Kodin kuvalehti: Lapsi ei tarvitse lukutaitoa, ettei herkkyys katoa
Kodin kuvalehdessä oli juttua perheestä, jossa tyttö oli kotikoulussa, koska äidin mielestä se on herkälle lapselle parasta. Lasta ei edes yritetä opettaa lukemaan, vaan pääpaino koulussa on mukavissa asioissa kuten leivän leipominen ja laulaminen. Jos ei huvita niin ei huvita.
Olen tähän asti ollut kotikoulujen kannattaja, koska siten lapsi voi oman herkkyyskautensa mukaan oppia asioita nopeasti ja helposti, mutta nyt kyllä alkoi arveluttaa. Meillä lapset oppineet lukemaan 3v iässä, jolloin ovat jaykuvasti kysyneet kirjaimia ja sitä, että lukeeko tuossa Matti ja tuossa maito. Todennäköisesti kausi olisi mennyt ohi, jos ei olisi mitenkään regoitu.Toki lapsi oppii asioita, vaikka mitään ei varsinaisesti opeteta, mutta monessa jutussa opettaminen auttaa oppimisessa (kuten vaikka matematiikassa). Jos ei lukemisen opettaminen kiinnosta äitiä, niin herkkyyskausi saattaa mennä ohi (todennäköisesti meni aikaa sitten) ja oppiminen tulee aina vain vaikeammaksi.
Kommentit (521)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:25"]
Siis tietenkin tuollainen on minusta kohtuullisen hölmöä toimintaa vanhemmalta, mutta luotan paikallisten viranomaisten arvioineen tilanteen. Ja tämä lapsi oppii ainakin sen, että mikään ei tule eteen tarjottimella, vaan jos jotain haluaa, on tärkeää myös itse olla motivoitunut. Koska se tulee hänelle vain sillä lailla. Ainakin osa asioista. Kokonaisuutta tuntematta.
Jossain vaiheessa tyttö siis alkaa ajatella, että haluaa lukea, se on hänestä mielekästä. Tuohan on siis oikeastaan aika zen-mäistä opetusta: opettaja saapuu, kun oppilas on valmis :)
183
[/quote]
Mutta eikö tuossa ole kuitenkin se ongelma, että tässä ei ole kyse mistään erikoisalasta. Ei siis ole kyse siitä, että tyttö yhtäkkiä 14-vuotiaana kiinnostuisi keskiajan historiasta ja alkaisi opiskella sitä intohimolla. Tämänkaltaisia motivoitumisia olen itsekin kokenut elämässäni monta kertaa, ja se on aina yhtä mahtava kokemus.
Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:06"]
Mä en nyt muutenkaan ymmärrä ketjussa esiintyvää toisten ratkaisujen kauhistelua. Millä lailla itse takaatte lapsillenne hyvät eväät aikuisuudessa? Minun äitini ainakin teki kauheasti niitä "oikeita asioita" (tai luuli tekevänsä) kun mä olin lapsi, mutta oli minun toiveeni jyräävä kuuntelematon tyranni-idiootti ja olen kärsinyt koko aikuisikäni 40-vuotiaaksi asti pahasta masennuksesta muutamia kausia lukuunottamatta.
Itsetuntoni on huono jne. Sitten te vielä perustelette huoltanne tyyliin "meidänlaisemme pärjääjät tulevat kiusaamaan ja jauhamaan tämän tytön jalkoihimme, siksi sen äidin pitäisi kasvattaa sitä lasta kuten me teemme."
Jos te kerran pärjäätte niin osaatte varmaan kasvattaa lapsenne suvaitsemaan erilaisuutta? Jos tyttö ei pärjää teidän työpaikoissanne aikanaan niin hän voi varmasti tehdä jotain muuta, mutta sen te haluatte kieltää tarjoamalla hänelle tulevaisuutta kiusattuna, häpäistynä tyttönä, koska hän ei osaaa noudattaa teidän työpaikkojenne ja maailmanne sääntöjä. Kyllä mä uskon, että meille kaikille on tilaa tässä maailmassa ja tuo äiti tietää mitä tekee aivan yhtä paljon kuin te kauhistelijat (eli ehkei niin paljon, kuin luulette.)
[/quote]
Ihmiset ovat tällaisilla palstoilla keskimäärin melko matalasti koulutettuja. Näiden on aina vaikeampi ymmärtää erilaisuutta ja toiseutta.
[/quote]
Eli haluat tällä tuoda omat ennakkoluulosi peliin. Kyllä täällä on meitä akateemisia paljon. Ymmärrämme, miten suuri lahja lukutaito on ja miten Suomessa on etuoikeus oppia lukemaan, vaikka onkin tyttö.
