Miksi ajatellaan, että akateemiset olisivat jotenkin käytännöntöissä avuttomia?
En ole tuota koskaan tajunnut. Mikä logiikka tuossa on?
Kommentit (193)
Jotkut on, toiset eivät.
T. Talonsa rakentanut di.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on, toiset eivät.
T. Talonsa rakentanut di.
Teitkö sähkö- ja putkityötkin itse?
Tunnen yhden tohtoriksi väitelleen tumpelon, mutta myös tekniikan lisenssiaatin, joka osaa rakentaa esim. Linnunpöntön, purjeveneen, talon, kesämökin. Eli mitä vain, mitä tarvitsee.
Lienee samaa perua kuin se harhakuvitelma, että muut kuin akateemisesti koulutetut eivät olisi sivistyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä watun akateemiset? Jos onkin akateeminen loppututkinto, henkilö ei ole akateeminen. Tajuatko? Et. Ethän sinä mitään tajua.
Sotketkohan sinä nyt akateemisen ja akateemikon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on, toiset eivät.
T. Talonsa rakentanut di.
Teitkö sähkö- ja putkityötkin itse?
Ja jokainen rekkakuski ja kaupan kassa tekee sähkö- ja putkityöt itse? Ihan vaan koska amisammatti?
Minun tuntemani akateemiset ovat kyllä moitteettoman käteviä käsistään. Hoitavat rakentamiset, korjaukset huollot, kaikki viritelmät mitä tarvitaan. Täällä maalla kaikki tekevät lapsesta asti kaikenlaista. Osa sitten vain opiskelee siinä ohessa tutkinnon.
Ja miksi kuvitellaan, että surkea koulutustaso tarkoittaa automaattisesti omin avuin menestyvää self made -henkilöä, joka perustaa tuosta vain menestyvän yrityksen ja näyttää maistereille, mistä kana pissii.
En tiedä. Kateelliset haluavat haukkua. Oma akateeminen isäni oli taitava rakentaja, tupladosentti mieheni hallitsee kaikki käytännön hommat, ja useilla tuntemillani akateemisilla naisilla on esim neulominen harrastuksena. Ei korkea koulutus tee ihmisestä käytännössä yhtään kömpelöimpiä.
Itse asiassa väitän, että toisinpäin. Hyvä matemaattislooginen päättelykyky auttaa kyllä niissä käytännön töissäkin.
No onhan akateemiset usein vähän outoja käytännön asioissa. Lisäksi luulevat, että ammattikoulun käyneet eivät osaa ajatella mitään.
Ai miksi ajatellaan? Koska länsimaiseen kulttuuriin ja ehkä ihmisen luontaiseen ymmärtämistapaan kuuluu binaarisuus eli kaksijakoisuus. Asioita luokitellaan hyviin ja pahoihin, mustiin ja valkoisiin, suoriin ja kiemuraisiin ja teoreettisiin ja käytännöllisiin . Ja maailman ymmärtäminen on yksinkertaisempaa, jos näitä kategorioita ei sotketa. Mutta ei se tarkoita, että asiat oikeasti olisivat joko tai.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on, toiset eivät.
T. Talonsa rakentanut di.
Mikä järki tässä oli? Mä voin sanoa, että en osaa tehdä melkein mitään käytännön hommia. Mieluummin käytän aikani oman alan asiantuntijatehtäviin ja palkkaan amiksen rakentamaan talon ja remppaamaan keittiön.
- toinen DI
Kyllä mun veli on ihan avuton. Opiskellut niin korkealle kuin voi. Fiksu kun mikä. Tai "fiksu". Mutta käytännön töitä ei osaa eikä edes tee jos osaisi.
Olisin aika yllättynyt jos jostain yliopistosta löytyisi 3 ihmistä, jotka osaavat vaihtaa pyöränsä kumin jos se on rikkoutunut. Siis henkilökunnasta.
Ihmisillä on erilaisia taitoja ja kätevyyksiä, mutta en yleistäisi. Merkonomi voi olla ihan yhtä kätevä käsistään kuin ekonomi.
Tiedän DI:n joka ei ihan oikeasti osannut kytkeä käynnistyskaapeleita! (Olisi kyllä pitänyt osata, mutqu hän ei osannut.)
Yksi merkonomi osaa korjata itseoppineena autoa paremmin kuin autonasentaja. (Ja tästä johtuen hän ei ole väleissä yhden autonasentajan koulutuksen saaneen kanssa, koska hänen taitamattomuus tuli ilmi.)
Koulutuksen ja taitojen välillä ei ole kovinkaan suurta yhteyttä, kun ei puhuta koulutuksen tarjoamasta osaamisesta. Ihmiset oppivat myös koulun ulkopuolella.
Kyllä löytyy, ihan varmasti! Nimenomaan henkilökunnasta! Omassa naapurustossa on jo kaksi yliopistolta palkkansa saavaa henkilöä, ja molemmat korjaavat omat pyöränsä.
Varmasti löytyy myös niitä, jotka eivät osaa. Mutta vähintään kolme löytyy jokaisesta yliopistosta.
On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.
Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.
Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.
yhdessä frasier jaksossa veljekset menivät kurssille jolla opitaan huoltamaan autoja. heitän pitäisi olla neroja, kun ovat opiskelleet vuositolkulla yliopistossa, mutteivat ymmärtäneet mitään vaikka autojen pitäisi olla aika yksinkertaisia kapineita.
Vierailija kirjoitti:
On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.
Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.
Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.
Toinen opettaja valitettavasti samaa mieltä. On niitä, jotka ovat hyviä kaikessa, ja niitä, jotka heikkoja kaikessa. Ja niitä, jotka ovat melko keskivertoja kaikessa. Ja pieni vähemmistö niitä, joilla on joku erityinen lahjakkuus, vaikka olisivat jossain muussa heikkoja.
Kateus.