Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli

Vierailija kirjoitti:

Mulle hoitaja antoi korvatulpat kun olin kolmatta kertaa synnytyksen jälkeen huoneessa. Eihän sairaalassa saa nukuttua kun härdelliä on kokoajan. Sitä vain toivoo että selviää selväjärkisenä kotiin.  Kolmannen kerran uskalsin pyytää että ottaisivat vauvan vähäksi hoitajien huomaan, että saisi vähän nukuttua. Kukaan hoitajista ei mukissut vastaan. Toivat sitten vain rinnalle syömään välillä.  Lähdin sitten jo tavallista virkeämpänä kotiin, jossa odotti myös muut lapset.

Minulle taassanottoon, kun kävelin edestakaisin itkevän vauvan kanssa (ensimmäinen lapseni, niin en ymmärtänyt asioista hirveästi), että ei tuota sitten ainakaan tänne (toimistoon) oteta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sairaalan pitäisi olla hotelli?

Ei sen mikään hotelli tarvitse olla, mutta ei sen tarvitsisi olla niin kamalakaan. Ja ärsyttää hoitajat, jotka ei viitsi edes yöllä puhua ja toimia hiljaa kun toiset yrittää nukkua vieressä, vaan hääräävät ja kailottavat normaaliin tapaan.

Saat puoli-ilmaista hoitoa ja jaksat uikuttaa. Synnytys on Suomessa halpaa. Mene yksityissairaalaan ja ota oma huone jos luksusta kaipaat ja valoja säätää. Tuolla nyt ei vietetä keskimäärin kuin 2 vuorokautta muutenkaan. Jos sinua häiritsee hoitajien puhu yöllä niin miten tulet sietämään vauvan itkua?

Me kaikki maksamme veroja jotta esim sairaalamaksu on kohdalle osuessaan kohtuullinen. Myös sinulle. Miksi verovaroja käytetään jotta hoito olisi mahdollisimman huonoa ja alentavaa? Eikö se ole verovarojen väärinkäyttöä? Henkilökunta on siellä palkkatyössä hoitamassa ihmisiä jotka ovat haavoittuvimmillaan ja heikoimmillaan. Mikä moraali ohjaa heitä kohtelemaan juuri tälläisiä mahdollisimman huonosti?

Miksi muilla kuin synnyttäneiden osastoilla henkilökunta toimii yöaikaan hiljaa? Miksi synnyttäneen ei anneta nukkua edes sitä aikaa mitä vauva on hiljaa? Miksi synnyttäneen unentarvetta pitää halveksia? Vauvat itkevät yöllä mutta kiitos metsänkeijun tai jonkun omassa kotona ei tarvitse kuunnella tolloja hoitajia.

Luulen, että mikä ajaa kohtelemaan näin on se, että ihminen (synnyttänyt äiti) on silloin heikoilla, ja jokin ajaa osan ihmisistä silloin potkimaan. Heikko osa yhteiskuntaa, potkitaan, olemme itse tavallisia ja vahvoja, äidit kärsimään kun ovat osansa valinneet niin eivät pääse pakoon

3 lasta, 9 lastenlasta kirjoitti:

Olen synnyttänyt TYKSissä 3 kertaa, ei ole ollut muítään valittamisen aihetta hoidon eikä henkilökunnan suhteen. Ihmetyttää nämä prinsessat jotka täällä valittavat, maassamme on hyvät hoitajat ja lääkärit ja hyvät hermot heillä on kun kestävät valittavia potilaita ja liian pientä palkkaa,

En usko että olet synnyttänyt. Kukaan synnyttänyt ei kutsu synnyttänyttä prinsessaksi. Naiseudesta jo itsessään on prinsessuus kaukana puhumattakaan kun kyse on raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä. Ne ovat yksinomaan raakaa. Tähän raakuuteen kyllä pitäisi vähitellen järjestää hiukan hemmottelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti, kun ruoka piti aina hakee itse pitkän käytävän päästä. Vasta synnyttänyt äiti ei kovin nopeasti kävele! No se vauva on pakko ottaa mukaan, kun hankalan kävelyn takia ruoan haku kestää puol tuntia. Sitten on kiva kävellä takas huoneeseen se tarjotin vauvan kanssa työnnettävässä vauvan sängyssä, kun mulla ei sattuneesta syystä ole kuin kaksi kättä. Eikö ees synnyttäneelle voi tuoda sitä ruokaa!!!

