Kodin kuvalehti: Lapsi ei tarvitse lukutaitoa, ettei herkkyys katoa

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:29"][quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:27"]Tai siis tarkoitaan ei mitään sellaista opiskeltu, mihin tarvittavia perusteita hän ei olisi voinut helposti itse lukea ennen korkeakouluun menoaan.  [/quote] Kaverisi taitaa kuitenkin olla hieman tyhmä, kun ei ymmärrä ettei oppiminen ole useimmille ihmisille yhtä helppoa kuin hänelle saatikka sitten mieluisaa. Tuolla logiikallahan voitaisiin lopettaa koko koulutusjärjestelmä kaikkialta maailmasta, koska ihmisethän voivat vain itse oppia kaikki asiat lukemalla! Nyt käsi sydämelle: opiskelisitko muka itse yksin kotona lukien monipuolisesti sekä matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, historiaa, biologiaa, maantietoa, kielioppia, kirjallisuutta, englantia että yhteiskuntaoppia? Tuskinpa. On helppo sanoa jälkikäteen, että peruskouluasiat ovat ihan helppoja ja turhia, koska niistä on tullut itsestäänselvyyksiä: mikä on tietenkin koko peruskoulun tarkoitus! Koulutuksen idea on nimenomaan antaa ihmiselle työkalut tehdä ihan mitä vaan, mahdollisimman monipuolisesti, ilman että unelmat kaatuvat siihen ettet osaa lukea tai laskea omaa rahankäyttöäsi.

[/quote]

Ei hän ole tyhmä ja hän puhui ensisijaisesti itsestään. Se, miten hän muuttaisi järjestelmää ei poista sitä, että hän ei ainakaan ajattele koulusta olleen hänelle mitään hyötyä, mutta sitä toki värittävät ne kaikki vaikeudet, joita hän aspergerina koki. Kiusaamiset, erilaisuuden, sopeutumisen ongelmat ja kokemuksen, että on jotenkin väärä etc etc. Toki koulu on hyödyllinen varmasti suurimmalle osalle on taas minun mielipiteeni, mutta mulla ei ollutkaan koulussa minkäänlaisia vaikeuksia. 
[/quote]

Se, että koulu on valtaosalle hyödyllinen, ei ole mikään "vain sinun mielipiteesi" vaan fakta. Samoin on fakta, etteivät kaikki pärjää koulussa, sekä se että on myös aikuisia jotka eivät osaa pyyhkiä omaa takapuoltaan. Erikoistapausten perusteella ei tosiaan kannata yleistää.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:29"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:27"]Tai siis tarkoitaan ei mitään sellaista opiskeltu, mihin tarvittavia perusteita hän ei olisi voinut helposti itse lukea ennen korkeakouluun menoaan.  [/quote] Kaverisi taitaa kuitenkin olla hieman tyhmä, kun ei ymmärrä ettei oppiminen ole useimmille ihmisille yhtä helppoa kuin hänelle saatikka sitten mieluisaa. Tuolla logiikallahan voitaisiin lopettaa koko koulutusjärjestelmä kaikkialta maailmasta, koska ihmisethän voivat vain itse oppia kaikki asiat lukemalla! Nyt käsi sydämelle: opiskelisitko muka itse yksin kotona lukien monipuolisesti sekä matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, historiaa, biologiaa, maantietoa, kielioppia, kirjallisuutta, englantia että yhteiskuntaoppia? Tuskinpa. On helppo sanoa jälkikäteen, että peruskouluasiat ovat ihan helppoja ja turhia, koska niistä on tullut itsestäänselvyyksiä: mikä on tietenkin koko peruskoulun tarkoitus! Koulutuksen idea on nimenomaan antaa ihmiselle työkalut tehdä ihan mitä vaan, mahdollisimman monipuolisesti, ilman että unelmat kaatuvat siihen ettet osaa lukea tai laskea omaa rahankäyttöäsi.

[/quote]

Ei hän ole tyhmä ja hän puhui ensisijaisesti itsestään. Se, miten hän muuttaisi järjestelmää ei poista sitä, että hän ei ainakaan ajattele koulusta olleen hänelle mitään hyötyä, mutta sitä toki värittävät ne kaikki vaikeudet, joita hän aspergerina koki. Kiusaamiset, erilaisuuden, sopeutumisen ongelmat ja kokemuksen, että on jotenkin väärä etc etc. Toki koulu on hyödyllinen varmasti suurimmalle osalle on taas minun mielipiteeni, mutta mulla ei ollutkaan koulussa minkäänlaisia vaikeuksia. 

