Kunnallisen puheterapian nykytila
Tällä hetkellä ainakin Helsingissä on se tilanne, että lievemmät äänneongelmat kuten r-, s- ja l-viat hoidetaan niin sanottujen ohjauskäyntien kautta. Näitä tarjotaan kerran kuussa tai joka toinen kuukausi. Muuten vian korjaaminen on ulkoistettu täysin kodin harteille. Minkä vuoksi puheterapeutit käyvät yliopistotason koulutuksen mikäli heidän näkemyksen mukaan ongelmat on ratkaistava kotona? Resurssipulaan vedotaan, mutta myös kieltäydytään tarjoamasta maksusitoumuksia "lieviin" vaikeuksiin. Onko tilanne muualla Suomessa yhtä toivoton? Onneksi meillä vian hoito ei jää rahasta kiinni, mutta mielestäni kunta välttelee vastuutansa vähättelemällä puhevikoja. Yksityiselle käy tiemme, mutta läheskään kaikille tämä ei ole taloudellisesti mahdollista.
Silloin kun minä olin lapsi sain 10 kerran viikottaisin ajan puheterapeutille s-vikani vuoksi, mutta 6 säännöllistä käyntiä riitti. Tuleeko tästä sukupolvesta "puhevammaisin" vuosikymmeniin?
Kommentit (69)
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 15:14"] Minkä vuoksi puheterapeutit käyvät yliopistotason koulutuksen mikäli heidän näkemyksen mukaan ongelmat on ratkaistava kotona?
[/quote]Niin, lievät ongelmat. Sama kun ihmettelisit miksi lääkäreillä on pitkä koulutus kun käsketään hoitamaan pienet haavat kotona puhdistamalla ja laittamalla laatari.
Ymmärrätkö ollenkaan kuinka vaikeita puhehäiriöitä ja esim. nielemisvaikeuksia puheterapeutit hoitavat ja arvioivat? Kirjallisten ohjeiden ja kotiharjoittelun avulla yksittäiset äännevirheet saadaan useimmiten hoidettua kotona.
25 vuotta sitten kävin puheterapiassa varmaan vuoden ajan kerran viikossa, ja harjoittelin kotona. Eipä r löytynyt, enkä osaa sitä vieläkään. Hyvin oon elämässä silti pärjännyt.
Puoli vuotta on odotettu puheterapeutille pääsyä kun lapsi eisanonut muuta kuin kukka,kakka,äiti ja jotain muuta 2.5v neuvolassa,mutta tuntuu nyt oppivan puhumaan ilman mitään terapeuttejakin.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 17:08"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 15:14"] Minkä vuoksi puheterapeutit käyvät yliopistotason koulutuksen mikäli heidän näkemyksen mukaan ongelmat on ratkaistava kotona?
[/quote]Niin, lievät ongelmat. Sama kun ihmettelisit miksi lääkäreillä on pitkä koulutus kun käsketään hoitamaan pienet haavat kotona puhdistamalla ja laittamalla laatari.
[/quote]Ai jumalauta. Hieno vertaus. Tosin se ei selitä miksi tätä ongelmaa ei ollut 20v sitten. Kaikkia se leipäkin hengissä pitää.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 21:45"]Resurssipula. Varmasti jos puheterapeutteja riittävästi, olisi myös noihin äännevirheisiin tarjolla enemmän käyntejä ja terapiaa.
Toisaalta nämä nykyiset yliopistotason koulutuksen käyneet puheterapeutit ehkä myös hieman aliarvioivat noita ärrä ja ässä vikoja. Siis halutaan oikein korostaa sitä omaa koulutusta ja kuinka hoidetaan niitä "vaativia" tapauksia, melkein kuin lääkäreitä oltaisiin. Noihin ärrävikoihin ei sitten enää haluta panostaa niin paljoa.
[/quote]
Ei tässä mitään omaa koulutusta ehdi edes ajattelemaan, saati asiakkaiden/potilaiden vaativuudella leveilemään. Aika ja raha on rajallista, eikä puheterapia tee tässä poikkeusta. Terapiakertojen rajaaminen ei ole kiinni halusta vaan linjauksista, joihin toivottavasti puheterapeutillakin on ollut sanansa sanottavana oman työkenttänsä parhaana asiantuntijana. "Vanhoihin hyviin aikoihin" nykytilannetta on turha verrata, koska ala kehittyy nopeasti ja hyvä niin. Kunpa sen ymmärtäisivät myös ihmiset, jotka päättävät puheterapiaresursseista.