Kaikilla muilla osastoilla sairaalassa ruokatarjotin tuodaan huoneeseen, mutta ei synnärillä.

Niinpä. Miksi maailman tärkeimmän asian tehneelle ei voida tuoda ruokaa sängyn viereen niin kuin muille? Aivan sairasta. Tämä johtuu selvästi siitä että me naiset olemme aivan arvottomia. Ei siinä kohtaa tarvita mitään kuntoutusta!

Oma mies oli pari päivää sairaalassa katkenneen sormen vuoksi. Hänelle tuotiin kaikki ruoat sängyn viereen ja tarjotin haettiin pois ja muutenkin passasivat minkä kerkesivät ja sanoilla verorahoilla ne hoitajat on sielläkin.

Esikoisen synnyttyä minua huimasi aivan hirveästi enkä päässyt vessaan ilman talutusapua. Kun tuli ruokatarjottimen hakuaika en pystynyt sitä hakemaan kun olisi pitänyt kävellä seinästä kiinni pitäen, nojaten. Soitin hoitajan joka kivahti että se pitää itse hakea, tämä ei ole hotelli ja meinasi kävellä pois. Sanoin että en pääse edes vessaan yksin. Vierustoveri sanoi että hoitaja taluttaa minut vessaan. No hoitaja haki tarjottimen ja jopa pyytämättä pois mutta aivan naurettavaahan tuo on. Synnyttäneelle riittää liikunnaksi se vessaan kävely. Huimaus loppui pian kun veri alkoi vahvistua.

Ei tuoda eikä riitä.. Se liikunta tekee hyvää. Jos vain makaat, etkä liiku, niin tulee veritulppa. Ohitusleikkauspotilaatkin, joilta on rintakehä avattu pistetään nousemaan sängystä juuri tästä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä kätilöiden / hoitajien omituista logiikkaa että synnyttäneen äidin on pärjättävä osastolla koska kotonakin on pärjättävä. Ensinnäkin monilla äideillä on apua kotona esim puoliso, äiti. Ei tarvitse pärjätä heti yksin. Toiseksi, sairaalassa on rauhatonta. Öisin on melua, hoitaja käy huoneessa, valot räväytetään päälle, muiden vauvat itkevät. Ei saa nukuttua. Tämähän on kamalan väsyttävää eikä tätä tapahdu omassa kodissa.

En ymmärrä minäkään. Miten se auttaa jaksamista ja pärjäämistä jos vedetään jo henkihieveriin sairaalassa? Eiks olis fiksumpi antaa palautua edes sen verran kuin mahdollista? Tuossa nykykäytännössä ei ole logiikkaa eikä järkeä, sydämestä puhumattakaan.

Olisi toki tosi kiva hoitaa vaikka yhtä tai kahta perhettä niin että olisi aikaa käyttää jotain muuta logiikkaa kun sitä että ohjaukset annetaan nopeasti, ja autetaan vain siinä missä on ihan pakko. Mutta kun niitä perheitä on hoidettavana se lähemmäs 10 niin siinä ei paljon muuta logiikkaa ehdi käyttää.

Valitukset kannattaa sen osalta osoittaa sinne taholle joka päättää resursseista.

Oletko itse yrittänyt tehdä työolosuhteillesi jotain? Vai vaan alistut kiltisti?

Kyllä kätilöiden pitäisi olla äitien puolestapuhujia ja viedä epäkohtia eteenpäin sairaalan johdolle, kun niitä havaitsee. Itsellä väärennettiin synnytyskertomusta potilastietoihin, joka on aivan TÖRKEÄÄ.  Itsekin terveydenhuollon henkilönä ihmettelin kovasti miksi näin tehtiin.  Vauvalle meinasi käydä huonosti, mutta selvisi. Jos tutkinta olisi tullut asiasta pahimman tapahtuessa, tiedot olisi olleet väärät. Tämä tapahtui ihan 2000-luvulla.