[/quote]

Sanoisin, että kaverisi on assiksikin aika erikoislaatuinen, jos ei saanut koulusta mitään irti. Asseillahan ei yleensä ole varsinaisia oppimisvaikeuksia, ja opiskelu on usein kiinnostavaa, vaikka koulussa sosiaalisia vaikeuksia olisikin.

T: assi itsekin

Minä olen keski-ikäinen nainen, joka tulen perheestä, jossa toiset isovanhemmat olivat käyneet kiertokoulun ja toisilla oli mahdollisuus pidempään opilliseen sivistykseen. Molemmat vaurastuivat lopulta yhtä lailla, sillä he sattuivat elämään aikana, jossa kiertokoulun käyneen oli mahdollisuus jopa rikastua raadettuaan kylliksi metsässä vuosikymmeniä. Itse olen elänyt lapsuuteni vaiheessa, jossa oppikoulu oli juuri muuttunut peruskouluksi ja minusta tuli sukuni ensimmäinen maisterin tutkinnon suorittanut. Sen mahdollisti systeemi, joka takasi kaikille suomalaislapsille monipuolisen ilmaisen peruskoulutuksen, johon kuuluivat ennalta määrätyt yksilön yhteiskunnallisen toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot tämän henkilökohtaiset kyvyt huomioon ottaen, jälkimmäiseen kuuluivat peruskoulussa muun muassa valinnaiset kielet, muut valinnaisaineet ja tasokurssit. Oli siis päästy huomattavasti paljon pidemmälle siitä tilanteessa, missä isovanhempani hallitsivat vain auttavan yhteen- ja vähennyslaskutaidon lisäksi sen laatuisen luku- ja kirjoitustaidon, että kykenivät lukemaan sanomalehden ja kirjoittamaan lyhyehkön kirjeen. Kirjoja he eivät pystyneet lukemaan, kun taas toisten isovanhempien harrastus se oli. Niin muodoin pelkän kansakoulun käynyt isäni ei osaa mitään vierasta kieltä, jolle sillekin luku- ja kirjoitustaito on edellytys, tämän tiedän opetettuani suomen kieltä maahanmuuttajille.

Valmistuttuani yliopistossa toimin vuosia opettajana yläkoulusssa, rakastin työtäni, koska olin hyvä ja rakastettu opettaja, koulukiusattuna ymmärsin erilaisia oppilaita. Mutta en pitänyt systeemistä ja byrokratiasta, aikaisista aamuheräämisistä ja vaihdoin ammattia kulttuurin pariin, ja ajattelen, että se sopii paremmin myös erityisherkälle luonteelleni. Toki voisin olla katkera siitä, että minusta ei tullutkaan esimerkiksi viulistia, mutta tämä nyt sattui sitten taas johtumaan siitä, että en syntynyt vaikka Kuusiston perheeseen, jossa jo vaippaikäisille esiteltiin instrumentinsoiton saloja. Onneksi äitini kuitenkin vastaili innokkaasti kysymyksiini kirjaimista ja niinpä minun huomattiin osaavan lukea nelivuotiaana. Sillä lapsen parasta ajatteleva vanhempi, vaikka tarjoaisi myös omaa arvomaailmaansa, kuuntelee herkällä korvalla lapsensa kiinnostuksen kohteita.

Tältä kaikelta, omalta ajattelulta, ja kokemisen ja ennen kaikkea pitkäjännitteisen harjoittelun kautta oppimiselta, Kodin Kuvalehden esittelemä äiti sulkee tyttärensä, kun korostaa lukutaidon merkityksen vähäisyyttä ja tarjoaa vain valmiita malleja. Tämä on surullista.

