Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ystävästä, joka ilmoittaa sinulle näin: "Minulla oli sinulle konvehtirasia, mutta söinkin sen itse"?
Kommentit (76)
Kuulostaa, että kaverilla on ongelmia, ja tuon kertominen on hätähuuto. Minusta suklaan lähettäminen tuossa tilanteessa olisi yhtä ilkeää, kuin alkoholisminsa juuri tunnustaneelle viinapullon lähettäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi kyse tosi läheisestä ystävästä, niin varmaan tietäisin miksi hän sanoo noin, ehkä hänellä olisi syömishäiriö tms. Mutta jos ei niin läheinen ystävä, pitäisin outona. Yleensä tuollaisia kommentoijat tekevät niin saadakseen toisesta ulos jonkun reaktion. Se on heille jotain peliä. En tykkää, enkä ymmärrä.
Tosi ystävä. Ottaa läskitkin sulta.
Ei vissiin paljoa pysty vastustamaan houkutuksia :D
Todella älykäs ja huomaavainen ystävä. Teillä on varmasti muutenkin paljon yhteistä ja hyviä keskusteluja. Pidä hänestä kiinni kynsin hampain. (Herkimmille tiedoksi: teksti saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaisin välit ja sanoisin sen sille suoraan. Vaikka lahjoilla ei niin väliä niin miksi tuo pitää sanoa. En haluis tuollaista elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten tarina jatkuu? Etkö saanutkaan mitään? Oliko laatusuklaita? Saitteko sovittua? Mitä sä annoit lahjaksi?
Paljon avoimia kysymyksiä 🤔
Nyt kyllä jännittää!!!No, ei tullut mitään revanssirasiaa, ei sillä, että olisin jäänyt sellaista kaipaamaankaan: kyllä minä itse omat konvehtini pystyn hankkimaan. Minä puolestani hommasin ja postitin hänelle Juhlapöydän konvehtirasian (se keskikokoinen, violetin värinen). En nyt viitsinyt mennä viemään sitä paikan päälle, vaikka hän asuukin vajaan 3 kilometrin päässä. En todellakaan ole mikään täydellinen ihminen, mutta tuollainen tokaisu oli mielestäni häneltä melkoisen tahditonta, etenkin, kun olemme tunteneet toisemme ja olleet aika paljonkin tekemisissä jo 10 vuoden ajan. ap
Eikö nyt oikeasti ole vähän lapsellista kiukutella jostain suklarasiasta. Ja mitä järkeä ylipäätään on vaihtaa suklaarasioita keskenään?
Ja maksaa vielä postimaksut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten tarina jatkuu? Etkö saanutkaan mitään? Oliko laatusuklaita? Saitteko sovittua? Mitä sä annoit lahjaksi?
Paljon avoimia kysymyksiä 🤔
Nyt kyllä jännittää!!!No, ei tullut mitään revanssirasiaa, ei sillä, että olisin jäänyt sellaista kaipaamaankaan: kyllä minä itse omat konvehtini pystyn hankkimaan. Minä puolestani hommasin ja postitin hänelle Juhlapöydän konvehtirasian (se keskikokoinen, violetin värinen). En nyt viitsinyt mennä viemään sitä paikan päälle, vaikka hän asuukin vajaan 3 kilometrin päässä. En todellakaan ole mikään täydellinen ihminen, mutta tuollainen tokaisu oli mielestäni häneltä melkoisen tahditonta, etenkin, kun olemme tunteneet toisemme ja olleet aika paljonkin tekemisissä jo 10 vuoden ajan. ap
Eikö nyt oikeasti ole vähän lapsellista kiukutella jostain suklarasiasta. Ja mitä järkeä ylipäätään on vaihtaa suklaarasioita keskenään?
Tapa. En ole ap, mutta oli vähän saman tyylinen tilanne yhden ystävän kanssa vuosia sitten. Annoimme joka joulu toisillemme lahjakortin...
Ottaisin puheeksi ystävän kanssa, että onko kätevämpi luopua lahjomisesta, koska kumpikin voi ostaa lahjansa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkaisin välit ja sanoisin sen sille suoraan. Vaikka lahjoilla ei niin väliä niin miksi tuo pitää sanoa. En haluis tuollaista elämääni.