Jorvissa 2020 oma perhehuone. Koronan takia ruoka tuotiin aina huoneeseen, aamulla aina kysyttiin mitä halutaan juoda (kahvia tai mehua ). Kun imuote ei tahtonut onnistua kätilöt opasti ja lempeästi auttoi vauvan tissille. Synnytyksessä kannustettiin, että kyllä me tästä yhdessä selvitään ja siinäkin oli turvallinen olo. Kaikessa sai aina apua. Minulle tehtiin episiotomia, siihen sai puudutuksen ja sen jälkeen kipulääkettä sain niin usein, kun sitä sai antaa. Yölläkin tuotiin kipulääkettä etten joutunut olemaan hetkeäkään ilman. Lämmin kiitos muistan teidät aina ❤❤🙏🙏

Synytin meidän kuopuksen keväällä 2020 juuri kun rajoitukset tulivat voimaan. Isä sai olla 30min vauvan kanssa. Vauva joutuikin sitten teholle. Toivuin sektiosta yksin. Vauva syntyi 20.00 ja aamupalan sain hakea jo itse. Bo joo kiva et sektion jälkeen kävelee itse mut en saanut mitään apua. Köpöttelin itku silmässä vauvan luo teholle joka päivä viemään maitoa.

Muistelin aikoja kun mies sai tulla esikoisen aikaan (10v sitten) osastolle ja toi mulle ruuat ua piti seuraa. Yöt oli molempien lasten aikoina perseestä. Miksi sängyt ei ole leveämpiä että saa nukkua vauvan kanssa? Rakkautta ja voimia kaikille äideille ihan sama mikä teidän tilanne. Jokainen kokee sen henkilökohtaisesti.

Jos elämässäni elän eläkeikään asti aion tuputtaa itseni synnärille avuksi. Minä sylitän teidän vauvoja ja tuon teille ruokaa sängyn viereen. Äidit tarvitsevat ravintoa ja unta. Sitten jaksaa kotiinkin. ♥️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sairaalan pitäisi olla hotelli?

Miehet saa hotellitason palvelua.

Miesten kuuluukin saada hyvää hotellitason palvelua. Miehet tehneet kovan työn ja mielestäni täysin oikeutettua miehelle tämän korkea tason palvelu.

Vierailija kirjoitti:

Kuka edes haluaa olla sairaalassa yhtään enempää kuin on pakko? Läskit akat, jotka haluavat maata viisi päivää ja hankkia veritulpan?

Mä lähdin heti kun vauva oli tarkastettu ja saanut K-vitamiininsa.

Syitä voi olla monia. Itselläni viiden päivän sairaalassa oloon oli syynä ensin sektioon johtaneen pitkittyneen synnytyksen yhteydessä nousseet tulehdusarvot, ja kun omat tulehdusarvoni olivat laskeneet ja piti päästä kotiutumaan, vauvan paino laski niin että se piti saada nousemaan ennen kuin saimme luvan kotiutumiseen.

Terveisin äiti 167/53

Vierailija kirjoitti:

Jorvissa 2020 oma perhehuone. Koronan takia ruoka tuotiin aina huoneeseen, aamulla aina kysyttiin mitä halutaan juoda (kahvia tai mehua ). Kun imuote ei tahtonut onnistua kätilöt opasti ja lempeästi auttoi vauvan tissille. Synnytyksessä kannustettiin, että kyllä me tästä yhdessä selvitään ja siinäkin oli turvallinen olo. Kaikessa sai aina apua. Minulle tehtiin episiotomia, siihen sai puudutuksen ja sen jälkeen kipulääkettä sain niin usein, kun sitä sai antaa. Yölläkin tuotiin kipulääkettä etten joutunut olemaan hetkeäkään ilman. Lämmin kiitos muistan teidät aina ❤❤🙏🙏

Jorvissa on ihanat kätilöt ❤️

Kuulostaa kurjalta, ap! Minullakin esikoinen syntyi sairaalassa ja siellä tosiaan oli rauhatonta eikä saanut nukuttua. Seuraavat lapset ovatkin syntyneet kotona. Saa olla ihan rauhassa omilla ehdoilla ja tutustua vauvaan. Kotikätilö poikkesi välillä katsomassa että kaikki hyvin. Kaikkea hyvää ap sinulle ja perheellesi!

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehtona saunassa synnytys 100 v. takaa ja todellakaan eivät nämä naiset itkeneet ja valittaneet, kun muuta ei ollut saatavilla. Mikä helvetti nykyihmisiä vaivaa, raskaudesta ja synnytyksestä tehty sairauksia, jotka ovat oikeasti ihan elämänkiertoon kuuluvia asioita. Jos nuo pelottavat, niin järkevintä pitää se ehkäisy kunnossa...