Terv. puheterapeutti
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 15:53"]
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun tiedän, että Turussa on piiiiitkät jonot ja juuri valmistunut sijaisneuvolatäti pisti meidän 2-vuotiaan puheterapiajonoon, kun lapsi ei suostunut nimeämään kuin yhden hedelmän kirjasta eikä tiennyt kuka on haisuli. Lapsella on kuulemma kehitysviive puheessa, vaikka tulee kolmen sanan lauseitakin. Siellä jonossa on oikeastikin niitä jotka tarvitsisi apua.
[/quote]
no, kehitysvaiive on kuitenkin aika paljon vakavampi asia kuin ärrävika. Olisit iloinen että lapsi tutkitaan. Kummallinen asenne sinulla.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 21:15"]
No onko se niin kamalaa että kotona pitää tehdä harjoituksia? Tarkoitushan on lisätä kielen liikkuvuutta, etsiä ja vahvistaa liikeratoja, kokeilla ja löytää. Se vaatii harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta...
[/quote]
Olen ollut siinä käsityksessä, että kotiharjoittelua ei kukaan ole vierastanut vaan näiden terapiasessioiden vähäisyyttä. Etenkin kun on paljon esimerkkejä menneisyydestä jolloin nämä ongelmat korjautui alta aikayksikön. Siis silloin wanhaan hywään aikaan!
Tosiaan protip porukalle jotka haluaa hoitaa nämä yksityisen kautta. Hankkikaa vakuutus (kaikin puolin fiksua) ja tarpeen tullen kustannukset kattaa vakuutus myös puheterapiasta.
Naurettavia nämä puheterapeuttien puolustelut. Heitäkään kukaan ei ole arvostellut vaan käytettävissä olevia resursseja. Ne on riittänyt ennenkin, mutta nyt ei yhtäkkiä riitä. Tahallista väärin ymmärtämistä taikka silkkaa typeryyttä.
[/quote]
Vaikea ymmärtää miksi tätäkin viestiä on alapeukutettu. Mielestäni tässä tuodaan oma asia varsin hyvin esille. Vai onko tämä peukutus jotenkin kiinni siitä onko kirjoittajan kanssa samaa vai eri mieltä?
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 20:47"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 20:42"]Tämän takia olen ottanut lapsille kallit vakuutukset kun olen huomannut että kunnallisella puolella ei vain ole resursseja esim lasten kuntoutuksiin. Kotikaupungissamme on esim puheterapeutille puolen vuoden jonot. [/quote]mikä vakuutus teillä on? Ei kuulu sairaskuluvakuutuksen piiriin nimittäin. Vakuutukset meilläkin kunnossa -AP-
[/quote]
Meillä lapsen puheterapia meni vakuutukseen omavastuun hinnalla. Meillä on vakuutus Pohjnatähdessä.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 20:47"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 20:42"]Tämän takia olen ottanut lapsille kallit vakuutukset kun olen huomannut että kunnallisella puolella ei vain ole resursseja esim lasten kuntoutuksiin. Kotikaupungissamme on esim puheterapeutille puolen vuoden jonot. [/quote]mikä vakuutus teillä on? Ei kuulu sairaskuluvakuutuksen piiriin nimittäin. Vakuutukset meilläkin kunnossa -AP-
[/quote]
Meillä lapsen puheterapia meni vakuutukseen omavastuun hinnalla. Meillä on vakuutus Pohjnatähdessä.
[/quote]
Onhan täällä nyt sotaisa tunnelma. Mutta tarkistan asian vielä huomenna uudestaan. Meillä vakuutukset Tapiolsta. Pitäisi varmaan nuokin keskittää joku päivä yhteen kioskiin. Kiitos vastauksita kaikille asiakirjoittajille.
