Lue keskustelun säännöt.
Kunnallisen puheterapian nykytila
08.04.2015 |
Tällä hetkellä ainakin Helsingissä on se tilanne, että lievemmät äänneongelmat kuten r-, s- ja l-viat hoidetaan niin sanottujen ohjauskäyntien kautta. Näitä tarjotaan kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. Muuten vian korjaaminen on ulkoistettu täysin kodin harteille. Minkä vuoksi puheterapeutit käyvät yliopistotason koulutuksen mikäli heidän näkemyksen mukaan ongelmat on ratkaistava kotona? Resurssipulaan vedotaan, mutta myös kieltäydytään tarjoamasta maksusitoumuksia "lieviin" vaikeuksiin. Onko tilanne muualla Suomessa yhtä toivoton? Onneksi meillä vian hoito ei jää rahasta kiinni, mutta mielestäni kunta välttelee vastuutansa vähättelemällä puhevikoja. Yksityiselle käy tiemme, mutta läheskään kaikille tämä ei ole taloudellisesti mahdollista.
Silloin kun minä olin lapsi sain 10 kerran viikottaisin ajan puheterapeutille s-vikani vuoksi, mutta 6 säännöllistä käyntiä riitti. Tuleeko tästä sukupolvesta "puhevammaisin" vuosikymmeniin?
Kommentit (69)
Puheterapeutit luulevat vähän liikoja itsestään. Toisaalta osa heistä on loistavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 15:53"]
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun tiedän, että Turussa on piiiiitkät jonot ja juuri valmistunut sijaisneuvolatäti pisti meidän 2-vuotiaan puheterapiajonoon, kun lapsi ei suostunut nimeämään kuin yhden hedelmän kirjasta eikä tiennyt kuka on haisuli. Lapsella on kuulemma kehitysviive puheessa, vaikka tulee kolmen sanan lauseitakin. Siellä jonossa on oikeastikin niitä jotka tarvitsisi apua.
[/quote]
Ei teitä kukaan sinne terapeutille pakota.
PS. Huvittaa nämä "mun lapsessa ei ole mitään vikaa seli seli" -tyypit. No toki on ymmärrettävää, että sitä on vaikea niellä jos moista joku edes epäilee...
Pk-seudulla puheterapeuttitilanne on siinä mielessä hyvä, että pesteihin saadaan työntekijöitä kohtuullisen helposti. Tosin Helsinki, Espoo ja Vantaa maksavat luokattoman huonoa palkkaa, joten sikäli eivät ole vetovoimaisia työnantajia. Suomessa on alueita, joissa tilanne on se, että puheterapeutti ei ehdi tehdä mitään muuta kuin arvioida. Siis seuloa, ketkä lähetetään erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin ja ketkä jäävät aivan täysin kotiharjoittelun varaan. Mitään terapiakäyntejä eivät siis ehdi antaa. Tämä onneksi aika ääritilanne.
Äännevirheet ovat tosiaa puhe- ja kielihäiriöiden skaalassa sieltä lievimmästä päästä. Kun resursseja on vähän, niiden kuntoutuksesta karsitaan. Niiden ohi ajavat lapset, joilla on mm. vaikeuksia ymmärtää puhuttua kieltä, muodostaa lauseita, palauttaa mieleensä sanoja jne. Kuten joku sanoikin, mikään määrä puheterapiaa ei kuitenkaan riittäisi uuden äänteen oppimiseen, sillä harjoituksia on tehtävä päivittäin. Siksikin niiden ensisijainen harjoittelupaikka on koti ja puheterapeutin tehtävä on juurikin antaa ohjeistusta, miten harjoittelussa edetään.
t. puheterapeutti Uudeltamaalta
Yksittäiset äännevirheet eivät aiheuta oppimisvaikeuksia, toisin kuin monet muut laajemmat kielelliset ongelmat. Sen vuoksi, kun jostain on priorisoitava aikaa, ne äännevirheet jäävät usein kotiharjoittelun varaan. Toki siihen on saatava tarvittava ohjaus ja seuranta. Kyllä puheterapeutit sen tietävät, että artikulaatiovirhe voi olla isokin psyykkinen haitta, toisia se ei haittaa ollenkaan. Puheterapeutteja vaan on niin vähän, että vaikka vedettäisiin kaikkien kalentereista lounas ja kahvitauotkin yli, niin jonoja kertyy eikä kaikkia ole mahdollista ottaa kertaviikkoiseen terapiaan.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 17:51"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 15:53"]
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun tiedän, että Turussa on piiiiitkät jonot ja juuri valmistunut sijaisneuvolatäti pisti meidän 2-vuotiaan puheterapiajonoon, kun lapsi ei suostunut nimeämään kuin yhden hedelmän kirjasta eikä tiennyt kuka on haisuli. Lapsella on kuulemma kehitysviive puheessa, vaikka tulee kolmen sanan lauseitakin. Siellä jonossa on oikeastikin niitä jotka tarvitsisi apua.
[/quote]
Ei teitä kukaan sinne terapeutille pakota.
PS. Huvittaa nämä "mun lapsessa ei ole mitään vikaa seli seli" -tyypit. No toki on ymmärrettävää, että sitä on vaikea niellä jos moista joku edes epäilee...
[/quote]
Pese se hiekka sieltä sun pillustas pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan aika harva oikeasti puheterapeutteja asiasta syyttää. Fakta on se, että a) kunnilla ei ole riittävästi rahaa ja b) useilla kunnilla ei ole riittävästi puheterapeutteja. Varmasti suurimmalle osalle pienemmistä kunnista haetaan jatkuvasti terapeutteja, mutta minkäs teet kun niitä koulutetaan niin vähän.
R- ja s-äännevirheistä sen verran, että ne todellakin voivat olla monelle lapselle ja vanhemmalle iso asia! Näin ollen ei saisi niitä aliarvioida ja aina priorisoida niitä vaikeampia tapauksia äännevirheiden edelle. Mielestäni lapsi, joka odottaa jonossa sen puoli vuotta, tulee yhtälailla saada puheterapiaa riippumatta vian laadusta. Tämä on toki kovin idealistinen ajatus, eikä käytännössä varmaan toteudu, sillä ne vaikeammat tapaukset aina ajavat jotenkin äännevirheiden edelle. Ehkä joskus tulevaisuudessa puheterapeuttipula hieman helpottaa ja kaikki tarvitsevat saavat apua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutit luulevat vähän liikoja itsestään. Toisaalta osa heistä on loistavia.
?
Samanlainen tilanne on koko Suomessa. Kun ei tahdo saada edes vaikeaan tilanteeseen puheterapeuttia. Otin kerran yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeri Risikkoon mutta vastaukset olivat ala-arvoisia aivan kuin Risikolla olisi ollut lukihäiriö.