Jep. Miehetkään eivät valittaneet miesflunssaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti, kun ruoka piti aina hakee itse pitkän käytävän päästä. Vasta synnyttänyt äiti ei kovin nopeasti kävele! No se vauva on pakko ottaa mukaan, kun hankalan kävelyn takia ruoan haku kestää puol tuntia. Sitten on kiva kävellä takas huoneeseen se tarjotin vauvan kanssa työnnettävässä vauvan sängyssä, kun mulla ei sattuneesta syystä ole kuin kaksi kättä. Eikö ees synnyttäneelle voi tuoda sitä ruokaa!!!

Kaikilla muilla osastoilla sairaalassa ruokatarjotin tuodaan huoneeseen, mutta ei synnärillä.

Niinpä. Miksi maailman tärkeimmän asian tehneelle ei voida tuoda ruokaa sängyn viereen niin kuin muille? Aivan sairasta. Tämä johtuu selvästi siitä että me naiset olemme aivan arvottomia. Ei siinä kohtaa tarvita mitään kuntoutusta!

Oma mies oli pari päivää sairaalassa katkenneen sormen vuoksi. Hänelle tuotiin kaikki ruoat sängyn viereen ja tarjotin haettiin pois ja muutenkin passasivat minkä kerkesivät ja sanoilla verorahoilla ne hoitajat on sielläkin.

Esikoisen synnyttyä minua huimasi aivan hirveästi enkä päässyt vessaan ilman talutusapua. Kun tuli ruokatarjottimen hakuaika en pystynyt sitä hakemaan kun olisi pitänyt kävellä seinästä kiinni pitäen, nojaten. Soitin hoitajan joka kivahti että se pitää itse hakea, tämä ei ole hotelli ja meinasi kävellä pois. Sanoin että en pääse edes vessaan yksin. Vierustoveri sanoi että hoitaja taluttaa minut vessaan. No hoitaja haki tarjottimen ja jopa pyytämättä pois mutta aivan naurettavaahan tuo on. Synnyttäneelle riittää liikunnaksi se vessaan kävely. Huimaus loppui pian kun veri alkoi vahvistua.

Ei tuoda eikä riitä.. Se liikunta tekee hyvää. Jos vain makaat, etkä liiku, niin tulee veritulppa. Ohitusleikkauspotilaatkin, joilta on rintakehä avattu pistetään nousemaan sängystä juuri tästä syystä.

Mutta jostain syystä ohitusleikkauspotilaita ei laiteta leikkausta seuraava päivänä hakemaan ruokatarjottimia osaston toisesta päästä. Miksiköhän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti, kun ruoka piti aina hakee itse pitkän käytävän päästä. Vasta synnyttänyt äiti ei kovin nopeasti kävele! No se vauva on pakko ottaa mukaan, kun hankalan kävelyn takia ruoan haku kestää puol tuntia. Sitten on kiva kävellä takas huoneeseen se tarjotin vauvan kanssa työnnettävässä vauvan sängyssä, kun mulla ei sattuneesta syystä ole kuin kaksi kättä. Eikö ees synnyttäneelle voi tuoda sitä ruokaa!!!

Kaikilla muilla osastoilla sairaalassa ruokatarjotin tuodaan huoneeseen, mutta ei synnärillä.

Niinpä. Miksi maailman tärkeimmän asian tehneelle ei voida tuoda ruokaa sängyn viereen niin kuin muille? Aivan sairasta. Tämä johtuu selvästi siitä että me naiset olemme aivan arvottomia. Ei siinä kohtaa tarvita mitään kuntoutusta!

Oma mies oli pari päivää sairaalassa katkenneen sormen vuoksi. Hänelle tuotiin kaikki ruoat sängyn viereen ja tarjotin haettiin pois ja muutenkin passasivat minkä kerkesivät ja sanoilla verorahoilla ne hoitajat on sielläkin.

Esikoisen synnyttyä minua huimasi aivan hirveästi enkä päässyt vessaan ilman talutusapua. Kun tuli ruokatarjottimen hakuaika en pystynyt sitä hakemaan kun olisi pitänyt kävellä seinästä kiinni pitäen, nojaten. Soitin hoitajan joka kivahti että se pitää itse hakea, tämä ei ole hotelli ja meinasi kävellä pois. Sanoin että en pääse edes vessaan yksin. Vierustoveri sanoi että hoitaja taluttaa minut vessaan. No hoitaja haki tarjottimen ja jopa pyytämättä pois mutta aivan naurettavaahan tuo on. Synnyttäneelle riittää liikunnaksi se vessaan kävely. Huimaus loppui pian kun veri alkoi vahvistua.

