Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Soitin poliisit hakemaan tyttäreni.
09.04.2015 |
Meno yltyi taas vaihteeksi hiukan liian rankaksi. Toistakymmentä nuorta ryyppäämässä kun tulen töistä. Kun pyysin kauniisti niitä lähtemään,alkoi sellainen huuto ja vittuilu. Meinasivat heittää minut ulos asunnosta. Päätin että muu ei auta kun kutsua apua. En helvetti pärjää ton likan kanssa,enkä jaksa. Tälläinen torstai täällä.
Kommentit (148)
Haluatko ap kertoa miten tilanne on edennyt? Onko teini siis putkassa? Systerillä samantyylistä oman teinityttönsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:08"]
Hyvillä vanhemmilla ei ole hirveitä kakaroita vaan niitä on kasvatettu ja opastettu pienestä pitäen. Turha alkaa kitisemään teinin kanssa enää, peli on jo menetetty.
[/quote]
Höpöhöpö. Minut ja siskoni kasvatettiin kaikki samalla tavalla, suht rennosti mutta kohteliaisuutta, käytöstapoja ja maalaisjärkeä korostettiin. Minä ja isosiskoni olimme ns. normaaleja teinejä, välillä kiukuteltiin mutta mitään AP:n tarinan kaltaista ei tapahtunut.
Pikkusiskoni sen sijaan ajautui koulun kautta huonoihin piireihin ja tästä johtuen teini-ikä oli todella rankka. Ryyppäsi, kiroili, huoritteli äitiämme ja oli muutenkin pahin mahdollinen kakara. Että ei se kaikki kasvatuksesta riipu.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:11"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:06"] [quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:03"]Rajoja täytyisi opettaa pienestä pitäen. Ei saa antaa lapsena liian usein periksi. Lapset eivät saa hyppiä vanhempiensa silmille. [/quote] No voi helevatti soikoon. Voin tehdä sinulle semmoisen ammattipaljastuksen, että hyvillä vanhemmilla voi olla aivan hirveitä kakaroita. Toisilla nuorilla murrosikä voi olla todella paha ja kaveripiiri vaikuttaa todella paljon. [/quote] Vanhemmat määrittää mnkälainen se kaveripiiri on. Vanhemmat määrittää missä asutaan ja minkälaisissa porukoissa se lapsi pyörii. Joten on aivan turha syyttää kaveripiiriä [/quote] Anteeksi vain mutta vanhemmat ei pysty ikävä kyllä määräämään kenen kanssa lapset ja nuoret aikansa viettävät. Jos pystyisi niin kenelläkään ei olisi koskaan yhtään ei toivottua ns kaveria.
[/quote]
Hyvin pitkälle itseasiassa pystyy määrittämään.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:15"]
Ei ole kuulkaas kasvatuksesta kiinni! Olin itse murrosiässä samanlainen ihmishirviö kuin AP:n tytär... Maailman ihanimmat ja kilteimmät vanhemmat on minulla ja hyvän lapsuuden olen saanut viettää! Sitten kun se myllerrys aikoinaan loppu niin elämäkin alkoi hymyilemään! Terveisin kohta valmis ihotautilääkäri. Ps. Häpeän kovasti noita teiniaikojani! Vielä tänäkin päivänä joskus pahoittelen vanhemmilleni aiheuttamaa mielipahaa...
[/quote]
Häpeät? Arvostan asennettasi, mutta onko se jotenkin sinun vikaisi että olet sellainen kuin olet. Tai häpeällä indikoit että sinun pitäisi erikseen syyttää itseäsi vaikeasta tempperamentistasi teinivuosina, vaikka muidenkin teoilla ja tekemättömyyksillä taatusti on ollut vaikutusta sinuun. Ja tuo aika elämästä yleensä on vaikeaa. Omasta mielestäni on hyvä että näet mitä tapahtui, mutta älä ota vastuuta koko tilanteen kehityksestä täysin omille niskoillesi.
Mikä sä olet arvostelemaan?? Ei se aina kasvatuksen vika ole!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 20:50"]Vai että hyvien vanhempien lapset käyttäytyy hyvin... Tarkoitatko sitä, että se on hyvää vanhemmuutta, että esim omat vanhempani pelottelivat ja rankaisivat mut tottelevaiseksi? Täytin just 19, en saa käydä baareissa, poikaystävää ei saa olla, kotiin lomilla ja viikonloppuisinkin kello 10, puhelin joka ilta kello 10.30 vanhempien huoneeseen. Mutta ainiin! Kyllähän minä kuitenkin olen hyvätapainen! Täytyy siis vanhempienkin olla hyviä, vaikka edelleen tottelen pelosta ja koko ajan pitää pelätä että mitähän seuraavaksi teen väärin. Joku kuitenkin kysyy, että miksi en muuta pois. Se on siksi, että en ole saanut vieläkään töitä.
Voimia sulle ap!