On niitä lukutaidottomiakin haastateltu lehdissä. Yksikin mies oli täysin riippuvainen vaimonsa hyväntahtoisuudesta arjessa pärjätäkseen. Lukutaidotyomuus tai heikoksi jäävä lukutaito on suuri henkilökohtainen tragedia.
[/quote]
Luuleksä, että tuollainen on tätä päivää? Jutun tyttö oppii takuulla lukemaan kun aika on oikea. Ei kai ne nyt niin tyhmiä siinä artikkelissa olleet?
[/quote]
Jos 9-vuotia ei ole oppinut tuohon ikään mennessä lukemaan "itsekseen" (siis ilman varsinaista intensiivistä opettamista niinkuin jotkut lapset jo vuosiakin ennen kouluikää), niin miten kuvittelit hänen sen oppivan "kun aika on oikea"? Jos tällainen "nyt minä opin, koska nyt minulla on siihen oma halu" ajattelu pitäisi paikkansa, niin miksi luulet lukemisen opettelemisen, silloinkin kun siihen on valtava oma palo, olevan todella vaikeaa aikuisiällä?
Lukemisen vaikeudet jo ensimmäisen luokan keväällä - toisen luokan syksyllä ennustavat jo pysyvämpiä lukemisen hankaluuksia, jipa varsinaisia lukivaikeuksia. Tästä löytyy paljon tutkimustietoa niile, jotka mahdollisesti ovat asiasta kiinnostuneita.
[/quote]
Tyttö motivoituu lukemiseen sitten kun huomaa itse siitä olevan hänelle jotain hyötyä ja iloa.
[/quote]
Toki voi motivoitua. Kuitenkin, kuten jo yllä kirjoitin, vaikka myöhemmässä vaiheessa oma tahto ja halu lukemiseen olisi suuri, niin lukemisen oppiminen voi olla todella vaikeaa. Sitäkin vaikeampaa, jos (ja tämän tytön tapauksessa ilmeisesti kun) henkilö ei ole oppinut ponnistelemaan oppimisen eteen, sietämään myös kovaa ponnistelua ja hetkittäisiä epäonnistumisia. Opiskelu ja oppiminen kun eivät koskaan ole pelkkää ihanaa eteenpäin porskuttamista.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:34"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:06"]
Mä en nyt muutenkaan ymmärrä ketjussa esiintyvää toisten ratkaisujen kauhistelua. Millä lailla itse takaatte lapsillenne hyvät eväät aikuisuudessa? Minun äitini ainakin teki kauheasti niitä "oikeita asioita" (tai luuli tekevänsä) kun mä olin lapsi, mutta oli minun toiveeni jyräävä kuuntelematon tyranni-idiootti ja olen kärsinyt koko aikuisikäni 40-vuotiaaksi asti pahasta masennuksesta muutamia kausia lukuunottamatta.
Itsetuntoni on huono jne. Sitten te vielä perustelette huoltanne tyyliin "meidänlaisemme pärjääjät tulevat kiusaamaan ja jauhamaan tämän tytön jalkoihimme, siksi sen äidin pitäisi kasvattaa sitä lasta kuten me teemme."
Jos te kerran pärjäätte niin osaatte varmaan kasvattaa lapsenne suvaitsemaan erilaisuutta? Jos tyttö ei pärjää teidän työpaikoissanne aikanaan niin hän voi varmasti tehdä jotain muuta, mutta sen te haluatte kieltää tarjoamalla hänelle tulevaisuutta kiusattuna, häpäistynä tyttönä, koska hän ei osaaa noudattaa teidän työpaikkojenne ja maailmanne sääntöjä. Kyllä mä uskon, että meille kaikille on tilaa tässä maailmassa ja tuo äiti tietää mitä tekee aivan yhtä paljon kuin te kauhistelijat (eli ehkei niin paljon, kuin luulette.)
[/quote]
Ihmiset ovat tällaisilla palstoilla keskimäärin melko matalasti koulutettuja. Näiden on aina vaikeampi ymmärtää erilaisuutta ja toiseutta.
[/quote]
Eli haluat tällä tuoda omat ennakkoluulosi peliin. Kyllä täällä on meitä akateemisia paljon. Ymmärrämme, miten suuri lahja lukutaito on ja miten Suomessa on etuoikeus oppia lukemaan, vaikka onkin tyttö.
On niitä lukutaidottomiakin haastateltu lehdissä. Yksikin mies oli täysin riippuvainen vaimonsa hyväntahtoisuudesta arjessa pärjätäkseen. Lukutaidotyomuus tai heikoksi jäävä lukutaito on suuri henkilökohtainen tragedia.