Ei muilla osastoilla edes ole sellaisia ruokahuoneita kun synnärillä ja syödään huoneissa. Minä sain tarjottimen sänkyyn aluksi kunnes pääsin jaloilleni ja hakemaan itse. En pitänyt sitä mitenkään pahana että liikkeelle heti kun suinkin kykenee. Edistää toipumista. Toki silloin pitäisi asiallisesti auttaa jos ei pääse pyörtymättä minnekään. Mutta että en oleta sairaalassa olevani palveltavana siinä minkä voin itse tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka edes haluaa olla sairaalassa yhtään enempää kuin on pakko? Läskit akat, jotka haluavat maata viisi päivää ja hankkia veritulpan?

Mä lähdin heti kun vauva oli tarkastettu ja saanut K-vitamiininsa.

Ei taatusti kukaan. Mutta kuka voi olla noin kapeakatseinen että näkee vain oman tilanteensa ja sen mukaan luulee kaikkien synnytysten sujuvan yhtä hyvin.

Olen yllättynyt kuinka moni kommentoi, että ruuat yms pitäisi tuoda synnyttäjälle huoneeseen. Olen luullut, että on ihan yleistietoa, että synnytyksestä toipumiseen paras on liikkeelle lähtö, jotta veri valuu pois kohdusta ja paraneminen nopeutuu. Jos ruuat tuotaisiin huoneeseen, niin moni äiti jämähtäisi sänkyyn ja komplikaatioiden (kuten kohtutulehduksen) riski kasvaisi. Toki erikseen synnyttäjät, joilla on ollut jo komplikaatioita ja tarvitsevat aidosti apua.

Toivoisin, että joku kätilö tulisi avaamaan tänne syitä miksi synnyttäjiä halutaan saada liikkeelle.

Minun mielestäni Suomessa ei kahdella naisia kuin karjaa vaan synnyttämistä pidetään luonnollisena asian, josta ei parane makaamalla vaan liikkumalla (näin keho on tehty toimimaan). Toki se ei oikeuta huonoa käytöstä hoitajilta.

T: pullukka, jolla 3 lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vasta riemukasta on, kun se oma vauva vetää sitä huutokonserttia niin, ettei itse saa nukuttua ja huoneen toinen äiti mulkoilee murhaavasti. Hiljaisen vauvan äiti saa nukuttua kotiuduttuaan, itse en.

Vain Suomessa hoidetaan asiat mulkoilemalla. Huoh. Miten tuollainen ihminen voi lisääntyä? Olisi kannattanut sen toisen äidin kannustaen sanoa että vauvat itkevät, mutta kyllä se siitä rauhoittuu eli ihan normaalia.

Pata kattilaa soimaa. Itse valitatte ettei hoitajat kuiskaa yöllä ja kehtaavat vielä valotkin laittaa päälle.