Uppista

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:54"]Äiti ihmetteli, eikö voisi iloita tytön herkkyyden säilymisestä, kun ei ole tarvinnut kilpailla luokassa opettajan huomiosta? Jos herkkyys on sitä, että 9-vuotias tyttö ei saa sanaa suustaan vieraan ollessa paikalla ja pitää parhaana kotona olemisessa sitä, ettei tarvitse oppia mitään, niin onhan kyseessä aikamoinen tragedia lapsen elämässä. Ei tule pärjäämään maailmassa.
[/quote]

Samaa mieltä. Tytön elämä on pilalla, jos tuollainen meininki jatkuu :(

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 22:13"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:27"]Tai siis tarkoitaan ei mitään sellaista opiskeltu, mihin tarvittavia perusteita hän ei olisi voinut helposti itse lukea ennen korkeakouluun menoaan.  [/quote] Kaverisi taitaa kuitenkin olla hieman tyhmä, kun ei ymmärrä ettei oppiminen ole useimmille ihmisille yhtä helppoa kuin hänelle saatikka sitten mieluisaa. Tuolla logiikallahan voitaisiin lopettaa koko koulutusjärjestelmä kaikkialta maailmasta, koska ihmisethän voivat vain itse oppia kaikki asiat lukemalla! Nyt käsi sydämelle: opiskelisitko muka itse yksin kotona lukien monipuolisesti sekä matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, historiaa, biologiaa, maantietoa, kielioppia, kirjallisuutta, englantia että yhteiskuntaoppia? Tuskinpa. On helppo sanoa jälkikäteen, että peruskouluasiat ovat ihan helppoja ja turhia, koska niistä on tullut itsestäänselvyyksiä: mikä on tietenkin koko peruskoulun tarkoitus! Koulutuksen idea on nimenomaan antaa ihmiselle työkalut tehdä ihan mitä vaan, mahdollisimman monipuolisesti, ilman että unelmat kaatuvat siihen ettet osaa lukea tai laskea omaa rahankäyttöäsi.

[/quote]

Tässä tämän tytön kotikoulussa tiivistyy juuri kaksi ongelmaa: lapsi ei itse ole mikään pikkunero, joka haluaisi oppia yhtään mitään. Äitikään ei ilmeisesti ole itse mitenkään akateemisesti lahjakas eikä osaa opettaa lasta lukemaan. Kun tällaiset pitävät keskenään kotikoulua, niin jälki on sitten tämän näköistä.

Tuossa on suurena vaarana, että lapsi syrjäytyy pysyvästi yhteiskunnasta aikuiseksi kasvettuaan. Kotikoulun hedelmillä ei pötkitä pitkälle korkeakouluopinnoissa. Kotikoulusta on samalla viivalla vain jos opetus on hyvin laadukasta ja siellä opetellaan tasan samat asiat (samaan aikaan ja samassa järjestyksessä) kuin koulussakin.

Toisekseen koulu tosiaan opettaa lapsia toimimaan yhdessä ja olemaan osa yhteiskuntaa. Jos nyt teoreettisesti oletetaan että tyttö pääsee teininä ylä-asteelle tai lukioon (en tiedä voiko ylä-astetta käydä kotikouluna. Lukioon ei välttämättä pääse kotikoulun kautta jos opetus on heikkoa) niin miten hän pärjää kouluympäristössä? Jos ei ole aiemmin ollut koulussa, niin esimerkiksi ylä-asteelle siirtyminen voi olla paljon vaikeampaa kuin muille oppilaille. Tavallistakin oppilasta monesti jännittää - saati sitten kun ei koskaan ole ollut koulussa.

Lisäksi oppimisessa on luultavasti vakavia vaikeuksia jos kotona ei olla käyty kaikkea (esim. matematiikkaa) juuri saman kaavan mukaan läpi.

Minusta aika vastuutonta vanhemmilta.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:43"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:07"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:01"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 08:53"]

Siis en nyt lukenut artikkelia, mutta sanottiinko siinä, että lukemaanopettelu estetään? Mä kyllä ymmärrän, että lapsia kiinnostaa eri asiat eri ikäisinä eikä kaikkia 9-vuotiaitakaan vielä kiinnosta lukeminen välttämättä. Onhan se työläs prosessi, siis ainakin osalle meistä. Ja sit taas just matikka voi olla ihan itsestäänselvää ja helppoa.

En tuomitse siis ap:n kertoman mukaan vielä mitään, lapsi ehtii taatusti oppia niinkin perusasian kuin lukemisen. Miehenikin oppi vasta 3:lla luokalla lukemaan ja on hyvin fiksu ihminen ja osaa lukea ja on AMK tutkinto. Jos nyt pitää vedota, että lapsi oppii huonommin, kun ei oppinut aikaisemmin. 