[/quote]
Luuleksä, että tuollainen on tätä päivää? Jutun tyttö oppii takuulla lukemaan kun aika on oikea. Ei kai ne nyt niin tyhmiä siinä artikkelissa olleet?
[/quote]
Jos 9-vuotia ei ole oppinut tuohon ikään mennessä lukemaan "itsekseen" (siis ilman varsinaista intensiivistä opettamista niinkuin jotkut lapset jo vuosiakin ennen kouluikää), niin miten kuvittelit hänen sen oppivan "kun aika on oikea"? Jos tällainen "nyt minä opin, koska nyt minulla on siihen oma halu" ajattelu pitäisi paikkansa, niin miksi luulet lukemisen opettelemisen, silloinkin kun siihen on valtava oma palo, olevan todella vaikeaa aikuisiällä?
Lukemisen vaikeudet jo ensimmäisen luokan keväällä - toisen luokan syksyllä ennustavat jo pysyvämpiä lukemisen hankaluuksia, jipa varsinaisia lukivaikeuksia. Tästä löytyy paljon tutkimustietoa niile, jotka mahdollisesti ovat asiasta kiinnostuneita.
[/quote]
Tyttö motivoituu lukemiseen sitten kun huomaa itse siitä olevan hänelle jotain hyötyä ja iloa.
[/quote]
Harva lapsi huomaa itse lukemisen iloja, sen enempää kuin uimisen tai pyöräilynkään, ellei niitä hänelle ensin osoiteta.
[/quote]
...siis... ooksä tosissasi? Vastaa, pliis.
[/quote]
Siis mitä ihmettä te nyt sekoilette ja vertaatte lukemista seksiin?
Kyllä, olen tosissani. Lukemisen iloa ei voi "tajuta", ellei ensin osaa edes vähän lukea. Lapsi ei voi omin voimin päättää, onko lukeminen hauskaa vai ihan mälsää, ellei saa lukutaitoa eli kykyä ylipäätään kokeilla lukemista.
Aivan kuten uimisen iloa ei voi tuntea, ellei ensin osaa uida. Minulla on tästä itse asiassa oikein hyvä esimerkki, koska minä en pikkulapsena osannut uida. Äitini pelkäsi päästää minua kahluuallasta syvempiin vesiin, joten en koulussakaan oppinut uimaan. (En tiedä, miten äitini tässä onnistui, mutta näin kävi.) Minulle itsellenikin uiminen oli suuri mörkö, enkä todellakaan osannut kaivata sitä, kun äiti oli opettanut pelkäämään vettä. Vasta myöhemmin tajusin, mitä olin menettänyt, sillä uiminenhan oli hauskaa. Harmi vain, että vieläkään nyt yli kolmekymppisenä en osaa kunnolla uida.
Harvemmin ihminen osaa kaivata asioita, joista ei tiedä mitään.
Lasten aivot luovat ärsykkeistä hermoyhteyksiä tehokkaasti joka mahdollistaa sen, että lapsi oppii nuorena paljon helpommin tietynlaista hahmottamista vaativia asioita kuin vanhempana. Moneen perustaitoon kuten lukemiseen, luetun ymmärtämiseen, luovaan ja matemaattiseen ajatteluun luodaan vankka pohja jo kauan ennenkuin tulee ajankohtaiseksi oppia taidon käyttäminen. Jos ärsykkeitä ei tarjota, oppimiseen vaadittavien hermoyhteyksien luominen on hitaampaa ja vaikeampaa. Jos lapsen aivoja ei ole stimuloitu esimerkiksi lukemiseen tarvittavaan hahmottamiseen, tulee sen oppiminen myöhemmin olemaan hyvin vaikeaa siinä missä sama lapsi olisi saattanut oikeilla ärsykkeillä oppia pitkälti itsekseen lukemaan paljon aiemmin. Varhaislapsuudessa stimuloitu lapsi voi olla peruskoulussa huono matematiikassa motivaation puutteen vuoksi mutta innostua asiasta myöhemmin ja oppia tehokkaasti. Jos pohjaa ei ole lapsuudessa luotu, motivaatiosta huolimatta oppiminen tulee olemaan kankeaa ja hankalaa.
