Lue keskustelun säännöt.
Mitä tapahtuisi Suomessa jos Venäjä iskisi maan sähköverkkoon keskellä talvea ja sähköt koko maalta pois?
25.12.2021 |
Tuli luettua Ilkka Remeksen kirja Jäätyvä helvetti. Aloin miettimään että miten Suomi selviäisi siitä? Eihän tässä maassa saatu edes maskeja ajoissa liikkeelle, valehdeltiin kansalle että maskeja ei tarvita koska todellisuudessa huoltovarmuuskeskus ei ollut niitä hankkinut.
Miettii kun kävisi jotain oikeasti isoa.
Kommentit (1017)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän siinä tapahtuisi, jos sähköt menisivät, että me miljoonat kerrostaloasukkaat lähtisimme liikkeelle ja hakeutuisimme "kylään" niihin omakotitaloihin ja mökkeihin, joissa on takka.
Kaikkia teitä ei huolittaisi kylään, joten älä laske sen varaan.
Eipäs olla ilkeitä. Kaikki eivät mahtuisi kylään, mutta ei viitsitä syrjiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Reilut 10 vuotta sitten olin joulun tienoon myrskyn korjausten jäljiltä vikapartion nokkamiehenä maaseudulla, alueella jossa kiinteistöt olivat pääasiassa kytketty verkkoon ilmajohdoilla joita kaatuvat puut olivat sitten "venyttäneet" tai 20 kV linjoilla maasuluttaneet. Kyllä oli erityisesti rouvasväki tirauttamassa onnenkyyneltä kun ilmoitin että pian voidaan kytkeä sähköt - eikä kyseessä ollut kuin 4-8 päivän sähkökatkokset.
Joten hieman huvittaa tämänkin ketjun "kyllä me..." - ymmärtäkää ajoissa, nyky-yhteiskunta on viikossa täydessä anarkiassa jos ollaan viikko ilman sähköä.
Joulun onnistuminen vähemmällä vaivalla ei tarkoita sitä, etteikö pakkotilanteessa pärjäisi. Minä olen täysin vapaaehtoisesti ollut talvia sähköttömässä mökissä sekä teininä, että aikuisena. Sähköttömyydestä on turha tehdä ongelmaa. Paskahuussi, puuhella, leivinuuni, takka, vesipiste, sauna ja sapuskat. Edes pimeys ei ole este jos tekee hommat talven valoisten tuntien aikana. Tekemisen puute voisi ravistella jossain vaiheessa. Jos on sapuska-asia hoidettuna, niin sähköttömässä mökissä elo on yksinkertaista ja helppoa. Siinä se päivä menee puita ja vesiä kantaessa.
Jos tuollaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta, muutos askeettiseen elämäntapaan olisi monelle tosi iso shokki. Suurelle osalle nykysuomalaisista tulisi psyykkisiä oireita sähköttömässä todellisuudessa. Monet ovat ruuturiippuvaisia, lapsetkin.
Ainoa, joka merkitsee kriisitilanteessa on elossa säilyminen. Siinä sitä samalla ehtii tottumaan uuteen ympäristöönsä kun kiitollisena henkensä säilymisestä painaa niska limassa hommia säilyttääkseen sen edelleen. Jos valoisaa aikaa on vähän, niin ei todellakaan ennnätä märehtiä turhia. Mikä pakko se on olla kiinni sähkölaitteissa koko normaaliajan? Opetelkaa vaikka neulomaan tai huovuttamaan, niin riittää poikkeusaikana edes lämmintä töppöstä. Siitähän se omatoimisuus karttuu kun harrastaa käsillä tekemistä. Oli se sitten nikkarointia, keramiikkaa, neulomista tai mitä tahansa. Ainakin oppii, että tekemällä saa jotain konkreettista aikaiseksi. Miksi vanhemmat haluaisivat kasvattaa lapsistaan uusavuttomia ja kyvyttömiä? Eikö lapsilleen nimenomaan haluaisi opettaa ne taidot, joilla selviää missä olosuhteissa tahansa?