[/quote]

Lasta ei artikkelin perusteella kannusteta lukemisen opetteluun. Viisas kasvattaja tekisi lukemisesta jännän jutun, lukisi lapselle paljon jne. Jutun mukaan lukeminen on mörkö: sitä vaatii ilkeä opettaja piirustusten sijaan, ja jutussa ihmetellään, miksi muka lukeminen olisi piirtämistä tärkeämpää. Miksiköhän?! Vähän "lorutellaan", mutta siitäkin saa lähteä heti pois, kun piirtäminen onkin heti kiinnostavampaa.

Miehelläsi on täytynyt olla vakavia oppimisongelmia, jos on oppinut lukemaan vasta kolmannella. Hänhän ei ole pystynyt osallistumaan suurimpaan osaan oppitunneistakaan! Hän ilmeisesti on saanut apua ja tukea koulussa, tukea joka tuolta pikkutytöltä puuttuu.

[/quote]

Ei ole, mieheni kävi kolmatta luokkaa 60-luvun alussa :)

[/quote]

Ihmettelen sitä että on sitten vanhana opiskellut, jos on ollut 9v 60-luvun alussa ja myöhemmin käynyt amk:ta. On nyt melkein kuuskymppinen ja n kymmenen vuotta sitten valmistunut amksta (ammattikorkeakouluja kun ei ole ollut kun runsaat kymmenen vuotta). Ei ole häävi oppija ;)

[/quote]

Itse et ole häävi oppija, kun luulet, että amk:ja on ollut 10 vuotta. Tai sitten vaikka osaat lukea niin et ymmärrä asioita. Mieheni meni sisään 1995 ja valmistui 4 vuotta myöhemmin. Perustele tuo "ei ole häävi oppija", siis jos 4 vuodessa valmistuu kuten pitääkin niin missä on oppimisvaikeus? 

[/quote]

Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloitettiin vasta 1996, ja nekin kokeiluluonteisesti. Nykymuotoisia ammattikorkeakouluja on ollut vasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

[/quote]

Mun kaveri aloitti amk:ssa 1994, heti kirjoitusten jälkeisenä syksynä. Kumma juttu kun sä väität ettei niitä silloin edes ollut olemassakaan. Missähän se mun kaveri sitten oikeasti opiskeli.

[/quote]

Amkit oli toiminnassa jo 1992! Siskoni pääsi ylioppilaaksi 1992 ja meni ammattikorkeakouluun suoraan lukiosta. Se oli silloin ihan uusi juttu, olisikohan ainakin meidän lähikaupungin amk aloittanut silloin.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 07:08"]

Jos nyt teoreettisesti oletetaan että tyttö pääsee teininä ylä-asteelle tai lukioon (en tiedä voiko ylä-astetta käydä kotikouluna.

[/quote]

Yläasteen voi käydä kotikouluna.

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:52"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]

Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?

Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.

[/quote]

Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.

Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.

[/quote]

Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.

Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)

Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.

[/quote]

Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.

Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.

[/quote]

Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.

[/quote]

Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.

[/quote]

Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.

[/quote]

Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.

Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.

[/quote]

Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.

[/quote]

Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.

Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.

Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.

[/quote]

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.

[/quote]

Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.

Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.

Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.

Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.

[/quote]

Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.

"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."

Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).

[/quote]

Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.

Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?

Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.

Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?

[/quote]

Olen toki, mutta se ei ole olennaista.

Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.

Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.

[/quote]

Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.

Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!

[/quote]

Eivät ne muutu, sillä merkityssuhde oli prosesseissa eli didaktiikassa eikä termien yhteensopivuudessa.

Lukeminen voi tietenkin olla esimerkiksi sään lukemista. Mutta olen kaiken aikaa puhunut tekstin luvusta.

Kyllä ne muuttuvat, jos toisella puolella on kaksi erimerkityksellistä termiä (sinulla ajotaito ja ajaminen) ja toisaalla vain yksi (lukutaito). Et voi selittää termiä itsellään (kuten nyt teet ajotaidolla ja ajamisella), jos et samaan aikaan hyväksy samaa lukutaidolle ja lukemiselle.

Ihan näin meidän kesken, didaktiikka ei ole prosessi vaan opetusoppi ja sen kohteena ovat opetustapahtumaan liittyvät kysymykset. Ihan kiva veto heittää se keskusteluun, johon se ei tässä tapauksessa lainkaan kuulu.

[/quote]

Didaktiikka on myös retoriikan osa.

Kyllä voin, sillä merkityssuhde on prosessissa eikä termeissä.