Tällekin tyttärelle äitinsä on todennäköisesti pedannut elinikäiset oppimisvaikeudet sillä ettei ole antanut lapsen ajattelun kokea haasteita siinä ajattelutavassa jota valitettavasti kertakaikkiaan tarvitsee pystyäkseen hoitamaan yhteiskuntamme perusasioita. Kaikkien ei tarvitse omata lukupäätä tai olla matikaneroja, mutta näiden asioiden perushahmottamisen pitäisi tapahtua jo varhaislapsuudessa.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 10:27"]
Mutta mä en ikinä aloita. Mä tuun puhumaan teille vittuillen vain jos mä näen tällaisia aloituksia. Jos olette hiljaa niin saatte olla ihan rauhassa. Koska en usko, että osaan puhua teille järkeä, mikä tietenkin olisi se paras vaihtoehto, niin se menee sitten vain tällaiseksi nolitteluvittuiluksi.
[/quote]
Sinun oma ongelmasi tuo, että et osaa puhua meille järkeä. Johtunee siitä heikosta itsetunnosta, josta syyllistät äitiäsi.
Kyllä yhteiskunta hyväksyy erilaisuuden, mutta on äärettömän vaikea hyväksyä sitä, että äiti sulkee lapseltaan kaikki mahdolliset ovet maailmaan ja pitää tätä tynnyrissä vedoten herkkyyteen. Ei jutussa ole kyse vain lukutaidosta vaan siitä, miten äiti pyrkii monin eri tavoin osoittamaan lapselleen, että maailma on paha paikka sen sijaan että avaisi maailman kaiken hyvyyden lapselleen. Ihan se ja sama, onko tuosta lapsesta koskaan työkaverikseni, mutta jos hänen koko elämänsä on poukkoilua metsässä ja vähän sinnepäin tehtyjä joogaharjoituksia, niin minusta se elämä menee hukkaan.
[/quote]
Niin sinusta! Mutta elääkö toi tyttö sinulle. Ei elä. Minusta sellainen elämä taas olisi ihanaa. Ja kyllä minunkin äitini opetti minulle, että maailma on paha paikka ja samaa saarnasitte täällä minun mielestäni tekin. Mutta hyvä, jos olettekin eri mieltä ja tyttö maailmaan mahtuu.
[/quote]
Ei tuo tyttö minulle elä, mutta ei hän elä äidilleenkään. Hirveä fakta on se, että kukaan ei ole maailmassa yksin, vaikka se maailma pois suljettaisiin. Varmasti elämä ilman velvollisuuksia ja vastuita on ihanaa, mutta kun kirjoituksen tytön vanhemmat kuolevat, niin mistä hän saa ruokansa, miten maksaa kiinteistöveron ja miten osaa mennä sairastuessaan lääkäriin?
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[/quote]
Kuinka niin? Asetit kärryt hevosten eteen eli lukutaidon kaiken perustaksi.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 19:05"]
Suoraan lehdestä: "Herkkä lapsi ei tarvitse monta ystävää. Miksi kaikkien kavereiden pitäisi olla saman ikäisiä, voihan aikuisenkin kanssa olla ystävä?"
Entä jos lapsi itse tahtoisi samanikäisiä ystäviä, joiden kanssa on samat kiinnostuksen kohteet ja samat tavat toteuttaa niitä? Kuinka moni aikuinen osaa leikkiä samalla tavalla kuin lapsi? Kuulostaa epäilyttävästi siltä, ettei tytöllä ole kavereita, ja että äiti tahtoo pitää asiat sellaisena kuin ne nyt ovat.
[/quote]
Jotenkin kauheaa, että tuo äiti on päättänyt lapsen puolesta, ettei tämä tarvitse ystäviä, koska on yhtä herkkä kuin äitikin samassa iässä ja kaikin tavoin tietenkin muutenkin äidin kaltainen... Hienoa keittiöpsykologiaa.
[/quote]
Ja ihmettelen Kodin Kuvalehden hymistelevää tyyliä hyväksyä tuollaisen elämäntapaintiaanin tapa varastaa lapsensa elämä. Välittömästi lapsuus, ystävät ja onnistumisen ja oppimisen ilo koulussa sekä samaan aikaan tulevaisuus. Koska tuollaisilla eväillä ei maailmassa pärjää mitä hörhöäiti lapselleen tarjoaa. Ilman koulua jää ryhmäytymisen oppiminen kokonaan. Ja kyllä kasvava lapsi tarvitsee ikäistään seuraa oppiakseen elämään ihmisiksi. Yksinään leikkien ja äidin kanssa metsäretkiä tehden ei saa kuin kummallisen erakon aikaan.
[/quote]
Lukekaapa tarkemmin se juttu ja rivien välitkin. Kodin kuvalehti (= toimittaja) ei hymistele vaan on kauhistunut. Hän kirjoittaa äidin mielipiteet ja repliikit auki sellaisinaan ja jättää johtopäätökset lukijan tehtäväksi.