On paljon vanhanaikaisia taloja tyhjillään ilman omistajaa ja ovat vieläpä edullisia. Jonkinlaista remppaa usein kaipaavat, mutta nämä ovat niitä, joissa on valmiina leivinuunit, takat ja kaivot. Hintoja esim. 18 000-25 000. Työttömälle köyhälle silti liikaa, mutta töissä olevien kynnet jo kykenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Reilut 10 vuotta sitten olin joulun tienoon myrskyn korjausten jäljiltä vikapartion nokkamiehenä maaseudulla, alueella jossa kiinteistöt olivat pääasiassa kytketty verkkoon ilmajohdoilla joita kaatuvat puut olivat sitten "venyttäneet" tai 20 kV linjoilla maasuluttaneet. Kyllä oli erityisesti rouvasväki tirauttamassa onnenkyyneltä kun ilmoitin että pian voidaan kytkeä sähköt - eikä kyseessä ollut kuin 4-8 päivän sähkökatkokset.
Joten hieman huvittaa tämänkin ketjun "kyllä me..." - ymmärtäkää ajoissa, nyky-yhteiskunta on viikossa täydessä anarkiassa jos ollaan viikko ilman sähköä.
Joulun onnistuminen vähemmällä vaivalla ei tarkoita sitä, etteikö pakkotilanteessa pärjäisi. Minä olen täysin vapaaehtoisesti ollut talvia sähköttömässä mökissä sekä teininä, että aikuisena. Sähköttömyydestä on turha tehdä ongelmaa. Paskahuussi, puuhella, leivinuuni, takka, vesipiste, sauna ja sapuskat. Edes pimeys ei ole este jos tekee hommat talven valoisten tuntien aikana. Tekemisen puute voisi ravistella jossain vaiheessa. Jos on sapuska-asia hoidettuna, niin sähköttömässä mökissä elo on yksinkertaista ja helppoa. Siinä se päivä menee puita ja vesiä kantaessa.
Jos tuollaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta, muutos askeettiseen elämäntapaan olisi monelle tosi iso shokki. Suurelle osalle nykysuomalaisista tulisi psyykkisiä oireita sähköttömässä todellisuudessa. Monet ovat ruuturiippuvaisia, lapsetkin.
Ainoa, joka merkitsee kriisitilanteessa on elossa säilyminen. Siinä sitä samalla ehtii tottumaan uuteen ympäristöönsä kun kiitollisena henkensä säilymisestä painaa niska limassa hommia säilyttääkseen sen edelleen. Jos valoisaa aikaa on vähän, niin ei todellakaan ennnätä märehtiä turhia. Mikä pakko se on olla kiinni sähkölaitteissa koko normaaliajan? Opetelkaa vaikka neulomaan tai huovuttamaan, niin riittää poikkeusaikana edes lämmintä töppöstä. Siitähän se omatoimisuus karttuu kun harrastaa käsillä tekemistä. Oli se sitten nikkarointia, keramiikkaa, neulomista tai mitä tahansa. Ainakin oppii, että tekemällä saa jotain konkreettista aikaiseksi. Miksi vanhemmat haluaisivat kasvattaa lapsistaan uusavuttomia ja kyvyttömiä? Eikö lapsilleen nimenomaan haluaisi opettaa ne taidot, joilla selviää missä olosuhteissa tahansa?
Periaatteessa kannatettavaa, mutta uusavuttomuus on yhteiskunnassa jo valitettavan laajalle levinnyttä. Monet eivät kerta kaikkiaan osaa eivätkä oppisi, vaikka olisi pakko. Näkeehän jo nyt, kun suomalaiset köyhät valittavat nälkäänsä. Kukaan heistä ei kuitenkaan käy marjastamassa, sienestämässä, kalastamassa eikä metsästämässä. Kaikki pitää saada valmiina ja helposti. Sitten maristaan, kun ilmaiseksi saadussa ruokakassissa on liikaa puurohiutaleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Reilut 10 vuotta sitten olin joulun tienoon myrskyn korjausten jäljiltä vikapartion nokkamiehenä maaseudulla, alueella jossa kiinteistöt olivat pääasiassa kytketty verkkoon ilmajohdoilla joita kaatuvat puut olivat sitten "venyttäneet" tai 20 kV linjoilla maasuluttaneet. Kyllä oli erityisesti rouvasväki tirauttamassa onnenkyyneltä kun ilmoitin että pian voidaan kytkeä sähköt - eikä kyseessä ollut kuin 4-8 päivän sähkökatkokset.