En jaksa koko ketjua lukea, mutta tosiaan tuo ettei 9-v osaa lukea - miten siinä voi opiskella mitään muutakaan? Tai eihän tuolla mitään opiskeltu, leikittiin ja leivottiin vaan, ja mukula näytti ottavan päivätorkutkin puussa... Itsellä kun on ollut alle kouluikäisestä hirveä lukuinto, niin ihmetyttää. Sitäpaitsi, mun mielestä mukula näyttää noissa lehden kuvissa aika lihavaltakin, no ehkä vaan "lapsenpyöreyttä". Hyvä että lastensuojelu tarkkailee.

Verovaroilla rahoitetusta, monipuolisesta, kaikille yhteisestä peruskoulutuksesta on muutamassa kymmenessä vuodessa tullut itsestäänselvyys, jota ei osata arvostaa.

Tuo ei ole totta, lain mukaan kunnan täytyy valvoa kotikoululaisen oppimista, mutta kokeista ei laissa ole sanottu mitään, kunta päättää itse miten valvonta tehdään. Meidän perhe espoossa käy kerran vuodessa tapaamassa valvovaa opettajaa, ja kokeita ei tehdä (paitsi kotona omaksi huviksi).

Lastensuojelun pitää puuttua jo tuohon. Ihan pöyristyttävää.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:52"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]

Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?

Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.

[/quote]

Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.

Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.

[/quote]

Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.

Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)

Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.

[/quote]

Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.

Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.

[/quote]

Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.

[/quote]

Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.

[/quote]

Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.

[/quote]

Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.

Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.

[/quote]

Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.

[/quote]

Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.

Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.

Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.

[/quote]

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.

[/quote]

Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.

Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.

Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.

Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.

[/quote]

Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.

"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."

Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).

[/quote]

Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.

Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?

Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.

Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?

[/quote]

Olen toki, mutta se ei ole olennaista.

Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.

Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.

[/quote]

Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.

Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!

[/quote]

Eivät ne muutu, sillä merkityssuhde oli prosesseissa eli didaktiikassa eikä termien yhteensopivuudessa.

Lukeminen voi tietenkin olla esimerkiksi sään lukemista. Mutta olen kaiken aikaa puhunut tekstin luvusta.

Kyllä ne muuttuvat, jos toisella puolella on kaksi erimerkityksellistä termiä (sinulla ajotaito ja ajaminen) ja toisaalla vain yksi (lukutaito). Et voi selittää termiä itsellään (kuten nyt teet ajotaidolla ja ajamisella), jos et samaan aikaan hyväksy samaa lukutaidolle ja lukemiselle.

Ihan näin meidän kesken, didaktiikka ei ole prosessi vaan opetusoppi ja sen kohteena ovat opetustapahtumaan liittyvät kysymykset. Ihan kiva veto heittää se keskusteluun, johon se ei tässä tapauksessa lainkaan kuulu.

[/quote]

Didaktiikka on myös retoriikan osa.

Kyllä voin, sillä merkityssuhde on prosessissa eikä termeissä.

[/quote]

Saisiko lähteen? Minun tietojeni mukaan Hellström on esittänyt, että didaktiikka koostuu retoriikasta ja dialektiikasta, mutta se ei tarkoita, että didaktiikka olisi prosessi.

Voisit myös avata käyttämäsi termit merkityssuhde, teoria, paraabeli ja termi. Keskustelussa on ongelmana se, että et suostu pitäytymään logiikassa yleisesti hyväksytyissä malleissa vaan muuttelet niitä lopputuloshakuisesti. Se ei valitettavasti dialogissa ole diskurssin kannalta relevantti vaihtoehto.

[/quote]

Didaktisuus on osa retoriikkaa, kuului väite. Prosessilla viittasin juuri funktionaalis-didaktiseen tulokulmaan (ajotaito ajamisena vs. eläminen metaforana). Didaktisuus on siis tuon parin retorinen lopputuote, "vertauksen opetus".

Merkityssuhteella tarkoitin termien ja merkityksen suhdetta.

Teorialla ymmärrän syntagmaattista tai analyyttista (nomoteettista) todellisuudenkuvausta. Ruokailu on juuri tälle vastakkaista toimintaa.

Paraabeli = (didaktinen) vertaus.

[/quote]

Olet todella hauska! Otat tieteellisen termistön ja sitten kehittelet niille selitykset, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen sanaston kanssa. Kiva yritys, mutta ei mene läpi.