-AP-
Esikoinen kävi puheterapiassa r-ja s-vikojen takia n. vuoden. Käyntejä oli ehkä n. Kahdeksan, jos muistan oikein, voi olla, että vähemmän. Koti harjoitteluun kannustettiin kovasti, ohje oli, että 5 min päivässä riittää. Niinpä vuoden kuluttua molemmat äänteet tulivat hyvin. Oma mielipiteen on, että lapset paistetaan puheterapiaan turhan aikaisin. Oma lapsi oli viisi kun terapia alkoi ja luulen että osasyy äänteiden oppimiseen oli ihan kasvu ja kehitys, ei niinkään harjoitteet.
Voin vastata tuohon resurssipula-asiaan. Lasten puheterapian tarve on kasvanut todella paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. En tiedä, ovatko ongelmien lukumäärä kasvanut (tätä aika monet lto:t ja opettajat sanovat huomanneensa) vai johtuuko asia siitä, että tietoisuus ja diagnostiikka on parantunut, niin ongelmille osataan antaa nimi ja sitten eikun vaan lähete puheterapeutille. Eli vaikka meitä puheterapeutteja on lukumäärällisesti enemmän kuin silloin 20 vuotta sitten, niin asiakkaita on tullut suhteessa niin paljon enemmän lisää, että meillä ei riitä asiakaspaikat kaikille. Siksi kunnallisessa puheterapiassa ollaan alettu säästämään näistä "lievemmistä pulmista" eli juuri artikulaation ongelmista. Ja tämä aloite ei tule puheterapeuteilta itseltään, vaan yleensä kuntoutustyöryhmä päättää paljonko rahaa on käytettävissä ja paljonko terapioita myönnetään.
Ja pakko sanoa, että nyt monessa kunnassa ollaan suljettu kokonaan kunnallinen puheterapia. Eli kunnissa, jotka ovat ostaneet puheterapian yrityksiltä (kun heillä ei omaa puheterapeuttia ole), ei enää myönnetäkään puheterapiaa ollenkaan. Rahat on yksinkertaisesti loppu, joten he eivät voisi maksaa tätä ostopalvelua. Eli näissä kunnissa jonoon tulee koko ajan lapsia, kun tarvetta olisi, mutta kukaan ei maksa terapeutille niin terapiaa ei tule. Järkyttäväähän tämä on! Tätä ei monesti kerrota perheille, vaan sanotaan että "lapsi on jonossa", mutta totuutena on se, että puheterapiaa ei ole tulossa. En tiedä kuinka laillista tällainen kuntoutuksen evääminen on, mutta puheterapeuttina olen sitä itse nähnyt nyt tässä taloudellisessa tilanteessa enenevissä määrin.
Itselläni on sekä kelan että kunnan asiakkaita ja olen yrittänyt pitää kiintiönä aina muutamaa artikulaatioasiakasta, että hekin saisivat ansaitsemaansa terapiaa. Toki minun muut asiakkaat ovat sitten tätä "vaikeampaa sorttia", mutta itsellenikin on kivaa vaihtelua tehdä edes muutama artikulaatioasiakas per viikko. Mutta tosiaan ei kannata syyttää puheterapeutteja tästä muutoksesta resursseissa, vaan kuntien rahallista tilannetta. Itselläni terapiakertoja myönnetään artikulaatioasiakkaille 3-10 riippuen kunnasta, jossa käyn. Huomaa kyllä köyhät paikat, kun käyntejä maks 3 ja maksusitoumuksessa jo vaaditaan, että käynnit esim. puolen vuoden sisään eikä tiiviinä. Sitähän sitten on pakko totella. Ymmärrän kyllä vanhempien turhautuneisuuden, mutta onneksi tosiaan artikulaatioterapia on sellaista, että sitä voi tehdä kotona. Eihän sitä kukaan mielellään tee, kun olisi kivempi vain viedä lapsi terapeutille joka työn hoitaa. Mutta kaikki muut meidän terapia-asiakkaat ovat sellaisia, että emme voi antaa vain kotiohjeita ja antaa kaikkia ohjaksia vanhemmille, joten siksi tämä artikulaatioterapia on niin kovin ulkoistettua nykyään :/ Mutta jos niitä harjoituksia jaksaa tehdä monta kertaa viikossa, niin tulosta tulee todella suurella todennäköisyydellä!