Joten hieman huvittaa tämänkin ketjun "kyllä me..." - ymmärtäkää ajoissa, nyky-yhteiskunta on viikossa täydessä anarkiassa jos ollaan viikko ilman sähköä.
Joulun onnistuminen vähemmällä vaivalla ei tarkoita sitä, etteikö pakkotilanteessa pärjäisi. Minä olen täysin vapaaehtoisesti ollut talvia sähköttömässä mökissä sekä teininä, että aikuisena. Sähköttömyydestä on turha tehdä ongelmaa. Paskahuussi, puuhella, leivinuuni, takka, vesipiste, sauna ja sapuskat. Edes pimeys ei ole este jos tekee hommat talven valoisten tuntien aikana. Tekemisen puute voisi ravistella jossain vaiheessa. Jos on sapuska-asia hoidettuna, niin sähköttömässä mökissä elo on yksinkertaista ja helppoa. Siinä se päivä menee puita ja vesiä kantaessa.
Jos tuollaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta, muutos askeettiseen elämäntapaan olisi monelle tosi iso shokki. Suurelle osalle nykysuomalaisista tulisi psyykkisiä oireita sähköttömässä todellisuudessa. Monet ovat ruuturiippuvaisia, lapsetkin.
Ainoa, joka merkitsee kriisitilanteessa on elossa säilyminen. Siinä sitä samalla ehtii tottumaan uuteen ympäristöönsä kun kiitollisena henkensä säilymisestä painaa niska limassa hommia säilyttääkseen sen edelleen. Jos valoisaa aikaa on vähän, niin ei todellakaan ennnätä märehtiä turhia. Mikä pakko se on olla kiinni sähkölaitteissa koko normaaliajan? Opetelkaa vaikka neulomaan tai huovuttamaan, niin riittää poikkeusaikana edes lämmintä töppöstä. Siitähän se omatoimisuus karttuu kun harrastaa käsillä tekemistä. Oli se sitten nikkarointia, keramiikkaa, neulomista tai mitä tahansa. Ainakin oppii, että tekemällä saa jotain konkreettista aikaiseksi. Miksi vanhemmat haluaisivat kasvattaa lapsistaan uusavuttomia ja kyvyttömiä? Eikö lapsilleen nimenomaan haluaisi opettaa ne taidot, joilla selviää missä olosuhteissa tahansa?
Onko sinulla omia lapsia? Teini-ikäisten kanssa on jatkuva taistelu ruutuajasta. On ihan helvettiä saada ne irti netistä edes hetkeksi. Totta kai he ovat mukana sähköttömällä ja vedettömällä mökillämme. Mutta sielläkin ollaan heti nenä kiinni mobiilissa, jos koko ajan et vahdi vieressä. Tästä loputtomasta taistelusta on täällä ollut useita ketjuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästäkää noi ilotulitteet. Hitsi, miten hienon näköistä se olisi! 🤩
No onneksi kaupunkilaisilla ei ole autoja niin eivät voi maallekkaan tungeksia. Lisäksi linja-autoliikenne on lakkautettu. Todella nerokasta. XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
quote
[Venäjällä ei oo tänäkään päivänä sähköverkkoa]Etkö nyt käsitä, että niissä Venäjän kylissä, joissa ei ole sähköverkkoa, on asunnoissa tulisijat? Suomessa enemmistöllä ei ole.
Älä jauha samaa kakkaa, vaihda jo levyä.