Ihan oikeasti, ohiksena voin kertoa että se yöhoitajien äänekäs kälätys, nauru ja pitkin ovenpieliä kolistelu metallisten sairaalasänkyjen kanssa on aikamoista kidutusta. Aina kun vierihoidossa oleva vauva oli nukahtanut ja mahdollisesti myös sinä itse, niin nämä mölyhoitajat kolistelee huoneeseen että saavat vauvat hereille. Niin että se valojen päälle laitto oli ehkä pienin murhe. Näin Oys elokuu 2009. Kuulemma oli niin kiirettä kun oli ennätysmäärä synnyttäjiä. Niin se kiire pakotti sitten olemaan tosi äänekäs yöaikaan. Luoja että sitä odotti ja rukoili että pääsisi kotiin. Valitettavasti hätäsektioon joutuneena epäonnistuneen käynnistyksen jälkeen kohtutulehduksen saaneena sitä kidutusta joutui kestämään viisi päivää. Ja kaikkein traumaattisinta oli jatkuva hätä ja huoli vauvasta, koska hoitajien apuun ei voinut luottaa, lisämaitoa pihdattiin (maito ei noussut sektion jälkeen) ja oma liikkuminen oli hankalaa. Oxycontinia lähes tyrkytettiin kipulääkkeeksi, mutta mitään vähemmän vahvaa ei meinannut saada sitten millään. Olo oli kaikin puolin heitteillä. Esim selässä olleet letkut teippeineen piti pyytää ottamaan pois (itse en pystynyt niitä repimään), kukaan ei huolehtinut mistään. Verikokeen ottaja teurasti niin, että jäljet nähtyään se ainoa asiallinen ja ammattitaitoisen oloinen kätilö tuli seuraamaan seuraavalla kerralla että miten se verikokeen ottaminen sujuu. Niin, oli siellä tosiaan yksi kätilö, joka tuntui välittävän ettei nyt kuiviin pääsisi vuotamaan, mutta eihän hän voinut olla vuorossa kaiken aikaa. Surullista on lukea ettei mikään ole muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehtona saunassa synnytys 100 v. takaa ja todellakaan eivät nämä naiset itkeneet ja valittaneet, kun muuta ei ollut saatavilla. Mikä helvetti nykyihmisiä vaivaa, raskaudesta ja synnytyksestä tehty sairauksia, jotka ovat oikeasti ihan elämänkiertoon kuuluvia asioita. Jos nuo pelottavat, niin järkevintä pitää se ehkäisy kunnossa...

Mummini synnytti kolme neljästään saunassa. Sanoi että yhtä helve""ttiä oli ja viimeisimmässä saunasynnytyksessä meni jotain pieleen, nimittäin jälkeenpäin valui pa""t housuun kun käveli. Tappeli sitten pidätysvaikeuksien kanssa loppuelämänsä..

Odotin esikoista kun puhuttiin tästä ja mummi toisteli,miten onnekas olen kun saan synnyttää sairaalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsytti, kun ruoka piti aina hakee itse pitkän käytävän päästä. Vasta synnyttänyt äiti ei kovin nopeasti kävele! No se vauva on pakko ottaa mukaan, kun hankalan kävelyn takia ruoan haku kestää puol tuntia. Sitten on kiva kävellä takas huoneeseen se tarjotin vauvan kanssa työnnettävässä vauvan sängyssä, kun mulla ei sattuneesta syystä ole kuin kaksi kättä. Eikö ees synnyttäneelle voi tuoda sitä ruokaa!!!

Kaikilla muilla osastoilla sairaalassa ruokatarjotin tuodaan huoneeseen, mutta ei synnärillä.

Niinpä. Miksi maailman tärkeimmän asian tehneelle ei voida tuoda ruokaa sängyn viereen niin kuin muille? Aivan sairasta. Tämä johtuu selvästi siitä että me naiset olemme aivan arvottomia. Ei siinä kohtaa tarvita mitään kuntoutusta!

Oma mies oli pari päivää sairaalassa katkenneen sormen vuoksi. Hänelle tuotiin kaikki ruoat sängyn viereen ja tarjotin haettiin pois ja muutenkin passasivat minkä kerkesivät ja sanoilla verorahoilla ne hoitajat on sielläkin.

Esikoisen synnyttyä minua huimasi aivan hirveästi enkä päässyt vessaan ilman talutusapua. Kun tuli ruokatarjottimen hakuaika en pystynyt sitä hakemaan kun olisi pitänyt kävellä seinästä kiinni pitäen, nojaten. Soitin hoitajan joka kivahti että se pitää itse hakea, tämä ei ole hotelli ja meinasi kävellä pois. Sanoin että en pääse edes vessaan yksin. Vierustoveri sanoi että hoitaja taluttaa minut vessaan. No hoitaja haki tarjottimen ja jopa pyytämättä pois mutta aivan naurettavaahan tuo on. Synnyttäneelle riittää liikunnaksi se vessaan kävely. Huimaus loppui pian kun veri alkoi vahvistua.

Ei tuoda eikä riitä.. Se liikunta tekee hyvää. Jos vain makaat, etkä liiku, niin tulee veritulppa. Ohitusleikkauspotilaatkin, joilta on rintakehä avattu pistetään nousemaan sängystä juuri tästä syystä.

Sängystä nouseminen on hyväksi kaikille. Mutta ohitusleikkauspotilaiden ei tarvitse työntää vauvan sänkyä ja kantaa tarjotinta samaan aikaan. Tuskin joutuvat vaihtamaan itse lakanansa ja siivoamaan lattian omista eritteistään.