[/quote]
Enpä usko, että Kodin kuvalehti tarkoituksellisesti revittelisi ja aiheuttaisi pahennusta nimetyn lapsiperheen asioilla. Ovat julkaisseet jutun hyvässä uskossa hymistelynä.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[/quote]
Kuinka niin? Asetit kärryt hevosten eteen eli lukutaidon kaiken perustaksi.
[/quote]
En "kaiken" perustaksi, vaan opiskelun. Esimerkiksi mainitsemaani keskiajan historiaa on ihan mahdoton tutkiskella ja opiskella omaan tahtiinsa motivoituen, jos ei osaa lukea.
Entä kirjallisuus? Tulee ihan paha mieli lapsen puolesta, kun miettii, että hänet on suljettu kaiken tämän ulkopuolelle. Kaikki eivät tykkää lukea, tietenkään, mutta näin lukutoukkana olisi kamalaa, jos minua ei aikanaan olisi opetettu lukemaan - ja annettu mahdollisuutta löytää tätä kirjojen maailmaa. 9-vuotiaana minä jo luin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Päätin ihan itse. Ei kukaan kontrolloinut lukemisiani sen jälkeen kun olin lukemaan oppinut, vaan kirjastossa poukkoilin oman uteliaisuuteni voimin. Eikö tämän pitäisi olla ihanteellista?
Mutta enpä olisi poukkoillut, jos minulla ei olisi ollut lukutaitoa ollenkaan. Outo vertaus, että voiko ruuasta nauttia, jos ei osaa nimetä sitä. Eikö olisi oikeampaa sanoa, että ruuan mausta ei voi nauttia, ellei makuaisti toimi?
Nähtävästi lapselle on kuitenkin opetettu esim. piirtämisen ja leipomisen perusteita, joten erikoinen juttu, ettei äiti ole katsonut tätä lukemisen perustaitoa lapselle tarpeelliseksi työkaluksi. Haluaako hän kontrolloida, mitä ajatuksia tyttö päähänsä saa? Lukutaitohan on vallankumouksellinen voima. Näin tiedettiin jo 1700-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[/quote]
Kuinka niin? Asetit kärryt hevosten eteen eli lukutaidon kaiken perustaksi.
[/quote]
En "kaiken" perustaksi, vaan opiskelun. Esimerkiksi mainitsemaani keskiajan historiaa on ihan mahdoton tutkiskella ja opiskella omaan tahtiinsa motivoituen, jos ei osaa lukea.
Entä kirjallisuus? Tulee ihan paha mieli lapsen puolesta, kun miettii, että hänet on suljettu kaiken tämän ulkopuolelle. Kaikki eivät tykkää lukea, tietenkään, mutta näin lukutoukkana olisi kamalaa, jos minua ei aikanaan olisi opetettu lukemaan - ja annettu mahdollisuutta löytää tätä kirjojen maailmaa. 9-vuotiaana minä jo luin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Päätin ihan itse. Ei kukaan kontrolloinut lukemisiani sen jälkeen kun olin lukemaan oppinut, vaan kirjastossa poukkoilin oman uteliaisuuteni voimin. Eikö tämän pitäisi olla ihanteellista?
Mutta enpä olisi poukkoillut, jos minulla ei olisi ollut lukutaitoa ollenkaan. Outo vertaus, että voiko ruuasta nauttia, jos ei osaa nimetä sitä. Eikö olisi oikeampaa sanoa, että ruuan mausta ei voi nauttia, ellei makuaisti toimi?
[/quote]
Kirja ja opiskelu ei ole "kaiken a ja o".
Lukeminen ja syöminen ovat hyvin eri toiminteita, ja organismille syöminen on paljon tärkeämpää kuin lukeminen. Todiste tästä on, kuinka pieni osa ihmislajista on tai on ollut lukutaitoisia, mutta koko lajin on aina pitänyt syödä elääkseen.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[/quote]
Kuinka niin? Asetit kärryt hevosten eteen eli lukutaidon kaiken perustaksi.
[/quote]
En "kaiken" perustaksi, vaan opiskelun. Esimerkiksi mainitsemaani keskiajan historiaa on ihan mahdoton tutkiskella ja opiskella omaan tahtiinsa motivoituen, jos ei osaa lukea.