t. puheterapeutti
Kunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisten palvelujen järjestäminen. Jos kunnalla ei ole virkavastuuta kantavaa puheterapeuttia tai tämän resurssi ei riitä, on kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että tarvittavat palvelut toteutetaan muilla keinoilla. Tämä tarkoittaa, että myös ne puheterapia-arviot ostetaan ennen kuntoutusta ja niin, että arvioiva ja kuntouttava puheterapeutti ei ole sama henkilö. Kamalaa resurssien haaskausta on, jos ei malteta kartoittaa koko kunnan palvelutarvetta, huolehtia järkevästä arvioinnista ja tavoitteiden asettamisesta vaan ostetaan mutulla/hajanaisin perustein mielivaltaisesti määräytyviä kuntoutusjaksoja (usein vielä joitakin ihmisryhmiä syrjien). Kaiketi kuntalaisella on oikeus saada tietää, miten lakisääteisten palveluiden saatavuus on omassa kunnassa järjestetty?
Tuossa ylempänä kaiken kaikkiaan fiksusti kirjoitettu viesti. Ikävä kyllä kuntien alasajo ei automaattisesti tarkoita resurssien lisääntymistä. Sitä vain tehostetaan ja "porvarillisesti" se tarkoittaa sitä, että apua on niille kenellä on suurimmat vaikeudet taikka eniten rahaa. Valitettavasti tämä väliporras käsittää erittäin suuren joukon lapsia. Mikäli löytää korvausvastuullisen vakuutusyhtiön niin suosittelen ottamaan vakuutuksen sillä julkisella apua ei ole tarjolla ja yksityisenä se maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja. Tähän täällä on menty verojen laskemisen myötä. Läskit syö ruipelot.
T:Lihava Isukki
Oma lapseni tarvitsi jokin aika sitten vuosien ajan puheterapiaa ja hän sai sitä aina kun oli puheterapeutti jostain löytynyt. Välillä paikka oli useamman kerran haussa, kun päteviä hakijoita ei löytynyt ja terapia oli useamman kuukaudenkin katkolla. Päteviä puheterapeutteja ei ole työttömänä, joten ei se yksistään auta, että kunnat lisäävät resursseja. Olen itse kunnalla töissä, joten tiedän, ettei paikka pidetty tahallaan avoimena, ja ettei naapurikunnistakaan ollut apua saatavissa muilla järjestelyillä.
Jotenkin tuntuu asiattomalta syyttää terapeutteja tilanteesta. Missään oppilaitoksessa millään alalla ei saa sellaista ammattitaitoa, että sillä voisi poistaa olosuhteiden vaikutuksen työntekoon. Kunnillakaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kilpailla palkoilla, jos koulutusta ei lisätä.
Ja te jotka valitatte siitä, että kotona pitää jotain r-harjoituksia tehdä, kun terapeutti ei muka ota asiaa tosissaan. Arvatkaa miten meillä? Meidän huushollissa kaksi on opetellut puhumaan terapeutin kanssa, ja kotona ne harjoitukset vaan on täytynyt tehdä (toisto-toisto-toisto). Terapiani oli niin rankkaa, etten sitä joka viikko olisi kaivannut, kun edellisen tunnin oppien soveltaminen oli vasta puolivälissä, vaikka harjoittelinkin ahkerasti (Opettelin aikuisena puhumaan uudestaan kurkkuvaurion jälkeen).
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 00:48"]
Jotenkin tuntuu asiattomalta syyttää terapeutteja tilanteesta.
[/quote]
Harvassa kai nuo, jotka terapeutteja tilanteesta syyttävät. R-vika ei ole vain R-vika. Sulla on ärvä tatuoitu sun otsaasi koko kouluiän. Olen entinen kiusattu. Kaikki alkoi R:stä. Lapset on julmia tai kuten itse tulkisen, täyttä ymmärrystä vailla.
Taitaa olla tässäkin asiassa niin, että kuntalaisen täytyisi itse tietää palveluiden järjestämisvelvollisuudesta niin paljon, että pystyy vaatimaan asialliset perusteet juuri esim. noiden priorisointi- ja maksusitoumuspäätösten taustalle. Ja siis tällä tarkoitan niitä paikkakuntia, joissa terapeutteja löytyy sen verran, että arvioiden ostaminen on mahdollista. Oma lukunsa ovat sitten ne alueet, joissa ei kertakaikkiaan ole terapeutteja.
