis en nyt lukenut artikkelia, mutta sanottiinko siinä, että lukemaanopettelu estetään? Mä kyllä ymmärrän, että lapsia kiinnostaa eri asiat eri ikäisinä eikä kaikkia 9-vuotiaitakaan vielä kiinnosta lukeminen välttämättä. Onhan se työläs prosessi, siis ainakin osalle meistä. Ja sit taas just matikka voi olla ihan itsestäänselvää ja helppoa.
En tuomitse siis ap:n kertoman mukaan vielä mitään, lapsi ehtii taatusti oppia niinkin perusasian kuin lukemisen. Miehenikin oppi vasta 3:lla luokalla lukemaan ja on hyvin fiksu ihminen ja osaa lukea ja on AMK tutkinto. Jos nyt pitää vedota, että lapsi oppii huonommin, kun ei oppinut aikaisemmin.
[/quote]
Lasta ei artikkelin perusteella kannusteta lukemisen opetteluun. Viisas kasvattaja tekisi lukemisesta jännän jutun, lukisi lapselle paljon jne. Jutun mukaan lukeminen on mörkö: sitä vaatii ilkeä opettaja piirustusten sijaan, ja jutussa ihmetellään, miksi muka lukeminen olisi piirtämistä tärkeämpää. Miksiköhän?! Vähän "lorutellaan", mutta siitäkin saa lähteä heti pois, kun piirtäminen onkin heti kiinnostavampaa.
Miehelläsi on täytynyt olla vakavia oppimisongelmia, jos on oppinut lukemaan vasta kolmannella. Hänhän ei ole pystynyt osallistumaan suurimpaan osaan oppitunneistakaan! Hän ilmeisesti on saanut apua ja tukea koulussa, tukea joka tuolta pikkutytöltä puuttuu.
Mä en nyt muutenkaan ymmärrä ketjussa esiintyvää toisten ratkaisujen kauhistelua. Millä lailla itse takaatte lapsillenne hyvät eväät aikuisuudessa? Minun äitini ainakin teki kauheasti niitä "oikeita asioita" (tai luuli tekevänsä) kun mä olin lapsi, mutta oli minun toiveeni jyräävä kuuntelematon tyranni-idiootti ja olen kärsinyt koko aikuisikäni 40-vuotiaaksi asti pahasta masennuksesta muutamia kausia lukuunottamatta.
Itsetuntoni on huono jne. Sitten te vielä perustelette huoltanne tyyliin "meidänlaisemme pärjääjät tulevat kiusaamaan ja jauhamaan tämän tytön jalkoihimme, siksi sen äidin pitäisi kasvattaa sitä lasta kuten me teemme."
Jos te kerran pärjäätte niin osaatte varmaan kasvattaa lapsenne suvaitsemaan erilaisuutta? Jos tyttö ei pärjää teidän työpaikoissanne aikanaan niin hän voi varmasti tehdä jotain muuta, mutta sen te haluatte kieltää tarjoamalla hänelle tulevaisuutta kiusattuna, häpäistynä tyttönä, koska hän ei osaaa noudattaa teidän työpaikkojenne ja maailmanne sääntöjä. Kyllä mä uskon, että meille kaikille on tilaa tässä maailmassa ja tuo äiti tietää mitä tekee aivan yhtä paljon kuin te kauhistelijat (eli ehkei niin paljon, kuin luulette.)
Äiti kasvattaa tytöstä syrjäytyneen, joka ei pysty ikinä itsenäistymään - hän vangitsee kuopuksen itselleen ystäväksi ja loppuelämän seuraksi. Sitten pukee tämän karun faktan muka rakkauden ja herkkyyden muotoon. Äiti on mielenterveysongelmainen ja tarvitsisi apua omien traumojensa ja ongelmiensa hoitoon.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 08:53"]
Siis en nyt lukenut artikkelia, mutta sanottiinko siinä, että lukemaanopettelu estetään? Mä kyllä ymmärrän, että lapsia kiinnostaa eri asiat eri ikäisinä eikä kaikkia 9-vuotiaitakaan vielä kiinnosta lukeminen välttämättä. Onhan se työläs prosessi, siis ainakin osalle meistä. Ja sit taas just matikka voi olla ihan itsestäänselvää ja helppoa.
En tuomitse siis ap:n kertoman mukaan vielä mitään, lapsi ehtii taatusti oppia niinkin perusasian kuin lukemisen. Miehenikin oppi vasta 3:lla luokalla lukemaan ja on hyvin fiksu ihminen ja osaa lukea ja on AMK tutkinto. Jos nyt pitää vedota, että lapsi oppii huonommin, kun ei oppinut aikaisemmin.
[/quote]
Lasta ei artikkelin perusteella kannusteta lukemisen opetteluun. Viisas kasvattaja tekisi lukemisesta jännän jutun, lukisi lapselle paljon jne. Jutun mukaan lukeminen on mörkö: sitä vaatii ilkeä opettaja piirustusten sijaan, ja jutussa ihmetellään, miksi muka lukeminen olisi piirtämistä tärkeämpää. Miksiköhän?! Vähän "lorutellaan", mutta siitäkin saa lähteä heti pois, kun piirtäminen onkin heti kiinnostavampaa.