Entä kirjallisuus? Tulee ihan paha mieli lapsen puolesta, kun miettii, että hänet on suljettu kaiken tämän ulkopuolelle. Kaikki eivät tykkää lukea, tietenkään, mutta näin lukutoukkana olisi kamalaa, jos minua ei aikanaan olisi opetettu lukemaan - ja annettu mahdollisuutta löytää tätä kirjojen maailmaa. 9-vuotiaana minä jo luin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Päätin ihan itse. Ei kukaan kontrolloinut lukemisiani sen jälkeen kun olin lukemaan oppinut, vaan kirjastossa poukkoilin oman uteliaisuuteni voimin. Eikö tämän pitäisi olla ihanteellista?
Mutta enpä olisi poukkoillut, jos minulla ei olisi ollut lukutaitoa ollenkaan. Outo vertaus, että voiko ruuasta nauttia, jos ei osaa nimetä sitä. Eikö olisi oikeampaa sanoa, että ruuan mausta ei voi nauttia, ellei makuaisti toimi?
[/quote]
Kirja ja opiskelu ei ole "kaiken a ja o".
Lukeminen ja syöminen ovat hyvin eri toiminteita, ja organismille syöminen on paljon tärkeämpää kuin lukeminen. Todiste tästä on, kuinka pieni osa ihmislajista on tai on ollut lukutaitoisia, mutta koko lajin on aina pitänyt syödä elääkseen.
[/quote]
Mutta mietihän, kuinka ihmeellinen on maailma: ihminen voi kuitenkin osata syödä JA lukea. Jopa samanaikaisesti, kuten minä äsken. *röyh*
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:25"]
Siis tietenkin tuollainen on minusta kohtuullisen hölmöä toimintaa vanhemmalta, mutta luotan paikallisten viranomaisten arvioineen tilanteen. Ja tämä lapsi oppii ainakin sen, että mikään ei tule eteen tarjottimella, vaan jos jotain haluaa, on tärkeää myös itse olla motivoitunut. Koska se tulee hänelle vain sillä lailla. Ainakin osa asioista. Kokonaisuutta tuntematta.
Jossain vaiheessa tyttö siis alkaa ajatella, että haluaa lukea, se on hänestä mielekästä. Tuohan on siis oikeastaan aika zen-mäistä opetusta: opettaja saapuu, kun oppilas on valmis :)
183
[/quote]
Mutta eikö tuossa ole kuitenkin se ongelma, että tässä ei ole kyse mistään erikoisalasta. Ei siis ole kyse siitä, että tyttö yhtäkkiä 14-vuotiaana kiinnostuisi keskiajan historiasta ja alkaisi opiskella sitä intohimolla. Tämänkaltaisia motivoitumisia olen itsekin kokenut elämässäni monta kertaa, ja se on aina yhtä mahtava kokemus.
Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Tämä on niin totta! Minusta tämä tapaus osoittaa niin selvästi, miten ihmisen oppimisprosesseista ja lukutaidon historiasta tietämätön kasvattaja pääsee tekemään vahinkoa kotikoulussaan.
Minulla on vieläkin suvussa elossa pari vuotta kansakoulua käyneitä ihmisiä. On suorastaan liikuttavaa, miten paljon he arvostavat kirjallisuutta ja koulussa opittua kaunista käsialaa. Heitä aiempi sukupolvi luki vaivoin kiertokoulun opeilla, mutta silti kirjoja arvostaen.
Vähänpä netissäkään voi tehdä ilman lukutaitoa. Kun kansalaisten palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, lapsille pitää opettaa yhä monipuolisempaa lukutaitoa omien asioiden hoitamiseksi. Vielä muutama vuosikymmen sitten saattoi pärjätä huonollakin, myöhään opitulla peruslukutaidolla. Ei enää. Ei edes elämäntapaintiaanina sossun luukulla.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:57"]
Nähtävästi lapselle on kuitenkin opetettu esim. piirtämisen ja leipomisen perusteita, joten erikoinen juttu, ettei äiti ole katsonut tätä lukemisen perustaitoa lapselle tarpeelliseksi työkaluksi. Haluaako hän kontrolloida, mitä ajatuksia tyttö päähänsä saa? Lukutaitohan on vallankumouksellinen voima. Näin tiedettiin jo 1700-luvulla.
[/quote]
Taito leipoa tai piirtää on hieman eri asia kuin kirjainten lukeminen. Kirjaimien luku alkoi yleistyä lännessä vasta Lutherin myötä 1500-luvulla ja 1600-luvun kirjapainon kehityttyä.
Kummallista muuten, että tässä ketjussa selkeästi luku- ja kirjoitustaitoiset ihmiset saarnaavat lukutaitoa vastaan.