No pakkohan sitä on toistaa kun te umpiluupäät ette tajua mistään mitään ilman budia ja älypuhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei siellä ukin korsussa ollu mitään sähköjä talvi- ja jatkosodassa... Ei siellä kylmyyteen kuoltu.
Venäjän luodit ne miestä pisti kylmäksi.Valtaosa heistä oli tottuneita esim. metsätöihin käsityökaluilla. Oli hevosia, tulisijoja, pokasahoja. Suurin osa asioista tehtiin käsin, ei siis digitaalisesti. Nykyinen yhteiskunta on aivan täysin erilainen, kuin -40 luvulla. Jopa -80 lukuunkin verrattuna elämme nyt kuin toisella planeetalla. Muutos on ollut huikea.
Sahakin olisi hyödyllinen kyllä olla jokaisessa kodissa! Saisi puita metsästä
Mummolla oli mummonmökissä aina kirrves sängyn alla, jos olisi tullut murtovarkaita, olis kai pistänyt kylmäksi. 😁
Sähköttömänä ei
ei voisi soittaa poliisille,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1800 luvun alussa ei ollut sähköä ja hyvin pärjättiin. Meille tuli kotitilalle sähkät vasta 1951... Sitä ennenkään ei ollut mitään ongelmia asustelussa. Mmihin tuota sähköä tarvitaan siis? Joidenkin patteriautoihin ilmeisesti.... Itsellä takaa,hella japuita. Ruokaa kellarissa. sähköttömyys haittaisi VAIN tämän kirjoitteluun - ja sehän ei haittaisi yhtään...
Mutta -50 luvulla yhteiskunnan infra oli tehty sen aikaiseen sähköttömään maailmaan. Hevosia ja kärryjä oli jokaisessa talossa. Byrokratia toimi leimasimilla ja paperilla. Palkka maksettiin seteleinä käteen. Hevosvetoisia kärryjä tai auroja ei nykyisin ole missään. Saati, että joku osaisi niitä käyttää.
Jos lähiössä asuu 30 000 ihmistä, niin miten heille nyt hommattaisiin hevoset, peltoa, tulisijat, viikatteet ja kirveet. Kuukaudessa?
Me emme pysty palaamaan -50 luvulle, koska ei ole sen aikaisia tarvikkeita. Ja jos olisikin, niin niitä ei osattaisi käyttää. Jos yksi prosentti osaa elää ilman sähköä, niin se loppu 99 prosenttia ei osaa.
Me voimme kyllä palata takaisin -50 luvulle, jos se tehdään hallitusti useiden vuosien aikana.
Muistan jostain lukeneeni ettei nämä nykyiset hevoset suurilta osin kelpaisi peltotöihin. Eivät ole työhevosia siinä mielessä, vaan enempi ratsuja.
En ole hevostuntija, joten: Jos aikuinen hevonen on tottunut vain ratsastukseen, niin voiko se enää oppia vetämään auraa? Tai vetämään reellä tukkeja metsästä?
Ja sitten vielä sekin, että ei niitä hevosia riitä kaikille tarvitseville. Ja mistä saadaan hetkessä niille "työhevosille" välineet, länget, aurat, tallit ym. Paluu hevosvetoiseen aikaan veisi useita vuosia.
Riippuu hevosen luonteesta ja kropasta. Eläimiä totutellaan uusiin asioihin vaiheittain ja hitaasti. Ruumiinrakenne pitää ottaa huomioon mm. kuormissa ja työajoissa. Hevosen ylläpito itsessään toki vie osan työajasta, peltotilasta, vedestä ja sadosta.
Mutta silloin kun on kysymys poikkeustilanteesta, niin esim. lehmille käy metsälaidun, josta löytävät syötävää. Ideaali on tietenkin se, että pystyy totuttamaan vähän ennen uin siirtää lehmät ulos. Edelleen kuitenkin ihan navetta (pihatto) lehmiä läytetään luonnonsuojelualueilla ja perinnemaisemilla "ympäristönhoitajina". Eli syövät luonnon tarjoamaa ruokaa.