Ensinnäkin, kun puhutaan, että "20-vuotta sitten pääsin kyllä puheterapeutille ja sain 20 kertaa r-harjoitusta.." Olen kuullut näitä kommentteja omien asiakkaiden vanhemmilta, mutta lopulta kun ollaan juteltu, on käynyt ilmi ettei ole puheterapeuttia nähtykään. Puheopetusta on antanut oma opettaja/erityisopettaja/ muu asiasta kiinnostunut kouluavustaja.
Artikulaatiovirheuden kuntoutusta ollaan muuten aina hanakasti vaatimassa puheterapeuteilta. Kyllä koulujen erityisopettajillakin on tiedot ja taidot antaa numenomaan tätä "puheopetusta" koululaisille. Tällöin suun rakenteet on ihan varmasti tutkittu jo alle kouluikäisenä. Kaikki eivät opi tuottamaan äänteitä oikein alle kouluikäisenä, vaikka saisivat kuinka paljon puheterapiaa. Syinä voivat olla esim. juuri rakenteelliset tekijät, motivaatio, vanhempien motivaatio, motoriikan kypsymättömyys jne.
Hieman aiheen vierestä haluan vielä sanoa, että on todella epätasa-arvoista se, ettei kaikilla kunnilla ole omaa terapeuttia. Tässä haluan heittää palloa myös vanhemmille; vaatikaa, pitäkää meteliä kuntien suuntaan. Näin on myös alueilla, joissa tekijän varmasti saisi.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 00:24"]
Kunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisten palvelujen järjestäminen. Jos kunnalla ei ole virkavastuuta kantavaa puheterapeuttia tai tämän resurssi ei riitä, on kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että tarvittavat palvelut toteutetaan muilla keinoilla. Tämä tarkoittaa, että myös ne puheterapia-arviot ostetaan ennen kuntoutusta ja niin, että arvioiva ja kuntouttava puheterapeutti ei ole sama henkilö. Kamalaa resurssien haaskausta on, jos ei malteta kartoittaa koko kunnan palvelutarvetta, huolehtia järkevästä arvioinnista ja tavoitteiden asettamisesta vaan ostetaan mutulla/hajanaisin perustein mielivaltaisesti määräytyviä kuntoutusjaksoja (usein vielä joitakin ihmisryhmiä syrjien). Kaiketi kuntalaisella on oikeus saada tietää, miten lakisääteisten palveluiden saatavuus on omassa kunnassa järjestetty?
[/quote]
Totta, näinhän sen pitäisi teoriassa ja käytännössä mennä. Aiemmin mainitsemissani kunnissa vain tuo jää harmillisesti teorian tasolle joskus ja mennään siitä, mistä aita on matalin. Perheitä ei tiedoteta asioista ja maksusitoumuksia tulee joillekin lapsille ja sitten joillekin ei tule. Monesti käynyt niin, että minulta on pyydetty arviota ja olen sen tehnyt. Olen sitten lähettänyt tiedon, että tämä henkilö tarvitsee puheterapiaa vielä esim. noin 15 kertaa ja perustellut asian testituloksin. Sitten kun perästä asiaa kyselen, niin kerrotaan että puheterapiaa ei ole tulossa ollenkaan, tai joskus harvoissa tapauksissa sitä tulee sitten esim. se 3 kertaa. Eipä siinä itse voi kun työnsä tehdä ja yrittää sitten vanhemmille tulostaa materiaalia jaantaa tietoa ja ohjausta asiasta, että jos he jotain voisivat kotona itse tehdä kun terapeuttina on kädet sidottu.
T. puheterapeutti viestistä 58
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 16:39"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 16:24"] Asiaa sivuten: Osaako joku kertoa missä hintaluokassa yksityinen puheterapia pyörii per tunti? [/quote] Oman lapsen puheterapeutti maksoi kolme vuotta sitten 84 € / 45 min. [/quote] Auts. Melko kallista. Kuuluiko tuohon myös tutkimukset mahdollisista "rakenteellisista" vioista?
[/quote]
Omalla lapsella on erityinen kielellinen vaikeus, joten hänelle tuo asia ei ollut tarpeen. Sama puheterapeutti kuitenkin hoitaa myös äänneasioita, joten uskoisin, että hinta on ihan sama.