Kun kerran omituiset vertaukset ovat päivän sana, niin verrattakoon tätä vaikka siihen, kun hyvätuloiset ihmiset saarnaavat Louis Vuitton kainalossa ja Guccin aurinkolasit päässä, että kyllä minimaalisilla tuloilla tulee loistavasti toimeen, kunhan elää säästeliäästi, nousee ylös perseeltään laiskottelemasta ja menee vaikka keräämään marjoja ja tyhjiä pulloja. Helppo sitä on suhtautua väheksyvästi johonkin, mitä pitää itsestäänselvyytenä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 08:01"]
Pidän tässäkin asiassa kohtuutta hyvänä mittarina. 7-vuotiaan on hyvä oppia lukemaan, koska en usko, että sellainen omaehtoinen kiinnostus asiaan enää löytyy vaan ennemminkin tietynlainen ahdistus siitä, ettei osaa samaa kuin ikätoverinsa. Sen sijaan pieniä niin kuin vaikka tämän ketjun 3-vuotiaita en opettamalla opettaisi vaan nimenomaan kiinnostukseen vastaamalla. En osaa kuvitellakaan lukevaa 3-vuotiasta, sellaista ei vain omassa elämässäni ole tullut vastaan. Tuntemani 3-vuotiaat ovat opetelleet sosiaalisia taitoja, kynäotetta, yhteisleikkejä ja kiinnostus esim. pöytätehtäviin on ollut todella lyhytaikaista. Meitä on tietysti moneen junaan, mutta väitänpä, että lukemisesta kiinnostunut 3-vuotias on selvä poikkeus
[/quote]
Väitän että niissä kodeissa joissa lapset eivät osaa kirjaimia ja lue viimeistään neljän vanhana, katsotaan telvisiota ja pelataan videopelejä.
Normaalisti jos lapselle lukee iltasatuja niin lapsi kiinnostuu itsestään kirjaimista ja lukeminen on todella helppoa. Ei edes pidä tehdä asian kanssa töitä. Myöhemmin on vaikeampi opettaa lukemaan.
Ohhoh mitä sontaa. Minä opin lukemaan 3-vuotiaana (ihan itse, kukaan ei siis opettanut tai painostanut) ja rakastin leikkimistä 11-vuotiaaksi asti. Ja kyllä, olin herkkä lapsi. Kirjat toivat elämääni ihanaa, mielikuvituksellista väriä ja usein leikin kirjan tapahtumia itsekseni tai ystävieni kanssa. Kirjat ovat myös opettaneet minulle paöjon elämästä. Tuollainen äiti saisi kyllä laittaa lapsensa jo oikeaan kouluun ja käsitellä itse omat traumansa transferoimatta niitä lapseen. :(
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 12:06"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 12:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:36"]Mutta lukutaito on perustaito - työkalu, jota ilman ei mikään tuonkaltainen motivoituminen onnistu. Ja suuri ongelma on myös se, että vanhetessa lukemisen opettelu vaikeutuu huomattavasti, muuttuu turhauttavammaksi ja vaatii jo huomattavan korkeaa motivaatiota. Pelkkä uteliaisuus ei riitä enää silloin.
[/quote]
Logiikallasi ruuasta ei voi nauttia osaamatta ensin nimetä sitä.
[/quote]
Ei, kyllä tuossa on nyt kyseessä ihan oma logiikkasi eikä minun.
[/quote]
Kuinka niin? Asetit kärryt hevosten eteen eli lukutaidon kaiken perustaksi.
[/quote]
En "kaiken" perustaksi, vaan opiskelun. Esimerkiksi mainitsemaani keskiajan historiaa on ihan mahdoton tutkiskella ja opiskella omaan tahtiinsa motivoituen, jos ei osaa lukea.
Entä kirjallisuus? Tulee ihan paha mieli lapsen puolesta, kun miettii, että hänet on suljettu kaiken tämän ulkopuolelle. Kaikki eivät tykkää lukea, tietenkään, mutta näin lukutoukkana olisi kamalaa, jos minua ei aikanaan olisi opetettu lukemaan - ja annettu mahdollisuutta löytää tätä kirjojen maailmaa. 9-vuotiaana minä jo luin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Päätin ihan itse. Ei kukaan kontrolloinut lukemisiani sen jälkeen kun olin lukemaan oppinut, vaan kirjastossa poukkoilin oman uteliaisuuteni voimin. Eikö tämän pitäisi olla ihanteellista?
Mutta enpä olisi poukkoillut, jos minulla ei olisi ollut lukutaitoa ollenkaan. Outo vertaus, että voiko ruuasta nauttia, jos ei osaa nimetä sitä. Eikö olisi oikeampaa sanoa, että ruuan mausta ei voi nauttia, ellei makuaisti toimi?
[/quote]
Kirja ja opiskelu ei ole "kaiken a ja o".