Pidän ongelmallisena sitä, että moni keskustelija tuntuu odottavan yhtä helppoa ratkaisua, jolla asiat pysyisivät ennallaan tai ratkeaisivat kerralla. Eivät pysyisi ja tarvitaan useita eri ratkaisuja, jotka toimivat yhdessä verkostona. Hätäratkaisuista kohti pysyvämpiä ratkaisuja. Vuodenajasta riippuen, esim. ketjussa kaivattuja kaivoja kyllä päästään kaivamaan lisää. Paras aika on kevättalvella kun pohjavesi on alimmillaan. Vesisuonia kyllä riittää. Lähteitäkin on Suomessa pilvin pimein ja osa niistä pysyy auki myös talvella.
Hyvä kommentti. Mutta vesiasia ei mielestäni ole kriittinen. Suomi on täynnä järviä. Järvivettä voi kyllä juoda. Ja jos pöpöt pelottaa, niin ainahan sen voi keittää ensin. Maistuu tietysti pohjamudalta, mutta kyllä sitä juoda voi.
Ja lumesta ja jäästä saa vettä, mutta kauheasti ei kantsisi sairastua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Samaa olen ihmetellyt. Joillakin on aivan epärealistinen käsitys tilanteesta. Olemme täysin 100 % riippuvaisia sähköstä. Pitkäaikainen sähkökatko talvella romahduttaisi koko Suomen. Olen miettinyt tätä skenaariota erityisesti suuren aurinkomyrskyn sattuessa. Silloinhan sähköinfra tuhoutuisi myös naapurimaissa. Joten Ruotsista ei tulisi apusähköä.
Oliko Aatamilla ja Eevalla sähköä, silti kansoittivat maan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei siellä ukin korsussa ollu mitään sähköjä talvi- ja jatkosodassa... Ei siellä kylmyyteen kuoltu.
Venäjän luodit ne miestä pisti kylmäksi.Korsuissa???
Nehän oli rakennettu lämpimästi maan alle ja niissä oli kaminat.
Jos jaksat kaivaa itsellesi luolan ja saat sinne tulisijan, niin pysyt lämpimänä nykyäänkin. Ehkä tuonne kaupungin metsiin pitäisikin kaivaa korsulinjasto 😀 Työttömät töihin vaan.
Hyvä idea. Joko lapiot on ostettu?
Tehtaat pysähtyisi, ei tulisi kauppoihin ruokaa. 😦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Reilut 10 vuotta sitten olin joulun tienoon myrskyn korjausten jäljiltä vikapartion nokkamiehenä maaseudulla, alueella jossa kiinteistöt olivat pääasiassa kytketty verkkoon ilmajohdoilla joita kaatuvat puut olivat sitten "venyttäneet" tai 20 kV linjoilla maasuluttaneet. Kyllä oli erityisesti rouvasväki tirauttamassa onnenkyyneltä kun ilmoitin että pian voidaan kytkeä sähköt - eikä kyseessä ollut kuin 4-8 päivän sähkökatkokset.
Joten hieman huvittaa tämänkin ketjun "kyllä me..." - ymmärtäkää ajoissa, nyky-yhteiskunta on viikossa täydessä anarkiassa jos ollaan viikko ilman sähköä.
Joulun onnistuminen vähemmällä vaivalla ei tarkoita sitä, etteikö pakkotilanteessa pärjäisi. Minä olen täysin vapaaehtoisesti ollut talvia sähköttömässä mökissä sekä teininä, että aikuisena. Sähköttömyydestä on turha tehdä ongelmaa. Paskahuussi, puuhella, leivinuuni, takka, vesipiste, sauna ja sapuskat. Edes pimeys ei ole este jos tekee hommat talven valoisten tuntien aikana. Tekemisen puute voisi ravistella jossain vaiheessa. Jos on sapuska-asia hoidettuna, niin sähköttömässä mökissä elo on yksinkertaista ja helppoa. Siinä se päivä menee puita ja vesiä kantaessa.