[/quote]
Lähde jo... Minä lähdin heti lukion jälkeen samankaltaisesta tilanteesta. Erona se, että lisäksi haukuttiin ja huudettiin joka päivä, alistettiin ja teetettiin ihan kaikki kotityöt: ruoanlaitto joka päivä, nurmikon leikkuu, lumityöt, sisarusten hakeminen hoidosta - you name it. En ole koskaan ollut onnellisempi kuin päästyäni pois. Nyt alan viimein arvostaa itseäni ja uskaltaa ajatella kelpaavani johonkin. N23, kohta FM
Tyttäreni soitti minulle hetki sitten. Se on nyt sairaalassa ja saa olla siellä ainakin huomiseen. Oli kuulemma ruvennut riehumaan putkassa ja murtanut kätensä. Ei halua minua käymään. Pyysi taas anteeksi tekojaan ja kysyi saako tulla huomenna kotiin. Tottakai saa kotiinsa tulla kunhan tulee selvänä. Voidaan jutella asunnostakin. Itkettää eikä varmasti saa nukuttuakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat ap hyvältä äidiltä. Nyt tuet tytärtä kun tämä laittaa viimein elämänsä kuntoon.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:11"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:06"] [quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:03"]Rajoja täytyisi opettaa pienestä pitäen. Ei saa antaa lapsena liian usein periksi. Lapset eivät saa hyppiä vanhempiensa silmille. [/quote] No voi helevatti soikoon. Voin tehdä sinulle semmoisen ammattipaljastuksen, että hyvillä vanhemmilla voi olla aivan hirveitä kakaroita. Toisilla nuorilla murrosikä voi olla todella paha ja kaveripiiri vaikuttaa todella paljon. [/quote] Vanhemmat määrittää mnkälainen se kaveripiiri on. Vanhemmat määrittää missä asutaan ja minkälaisissa porukoissa se lapsi pyörii. Joten on aivan turha syyttää kaveripiiriä [/quote] Anteeksi vain mutta vanhemmat ei pysty ikävä kyllä määräämään kenen kanssa lapset ja nuoret aikansa viettävät. Jos pystyisi niin kenelläkään ei olisi koskaan yhtään ei toivottua ns kaveria.
[/quote]
Hyvin pitkälle itseasiassa pystyy määrittämään.
[/quote]
Niin pystyy kun lapsi on alle 7 v.
Sen jälkeen joka sana ja ele joka kertoo että ns kaveri ei ole toivottua seuraa saa lapsen ja nuoren aina vain varmemmin viettämään aikaa juuri hänen seurassaan.
Nykyään se kiva seura on myös mukavasti netissä lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:20"]niin ja taas palatan kohta aiheeseen:säälin lapsettomia naisia" tästä perheonesta en luopuisi mistään hinnasta!
onneks tätä kuviota ei minun tarvii koskaan käydä läpi! sossu apuun kun ei omat keinot auta!
[/quote]
No hyvä, että sinä löydät positiivisen kulman tähänkin lähimmäisen kurjaan tilanteeseen. On ilonaiheet selkeästi vähissä.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:03"]Rajoja täytyisi opettaa pienestä pitäen. Ei saa antaa lapsena liian usein periksi. Lapset eivät saa hyppiä vanhempiensa silmille. [/quote] No voi helevatti soikoon. Voin tehdä sinulle semmoisen ammattipaljastuksen, että hyvillä vanhemmilla voi olla aivan hirveitä kakaroita. Toisilla nuorilla murrosikä voi olla todella paha ja kaveripiiri vaikuttaa todella paljon.
[/quote]
Vanhemmat määrittää mnkälainen se kaveripiiri on. Vanhemmat määrittää missä asutaan ja minkälaisissa porukoissa se lapsi pyörii. Joten on aivan turha syyttää kaveripiiriä
[/quote]
En kyllä keksi miten omat vanhempani olisivat voineet minun kavereihin koskaan vaikuttaa. Sama veljeni kohdalla, joka tutustui vähän vääriin tyyppeihin. Monesti vanhemmat yrittivät erottaa veljeä näistä tyypeistä mutta kyllä nuoret keksii keinot nähdä kavereita! Vanhempien on mahdotonta valvoa täysin nuoren kaveripiiriä, siihen tarvitaan hyvä kasvatus pohjalle että lapsi itse älyää ajatella omilla aivoilla, toisin kuin veljeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:11"] [quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 21:02"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:06"] [quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 15:03"]Rajoja täytyisi opettaa pienestä pitäen. Ei saa antaa lapsena liian usein periksi. Lapset eivät saa hyppiä vanhempiensa silmille. [/quote] No voi helevatti soikoon. Voin tehdä sinulle semmoisen ammattipaljastuksen, että hyvillä vanhemmilla voi olla aivan hirveitä kakaroita. Toisilla nuorilla murrosikä voi olla todella paha ja kaveripiiri vaikuttaa todella paljon. [/quote] Vanhemmat määrittää mnkälainen se kaveripiiri on. Vanhemmat määrittää missä asutaan ja minkälaisissa porukoissa se lapsi pyörii. Joten on aivan turha syyttää kaveripiiriä [/quote] Anteeksi vain mutta vanhemmat ei pysty ikävä kyllä määräämään kenen kanssa lapset ja nuoret aikansa viettävät. Jos pystyisi niin kenelläkään ei olisi koskaan yhtään ei toivottua ns kaveria. [/quote] Hyvin pitkälle itseasiassa pystyy määrittämään. [/quote] Niin pystyy kun lapsi on alle 7 v. Sen jälkeen joka sana ja ele joka kertoo että ns kaveri ei ole toivottua seuraa saa lapsen ja nuoren aina vain varmemmin viettämään aikaa juuri hänen seurassaan. Nykyään se kiva seura on myös mukavasti netissä lähellä.