Nostanpa tämän

Mä luin aika surullisena tuota juttua myös. Toki on hienoa ottaa lapsen herkkyys huomioon, mutta elämä ei voi olla pelkkää hauskanpitoa ja huvittavia asioita.

Ja juuri tuo, ettei edes yritetä opettaa lukemaan, koska ei kiinnosta lasta juuri nyt. Voi apua! Lukutaito on (lähes) kaiken oppimisen perusta kuitenkin.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 20:35"]

Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.

Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.

[/quote]

Kuulostaa Jean-Jacques Rousseun löpinöiltä, muistaakseni hänellä oli herttainen mutta epäkäytännöllinen ajatus että kaiken oppisen lähtökohta on lapsen omat kiinnostuksen kohteet.Eli koulujärjeslmän sijasta opettajan ja oppilaan pitäisi vain hillua ulkona,ja opettaja vastailee oppilaan kysymyksiin. Aika jännä kyllä, jos joku vielä nykyaikana ajattelee että lapsi menee jotenkin pilalle,jos häntä opetetaan normaalisti.Mitä jos tapauksen tyttöä ei koskaan kiinnosta lukeminen ja laskeminen,ainoastaan kivat jutut? Ei taida oikein pärjätä maailmassa sillä,että osaa vain laulaa ja leipoa hyvin.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 22:04"]

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 18:37"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:52"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 20:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 18:33"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:51"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:27"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:51"]

Niin... Lukutaito ei joka kerran paranna kokemusta jostain asiasta. Eikö se nyt ole selvää, kun korrelaatiota lukutaidon ja kokemusrikkauden välillä tuskin on?

Olet toisaalta oikeassa, mutta analyysisi on aika vasemmistolainen.

[/quote]

Sinä nyt itse vedit tuon "kokemusrikkauden" mukaan keskusteluun.

Ei taida olla mitään erityisen vasemmistolaista siinä tiedossa, että suurimman osan länsimaiden historiasta tavallinen kansa on ollut melkein maaorjan asemassa olosuhteiden pakosta, eikä siinä, ettei tuo ole mitenkään tavoiteltava olotila. Joskus 1800-luvulla oltaisiin vielä pidetty radikaalina sosialismina sitä ajatusta, että kaikilla kansalaisilla voisi olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella kykyjensä mukaan, mutta nykypäivänä ei varmastikaan edes kaikista oikeistolaisin oikeistolaispuolue yrittäisi vähätellä opiskelun tärkeyttä.

[/quote]

Niin vedin. Tieto lisää joskus tuskaa.

Tarkoitin lähinnä sitä, miten näit keskustelun hyvin kahtiajakautuneesti. Maalaat vähän liian leveällä pensselillä historiaa :)

Opiskelun tärkeys ei ole universaali. Yhtä vähän on turvavyön kayttö autoissa joka kuskille must.

[/quote]

Mutta muista, että ajotaito on kuskille must. Ei se auto liiku metriäkään, jos kuski ei tiedä, miten auto käynnistyy ja mitä tulee tehdä, että auton saa liikkeelle. Siksi lukutaito ei ole metaforarinnasteinen turvavyölle vaan ajotaidolle.

Kannattaisi olla vähän tarkempi näissä rinnastuksissaan, jos ainoa syy kirjoittaa on oman pikkunäppäryyden esiintuominen.

[/quote]

Ajotaito on yhtä must kuin elämäkin tuossa. Turvavyö on vain työkalu muiden joukossa.

[/quote]

Varmaan haluat täsmentää? Jos ajotaito on yhtä tärkeää kuin elämä, niin miksi ihmeessä myös lukutaito ei sitä olisi? Miksi ajotaito on must, lukutaito väline ja rinnastettavissa turvavyöhön? Logiikkasi ontuu nyt ja pahasti.

[/quote]

Ajotaito on elämä itse siis. Lukutaito ei ole elämälle välttämätöntä kuten se.

[/quote]

Ei, et voi rinnastaa ajotaitoa elämään, mutta lukutaitoa et.

Sinun mukaasi lukutaito ei ole välttämätöntä elämälle. Ajotaitokaan ei ole välttämätöntä elämälle, koska suurin osa universaalia yhteisöä ei autoa osaa ajaa. Eikä ole olemassa mitään absoluuttista totuutta, jonka mukaan ajotaidon ja elämän voisi rinnastaa, jos ei samalla hyväksy sitä, että lukutaito on taito siinä missä ajotaitokin.