Lukeminen ja syöminen ovat hyvin eri toiminteita, ja organismille syöminen on paljon tärkeämpää kuin lukeminen. Todiste tästä on, kuinka pieni osa ihmislajista on tai on ollut lukutaitoisia, mutta koko lajin on aina pitänyt syödä elääkseen.
[/quote]
Mutta mietihän, kuinka ihmeellinen on maailma: ihminen voi kuitenkin osata syödä JA lukea. Jopa samanaikaisesti, kuten minä äsken. *röyh*
[/quote]
Tietenkin voi. Puhe oli siitä, kumpi on välttämättömämpää.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:40"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 09:06"]
Mä en nyt muutenkaan ymmärrä ketjussa esiintyvää toisten ratkaisujen kauhistelua. Millä lailla itse takaatte lapsillenne hyvät eväät aikuisuudessa? Minun äitini ainakin teki kauheasti niitä "oikeita asioita" (tai luuli tekevänsä) kun mä olin lapsi, mutta oli minun toiveeni jyräävä kuuntelematon tyranni-idiootti ja olen kärsinyt koko aikuisikäni 40-vuotiaaksi asti pahasta masennuksesta muutamia kausia lukuunottamatta.
Itsetuntoni on huono jne. Sitten te vielä perustelette huoltanne tyyliin "meidänlaisemme pärjääjät tulevat kiusaamaan ja jauhamaan tämän tytön jalkoihimme, siksi sen äidin pitäisi kasvattaa sitä lasta kuten me teemme."
Jos te kerran pärjäätte niin osaatte varmaan kasvattaa lapsenne suvaitsemaan erilaisuutta? Jos tyttö ei pärjää teidän työpaikoissanne aikanaan niin hän voi varmasti tehdä jotain muuta, mutta sen te haluatte kieltää tarjoamalla hänelle tulevaisuutta kiusattuna, häpäistynä tyttönä, koska hän ei osaaa noudattaa teidän työpaikkojenne ja maailmanne sääntöjä. Kyllä mä uskon, että meille kaikille on tilaa tässä maailmassa ja tuo äiti tietää mitä tekee aivan yhtä paljon kuin te kauhistelijat (eli ehkei niin paljon, kuin luulette.)
[/quote]
Ihmiset ovat tällaisilla palstoilla keskimäärin melko matalasti koulutettuja. Näiden on aina vaikeampi ymmärtää erilaisuutta ja toiseutta.
[/quote]
Eli haluat tällä tuoda omat ennakkoluulosi peliin. Kyllä täällä on meitä akateemisia paljon. Ymmärrämme, miten suuri lahja lukutaito on ja miten Suomessa on etuoikeus oppia lukemaan, vaikka onkin tyttö.
On niitä lukutaidottomiakin haastateltu lehdissä. Yksikin mies oli täysin riippuvainen vaimonsa hyväntahtoisuudesta arjessa pärjätäkseen. Lukutaidotyomuus tai heikoksi jäävä lukutaito on suuri henkilökohtainen tragedia.
[/quote]
Luuleksä, että tuollainen on tätä päivää? Jutun tyttö oppii takuulla lukemaan kun aika on oikea. Ei kai ne nyt niin tyhmiä siinä artikkelissa olleet?
[/quote]
Jos 9-vuotia ei ole oppinut tuohon ikään mennessä lukemaan "itsekseen" (siis ilman varsinaista intensiivistä opettamista niinkuin jotkut lapset jo vuosiakin ennen kouluikää), niin miten kuvittelit hänen sen oppivan "kun aika on oikea"? Jos tällainen "nyt minä opin, koska nyt minulla on siihen oma halu" ajattelu pitäisi paikkansa, niin miksi luulet lukemisen opettelemisen, silloinkin kun siihen on valtava oma palo, olevan todella vaikeaa aikuisiällä?
Lukemisen vaikeudet jo ensimmäisen luokan keväällä - toisen luokan syksyllä ennustavat jo pysyvämpiä lukemisen hankaluuksia, jipa varsinaisia lukivaikeuksia. Tästä löytyy paljon tutkimustietoa niile, jotka mahdollisesti ovat asiasta kiinnostuneita.
[/quote]
Tyttö motivoituu lukemiseen sitten kun huomaa itse siitä olevan hänelle jotain hyötyä ja iloa.
[/quote]
Harva lapsi huomaa itse lukemisen iloja, sen enempää kuin uimisen tai pyöräilynkään, ellei niitä hänelle ensin osoiteta.
[/quote]
Nyt tuli kyllä niin paha Vilijonkka-alert, ettei oo tosikaan!