[/quote]
Lapsen seura minun nähdäkseni heijastuu tämän käytökseen ainakin jollain tapaa, joten tartutaan ennemmin siihen kuin suoraan ryhdyttäisi tälle kavereita napsimaan.
Voi, muistan nuo ajat kuin eilisen...valitettavasti. Murrosikä, vaikeakin sellainen ei todellakaan ole kiinni vanhempien kasvatuksesta! Toki tietyt asiat elämässä edesauttavat ongelmille, mutta kyllä nuoren ystäväpiiri ratkaisee hyvin paljon. Vaikka olisi kuinka hankalaa niin uskon rakkauden ja välittämisen olevan avainasemassa nuoren kanssa toimiessa. Sille tuskin vastakaikua aina saa, mutta hedelmät poimitaankin vasta myöhemmin. Itse vein lastani perheneuvolaan, lastensuojeluun, päihdeklinikalle jne.Rankkaa oli, mutta nyt on neiti hyvän elämän saavuttanut ja olen tyytyväinen , että hengissä ollaan kaiken jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerron nyt vielä senkin että asumme aivan rauhallisella ok-talo alueella. Lapset ovat koko ikänsä asuneet täällä. Tyttäreni kavereihin en ole voinut vaikuttaa,enkä kyllä ole edes halunnut. Enkä syytä ketään muuta kuin itseäni. Ajattelen jos en olisi halunnut eroa,olisiko kaikki paremmin. En tiedä,ehkä.
Kannatan samaa mitä jotkut ovat täällä jo ehdottaneetkin;
Likan kuuluisi pitää kotibileitään eri osoitteessa.
Eli oma asunto tyttärellesi, jos ei osaa kunnioittaa sinun kotirauhaa.
Kaiken kukkuraksi, kun käyt töissä, ni onhan se oltava paikka kotona, missä voi rentoutua työpäivän päätteeksi. Täysikäisellä on omavastuu pitää huolta itsestään.
Napakasti annat komennon tyttärellesi, että "Kotibileesi pidät jossain muualla ".
Olen ollut pahempi kuin ap:n lapsi (luultavasti) ja selvisin siitä. Käytin kaikkia mahdollisia aineita ja jopa myin itseäni saadakseni kamaa. Tulin raskaaksi ja se oli pelastukseni. Pääsin hoitoon ja nyt ollut kuivilla kohta viisi vuotta. N26
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 22:10"]
Olen ollut pahempi kuin ap:n lapsi (luultavasti) ja selvisin siitä. Käytin kaikkia mahdollisia aineita ja jopa myin itseäni saadakseni kamaa. Tulin raskaaksi ja se oli pelastukseni. Pääsin hoitoon ja nyt ollut kuivilla kohta viisi vuotta. N26
[/quote]Tälläisiä on hieno lukea. Ihminen voi päästä vielä pohjaltakin pinnalle. Onnea sinulle.
Yritän mennä nukkumaan. Tiedänpähän ainakin että tytär on nyt turvallisessa paikassa. Hyvää yötä kaikille.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 16:25"]
Mistä tyttö saa rahat ryyppäämiseen ja rellestämiseen?
[/quote]Eikös ap ihmetellyt sitä itsekin. Kai tyttöjen on helppo saada.
[/quote]Antaa/myy itteensä,ei 18vee enää neitsyt ole!
Alue: Aihe vapaa
Ketjun perusteella joillakin vanhemmilla on vaikeuksia niellä sitä faktaa että vanhemmissa ja näiden kasvatuksessa voi hyvinkin olla vikaa. Minusta tällainen asenne kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se on niin helppoa kuvitella että lapsessa vain on jotain vikaa tai mielialahäiriöt vain yks kaks napsahtavat tyhjästä. Ulkoistetaan kaikki ongelmat eikä kyetä näkemään omaa roolia ongelmien kehityksessä. Osoitetaan sormella kaikkialle muualle kuin itseen - jopa lasta itseään pitää ensin syyttää ennen kuin katsotaan peiliin.