Miehelläsi on täytynyt olla vakavia oppimisongelmia, jos on oppinut lukemaan vasta kolmannella. Hänhän ei ole pystynyt osallistumaan suurimpaan osaan oppitunneistakaan! Hän ilmeisesti on saanut apua ja tukea koulussa, tukea joka tuolta pikkutytöltä puuttuu.
[/quote]
Ei ole, mieheni kävi kolmatta luokkaa 60-luvun alussa :)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:06"]
Äiti kasvattaa tytöstä syrjäytyneen, joka ei pysty ikinä itsenäistymään - hän vangitsee kuopuksen itselleen ystäväksi ja loppuelämän seuraksi. Sitten pukee tämän karun faktan muka rakkauden ja herkkyyden muotoon. Äiti on mielenterveysongelmainen ja tarvitsisi apua omien traumojensa ja ongelmiensa hoitoon.
[/quote]
Mä kyllä veikkaan, että suuri osa teistä huolissaanolevista on juuri tällaisia äitejä. Mistä asia muuten olisi teille tullut edes mieleen? Ei tietoisesti, mutta tiedostamattanne. Koska mun on juuri ollut tosi vaikea irrottautua äidistäni, joka myös tiesi minua paremmin kaiken, mikä minulle sopii. Kuten tekin tunnutte tietävän varmaan omien lastennekin kohdalla, kun jopa ventovieraiden asioista tunnutte tietävän.
145
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 21:31"]
Ehdotan, että lähetetään alkuun Kodin kuvalehdelle palautetta tästä jutusta. Jokin roti yksipuolisessa kirjoittelussakin!
[/quote]
Höpö höpö! Tässä, kuten monessa muussakin KKn jutussa kerrottiin yhden perheen, yhden lapsen tarina, joka taas liittyy tiettyyn ilmiöön (unschooling). Ei tämä ollut mikään uutisjuttu, vaan henkilöhaastattelu ja objektiivinen kuvaus asiasta. Objektiivinen, neutraali toimittajan suhtautuminen. Ei tällaisissa ole toimittajan tehtävä kritisoida haasteteltavia, korkeintaan myötäelää mukana.
Kylläpä tulisi erilainen lehti vaikkapa KKsta, jos jokaisessa haastattelussa olisi esitetty myös toisenlaista näkökulmaa tms. Esim. joku "löysin uuden miehen 40-vuotiaana" -juttu voitaisiin esittää kritiikin kera: mitä kaikkea negatiivista tällaiseen eroamiseen ja uudelleen suhteeseen lähtemiseen saattaa liittyä. Uudet parisuhteet hajoavat helpommin jne. Entäs mitä exät asiasta tuumaavat? Tai kärsivätkö lapset? Varmasti lukijat kiittäisivät ja kukaan ei enää ikinä haluaisi tulla kertomaan omaa tarinaansa lehteen kun olisi niin hitokseen monipuolista asian käsittelyä!
[/quote]
Eri asia. Tässä jutussa nyt tuhotaan lapsen tulevaisuutta, 40v aikuinen taas tekee omat päätöksensä.
[/quote]
Ja se 40-vuotias ihan itse tietää haastateltavaksi mennessään, että kritiikkiäkin tulee. Lapsella ei sen sijaan ole mitään valtaa, kun äiti toimittajan avulla kertoo koko kansalle pitävänsä lastaan niin herkkänä, ettei tämä tulisi toimeen, jos vaadittaisiin lukemaan oppimista ja muiden lasten kanssa ryhmässä toimimista. Lapsi kertoo viattomana, että kotikoulussa on parasta, kun ei tarvitse oppia mitään. Ei tajua, miten pahalta tilanne näyttää kaikista muista kuin hörhöperheestä ja ehkä toimittajasta.
[/quote]
Ei näytä kyllä keistään muista kuin kaltaisistanne sääntöintoilijoista. Vilijonkkien kokoontumisajot :)
Minusta se äiti on todella ovela:
Lapsen kanssa mennään keväällä koululle osoittamaan, että ekan luokan oppimäärä on hallussa. Äiti tietää, että lukemista siellä tullaan peräänkuuluttamaan, mutta hän ohjaakin lapsen piirtämisen pariin. Kun opettaja ottaa lukutaidottomuuden esille, äiti ja lapsi ovat syvästi loukkaantuneita: mihin sitä lukemista tarvitaan, kun tyttö niin ilolla piirtelee.
Ja niin äiti onnistui kuin onnistuikin aikaansaamaan tyttärelleen mahdollisimman suuren koulupettymyksen, jonka tämä takuuvarmasti tulee muistamaan aina. Ei sitä aiheuttanut opettaja, joka teki vain työtään vaan äiti, joka ei mitenkään valmistanut lastaan siihen, että esille tullaan ottamaan opetussuunnitelmassa olevat osa-alueet eikä sitä, mikä kulloinkin sattuu huvittamaan. Minusta äiti toimi todella nautittavasti, koska vikahan ei ole hänessä ja opettamattomuudessa vaan ymmärtämättömässä opettajassa.