[/quote]

Ajotaito oli tuossa kyllä kielikuva. Ajotaidon ja turvavyön suhde on sama kuin elämän ja lukutaidon suhde. Oletuksena oli, että ajotaito on elämää eikä erityistä taitoa.

[/quote]

Harmi, että logiikkasi pettää jopa kielikuvatasolla.

Sinulle ajotaidon ja turvavyön suhde = elämän ja lukutaidon suhde.

Nyt unohdat sen universaalin tosiseikan, että turvavyö voi olla olemassa, vaikka ei olisi ajotaitoa, mutta lukutaitoa ei voi olla, jos ei ole elämää. On totta, että ajotaito ei tarvitse rinnalleen turvavyötä yhtään sen enempää kuin elämä tarvitsee lukutaitoa, mutta lausekemaailmassa suhde on yhteismitallinen vasta sitten, jos kun kaikki teoreettiseen lausekkeeseen liittyvät ehdot täyttyvät. Sinulla ne eivät nyt täyty.

[/quote]

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta ajaessa. Samoin lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta elämästä. En puhunut mitään turvavyön olemassaolosta. Sehän on mieletön huomiona, sillä metafora vaatii olemassaolottomuutta ollakseen metafora.

[/quote]

Mutta huomaa: edelleenkin pätee se, että turvavyö voi olla, vaikka ei ole ajotaitoa; lukutaitoa ei ole ilman elämää. Siksi vertauksesi ontuu ja pahasti.

Sanot, että turvavyös saa käyttötarkoituksensa vasta ajettaessa, mutta ajaminen on eri asia kuin ajotaito! Turvavyö ei saa käyttötarkotustaan ajotaidossa vaan jossain ihan muussa (itse kirjoitit!), joten et voi verrata sitä siihen, että lukutaito saa käyttötarkoituksensa elämässä.

Et voi metaforien maailmassa käyttää ei-yhteismitallisina rinnakkain kahta eri taitoa. Jos käytät turvavyötä lukutaidon metaforana, sinun tulee ymmärtää, että jopa metaforien maailmassa lausekkeiden tulee täyttää vertailtavuuden kriteerit.

Helpompaahan sinun olisi tunnustaa, että epäonnistuit tässä turvavyöesimerkissä, mutta kiva lukea, miten kiemurtelet epätoivoissasi pois epäonnistumisen kipeästä kohdasta.

[/quote]

Turvavyö voi olla olemassa ilman ajotaitoa ja lukutaito ei ole olemassa ilman elämää, totta. Mutta kyseessä olikin vertauskuva, tarkemmin sanoen paraabeli, eikä looginen esitys aiheesta.Paraabelin ei tarvitse palautua logiikkaan toimiakseen.

Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään. Tätä paraabelia ei tuhoa se, että turvavyön olemassaolo on riippumaton ajotaidosta ja lukutaidon olemassaolo on riippuvainen elämästä. Paraabelin tarkoitus on korostaa itse prosessia eikä vertailtavien asioiden yhteensopivuutta.

"Niinistö johtaa Suomea kuten Jeesus johtaa opetuslapsiaan."

Voin, siis periaatteessa, verrata Niinistön ja Suomen suhdetta Jeesuksen ja opetuslasten suhteeseen siitä riippumatta, että jälkimmäisiä ei ole olemassa ja Suomen olemassaolo on Niinistön olemassaolon edellytys, mutta opetuslasten olemassaolo ei ole Jeesuksen olemassaolon edellytys. Kahden ilmiön vertauskuvan eli paraabelin tarkoitus on kertoa jotain kahden eri ilmiön välisen suhteen luonteesta (Niinistön johtaminen = Jeesuksen johtaminen), ei vertailla eri ilmiöiden statusta tai loogista vastaavuutta keskenään (Niinistö = Jeesus, Suomi = opetuslapset).

[/quote]

Minusta sinä olet aika epälooginen väittäessäsi, että ajotaito ja ajaminen ovat synonyymeja.

Kirjoitit itse, että "Turvavyö saa käyttötarkoituksensa vasta kun ajetaan, lukutaito saa käyttötarkoituksensa vasta kun eletään." Miksi nyt kirjoitat ajamisesta etkä ajotaidosta?