Jos tuollaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta, muutos askeettiseen elämäntapaan olisi monelle tosi iso shokki. Suurelle osalle nykysuomalaisista tulisi psyykkisiä oireita sähköttömässä todellisuudessa. Monet ovat ruuturiippuvaisia, lapsetkin.
Ainoa, joka merkitsee kriisitilanteessa on elossa säilyminen. Siinä sitä samalla ehtii tottumaan uuteen ympäristöönsä kun kiitollisena henkensä säilymisestä painaa niska limassa hommia säilyttääkseen sen edelleen. Jos valoisaa aikaa on vähän, niin ei todellakaan ennnätä märehtiä turhia. Mikä pakko se on olla kiinni sähkölaitteissa koko normaaliajan? Opetelkaa vaikka neulomaan tai huovuttamaan, niin riittää poikkeusaikana edes lämmintä töppöstä. Siitähän se omatoimisuus karttuu kun harrastaa käsillä tekemistä. Oli se sitten nikkarointia, keramiikkaa, neulomista tai mitä tahansa. Ainakin oppii, että tekemällä saa jotain konkreettista aikaiseksi. Miksi vanhemmat haluaisivat kasvattaa lapsistaan uusavuttomia ja kyvyttömiä? Eikö lapsilleen nimenomaan haluaisi opettaa ne taidot, joilla selviää missä olosuhteissa tahansa?
Onko sinulla omia lapsia? Teini-ikäisten kanssa on jatkuva taistelu ruutuajasta. On ihan helvettiä saada ne irti netistä edes hetkeksi. Totta kai he ovat mukana sähköttömällä ja vedettömällä mökillämme. Mutta sielläkin ollaan heti nenä kiinni mobiilissa, jos koko ajan et vahdi vieressä. Tästä loputtomasta taistelusta on täällä ollut useita ketjuja.
No eivätpä olisi jos mobiileja ei voisi ladata :D
Sota Euroopassa tuhoaa meidät kaikki. Ydinaseiden käyttöä ei voida enää välttää siinä vaiheessa, kun ohjukset alkavet lentää. Tarvitaan ponnisteluja rauhan puolesta. Se on ainoa mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö ihmiset vasta oivalsivat tuon riippuvuuden sähköverkoista, käteisen rahan vähentämisen, uusavuttomuuden lisääntymisen ja kaiken tiedon pakkaamisesta yhteen haavoittuvaan tallennuspaikkaan eli pilveen.
Tätä ketjua lukiessa ymmärtää sen, että valtaosa ihmisistä ei ole vieläkään oivaltanut siitä, mikä olisi todellisuus ilman sähköä. Siitä vaan mato-ongella särkiä pyytämään ja pallogrillit tulille.
Samaa olen ihmetellyt. Joillakin on aivan epärealistinen käsitys tilanteesta. Olemme täysin 100 % riippuvaisia sähköstä. Pitkäaikainen sähkökatko talvella romahduttaisi koko Suomen. Olen miettinyt tätä skenaariota erityisesti suuren aurinkomyrskyn sattuessa. Silloinhan sähköinfra tuhoutuisi myös naapurimaissa. Joten Ruotsista ei tulisi apusähköä.
Oliko Aatamilla ja Eevalla sähköä, silti kansoittivat maan?
Kyllä tähän kansoittamisprojektiin ovat muutkin ihmiset kuin Aatami ja Eeva osallistuneet. Jossain maissa jopa vähän liikaakin.
Eikö me olla jo myyty sähköverkkomme ulkomaalaisille joten ei tarvitse edes erityisemmin iskeä, kunhan käännetään siellä jossain kytkimestä maa pimeäksi.
Jos tuollaisesta ei ole aikaisempaa kokemusta, muutos askeettiseen elämäntapaan olisi monelle tosi iso shokki. Suurelle osalle nykysuomalaisista tulisi psyykkisiä oireita sähköttömässä todellisuudessa. Monet ovat ruuturiippuvaisia, lapsetkin.