Ok eli sinä et halua ystäviä, jotka tunnustavat sinulle ongelmansa. Eli et halua ystäviä.
Joku suklaarasia on niin yhdentekevä asia, että en usko yhdenkään täyspäisen ihmisen sellaisesta loukkaantuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten tarina jatkuu? Etkö saanutkaan mitään? Oliko laatusuklaita? Saitteko sovittua? Mitä sä annoit lahjaksi?
Paljon avoimia kysymyksiä 🤔
Nyt kyllä jännittää!!!No, ei tullut mitään revanssirasiaa, ei sillä, että olisin jäänyt sellaista kaipaamaankaan: kyllä minä itse omat konvehtini pystyn hankkimaan. Minä puolestani hommasin ja postitin hänelle Juhlapöydän konvehtirasian (se keskikokoinen, violetin värinen). En nyt viitsinyt mennä viemään sitä paikan päälle, vaikka hän asuukin vajaan 3 kilometrin päässä. En todellakaan ole mikään täydellinen ihminen, mutta tuollainen tokaisu oli mielestäni häneltä melkoisen tahditonta, etenkin, kun olemme tunteneet toisemme ja olleet aika paljonkin tekemisissä jo 10 vuoden ajan. ap
Olisin lähettänyt tälle ihmiselle tyhjän konvehtirasian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkaisin välit ja sanoisin sen sille suoraan. Vaikka lahjoilla ei niin väliä niin miksi tuo pitää sanoa. En haluis tuollaista elämääni.
😂
Sori, mut mua nyt huvittaa enemmän, että asut kolmen kilometrin päässä, ostit "ystävällesi" suklaarasian ja maksoit vielä ainakin vitosen postimaksua kun et jaksanut käydä katsomassa ystävääsi sen vertaa, että olisit henkilökohtaisesti vienyt sen suklaarasian 😂
Eikö nuo ole kohteliaisuuslahjoja ihmisille, joita ei tunne ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelisin, että ai taas, miten se nyt silleen 😊 sit nauraisin ja sanoisin eipä mitään.
En edes halua herkkuja kotiini, itseasiassa aika kivasti tehty.
Hän on a) syömishäiriöinen b) törkeä c) tahditon d) en olisi enää tekemisissä.
Sama kuin olisi soittanut kännipuhelun.
Yksi (entinen) ystävä, joka on taiteilija, saapui lopulta monien kutsujen jälkeen tapaamaan minua synnytyksen jälkeen. Tokaisi välinpitämättömästi tehneensä onnittelukortin, mutta hukanneensa sen. Tämä oli selvä statement, koska ystävä omien sanojensa mukaan vihasi vauvoja. Tulihan tuosta "hukkaamisesta" hirveän paha mieli. Miksi kertoa lahjasta, jonka on päättänyt olla antamatta?
Mutta jos joku kaveri paniikkipahoittelisi, että nyt on suklaat syöty, voi itku ja anteeksi, niin semmoinen vain naurattaisi. Eli tilanne tässä ratkaisisi.
Ei minua haittaisi, antaisin lisää suklaata, kun toinen kerran tykkää. Tosin tuo lähettely on outoa.
Aloitus on varmaankin provo. Mutta itse olisin juuri tuollainen ystävä. Suklaanhimoissani olisin syönyt ja tunnustaisin sen ystävälleni. Ja ystävääni naurattaisi tuo tilanne, koska tuntee minut hyvin. Jaaaaa kaiken lisäksi olisin varmasti hommannut hänelle uuden suklaarasian tai jotain muuta tilalle.
Älkää olko ihmiset aina niin vakavia. Elämän voi ottaa huumorilla. Kaikki täällä ollaan aika epätäydellisiä p**skiaisia.
Suklaan syöminen on idioottimaista. Siitä vaan lihoo ja sitten sairastuu. Kerro kaverillesi että syö salaattia suklaan sijasta.
Eikö nyt oikeasti ole vähän lapsellista kiukutella jostain suklarasiasta. Ja mitä järkeä ylipäätään on vaihtaa suklaarasioita keskenään?