Päätä nyt, onko ajotaito vai ajaminen se metaforinen ilmaus, koska käyttäessäsi molempia ja vieläpä eri sisältöisissä tarkoituksissa, vedät koko ajan mattoa ajatusrakennelmasi alta.

Tuossa Jeesus/Niinistö -vertauksessa sinulla on koko ajan sama metaforinen verbi eli johtaminen. Entä jos vaihtaisit sen Niinistön johtamistaidoksi ja pohtisit, oletko edelleen yhteismitallinen. Voiko johtaminen olla sama asia kuin johtamistaito? Edes metaforana?

[/quote]

Olen toki, mutta se ei ole olennaista.

Ajamisella koetin selkiyttää ajotaidon merkityssuhdetta, eli sitä, että ajotaito ei ollut taitoa, vaan elämistä.

Kyllä johtamistaitoa voi teoriassa verrata esimerkiksi elämiseen myös. Olen kaiken aikaa sanonut, että kyse ei ollut kirjaimellisesta taidosta, vaan elämiseen rinnastettavasta toiminnasta. Selkeämpää olisi ollut puhua ajamisesta eikä ajotaidosta, myönnetään, mutta ero ei ole olennainen retorisesti.

[/quote]

Ahaa - haluat olla tarkoituksella epälooginen? Merkityssuhteet muuttuvat olennaisesti, jos teet substantiivista yllättäen verbin.

Miksi emme siis puhuisi myös lukemisesta eikä lukutaidosta? Ja havaitsisi, että käytännössä lukeminen on muutakin kuin lukutaitoa. Lukeminen on sama asia kuin eläminen (siis noin niin kuin metaforisesti) ja kas, näin lukutaidosta tulee elintärkeä asia!

[/quote]

Eivät ne muutu, sillä merkityssuhde oli prosesseissa eli didaktiikassa eikä termien yhteensopivuudessa.

Lukeminen voi tietenkin olla esimerkiksi sään lukemista. Mutta olen kaiken aikaa puhunut tekstin luvusta.

Kyllä ne muuttuvat, jos toisella puolella on kaksi erimerkityksellistä termiä (sinulla ajotaito ja ajaminen) ja toisaalla vain yksi (lukutaito). Et voi selittää termiä itsellään (kuten nyt teet ajotaidolla ja ajamisella), jos et samaan aikaan hyväksy samaa lukutaidolle ja lukemiselle.

Ihan näin meidän kesken, didaktiikka ei ole prosessi vaan opetusoppi ja sen kohteena ovat opetustapahtumaan liittyvät kysymykset. Ihan kiva veto heittää se keskusteluun, johon se ei tässä tapauksessa lainkaan kuulu.

[/quote]

Didaktiikka on myös retoriikan osa.

Kyllä voin, sillä merkityssuhde on prosessissa eikä termeissä.

[/quote]

Saisiko lähteen? Minun tietojeni mukaan Hellström on esittänyt, että didaktiikka koostuu retoriikasta ja dialektiikasta, mutta se ei tarkoita, että didaktiikka olisi prosessi.

Voisit myös avata käyttämäsi termit merkityssuhde, teoria, paraabeli ja termi. Keskustelussa on ongelmana se, että et suostu pitäytymään logiikassa yleisesti hyväksytyissä malleissa vaan muuttelet niitä lopputuloshakuisesti. Se ei valitettavasti dialogissa ole diskurssin kannalta relevantti vaihtoehto.

[/quote]

Didaktisuus on osa retoriikkaa, kuului väite. Prosessilla viittasin juuri funktionaalis-didaktiseen tulokulmaan (ajotaito ajamisena vs. eläminen metaforana). Didaktisuus on siis tuon parin retorinen lopputuote, "vertauksen opetus".

Merkityssuhteella tarkoitin termien ja merkityksen suhdetta.

Teorialla ymmärrän syntagmaattista tai analyyttista (nomoteettista) todellisuudenkuvausta. Ruokailu on juuri tälle vastakkaista toimintaa.

Paraabeli = (didaktinen) vertaus.

[/quote]

Olet todella hauska! Otat tieteellisen termistön ja sitten kehittelet niille selitykset, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen sanaston kanssa. Kiva yritys, mutta ei mene läpi.

[/quote]

Kyllä noilla on.

Onko mitenkään mahollista, että aiempia viestejä ei enää lainattaisi kilometrikaupalla?