Miksi ajatellaan, että akateemiset olisivat jotenkin käytännöntöissä avuttomia?

Nämä jotka on taitavia kädentöissä mutta eivät lukuaineissa, heillä on usein diagnosoimaton dyslexia tai dyskalkulia, äitini on yksi tällainen. Hän tekee käsillään mitä tahansa, mutta kirjaimet menevät sekaisin. On jo yli 70.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On toiveajattelua, että kaikki ovat hyviä jossakin. Valitettavasti työssäni opettajana on piinallisen selvää, että pääsääntöisesti lahjakkaat ovat hyviä kaikessa ja ne tontut ovat huonoja kaikessa. Useimmiten matikassa ja äikässä kiitettäviä saavat ovat hyviä tai vähintään keskitasoisia myös kuviksessa, käsitöissä, köksässä jne. Mutta kun on niin paljon kivempi ajatella, että se liki lukutaidoton sitten loistaa käytännön hommissa. Joo ei. Jos ei ole itseohjautuvuutta, kykyä seurata ohjeita, ongelmanratkaisukykyä, niin sitä ei vain ole. Esimerkiksi köksässä nämä Herramme heikoimmat ovat täysin vahdittavia ja suorastaan vaaraksi itselleen.

Myös se, että akateemisesti heikot ovat sitten sosiaalisesti lahjakkaita, on puppua. Usein he ajautuvat kiusaajiksi tai kiusattaviksi tai riitoihin muiden kanssa ihan ymmärtämättömyyttään. Jos tulee pulma, he eivät pysty sitä ratkomaan.

Nämä realiteetit ovat kyllä julmia ja monesti olen ajatellut, miten epäreilua elämä on. Jotkut saavat synnyinlahjana roppakaupalla kykyjä ja lahjoja, ulkonäköä ja vielä hyvän perheen, toiset suuria oppimisvaikeuksia, vähän älyä, aknen ja surkeat vanhemmat.

Miten voit opettajana olla noin fixed mindset -asenteella liikkeellä? Toivottavasti tuo ei välity oppilaille.

Millä ihmeen fixed mindset -asenteella? Ei näitä tosiasioita vaan voi mitenkään olla huomaamatta.

Mutta totta kai kannustan kaikkia parhaani mukaan. Monia kertoja olen sanonut oppilaalle, että koulu ei ole koko elämä, älä anna periksi, kyllä sinä löydät paikkasi. Ja sydämestäni aina toivon, että näin käy ja voi käydäkin. Mutta osa syrjäytyy ja toistaitoisuus valitettavasti on riskitekijä.

Moni ysiluokkalainen on jo itsekin huolissaan, kun todistus on täynnä vitosia ja tajuntaan hiipii, että omilla kyvyillä ei valita, minne mennään, vaan on pakko mennä sinne, mihin sattuu pääsemään.

No sillä mikä paistaa tuosta kirjoituksesta. "On lahjakkaita ja sitten on tonttuja. Ominaisuudet on saatu synnyinlahjana eli niitä joko on tai ei ole." Ei näin! Itseohjautuvuus on taito, jota voi harjoitella ja oppia. Ongelmanratkaisukyky on taito, jota voi harjoitella ja oppia. Ei ihme, että jengi alisuoriutuu, jos yleinen asenne on sitä, että kortit ollaan jaettu syntymässä ja kaikki ominaisuudet ovat muuttumattomia. 

Ihan käytännössä todettu. No en tieyenkään voi yleistää, mutta omassa tuttavapiirissä kyllä näin on.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, että ovatko avuttomia käytännössä, mutta sellainen harhaluulo monella akateemisella on, että olisivat sivistyneempiä ja/tai parempia ihmisiä kuin amikset. Hyvänä todisteena toimii tämäKIN ketju.

Totta! Itsekkin olen huomannut tuon saman. Jo lukiossa luullaan olevansa, ah, niin sivistyneitä ja kusi nousee hattuun viimeistää yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. En ole vielä tavannut akateemista ihmistä, joka ei asettaisi itseään meidän amisten yläpuolelle. Enkä tule tapaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi kuvitellaan, että surkea koulutustaso tarkoittaa automaattisesti omin avuin menestyvää self made -henkilöä, joka perustaa tuosta vain menestyvän yrityksen ja näyttää maistereille, mistä kana pissii.

Se on palstalla tuollaista.

Akateemisista tutuistani lähes kaikki osaavat normaalit käytännön toimet, kuten pyörän kumin vaihtamiset, tiskikoneen asentamiset, tapetoinnit ja muut pienet kodin kunnostustyöt.

Mielenkiintoista on, että mitä menestyneempiä ihmiset ovat urallaan, sitä kiinnostuneempia he vaikuttavat olevan monenlaisista asioista ja innostuneempia opettelemaan uusia asioita, joka sisältää myös käytännön asioita kuten tekniikkaa, rakentamista, pihan laittoa ynnä muuta. Juurikin näistä löytyy ne taitavat kaverit jotka tekevät tarvittaessa sähkötyötkin itse. Itse en kuulu tähän fiksumpaan porukkaan, mutta ihailen heidän sinnikkyyttään uusien taitojen opettelussa.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisista tutuistani lähes kaikki osaavat normaalit käytännön toimet, kuten pyörän kumin vaihtamiset, tiskikoneen asentamiset, tapetoinnit ja muut pienet kodin kunnostustyöt.

Mielenkiintoista on, että mitä menestyneempiä ihmiset ovat urallaan, sitä kiinnostuneempia he vaikuttavat olevan monenlaisista asioista ja innostuneempia opettelemaan uusia asioita, joka sisältää myös käytännön asioita kuten tekniikkaa, rakentamista, pihan laittoa ynnä muuta. Juurikin näistä löytyy ne taitavat kaverit jotka tekevät tarvittaessa sähkötyötkin itse. Itse en kuulu tähän fiksumpaan porukkaan, mutta ihailen heidän sinnikkyyttään uusien taitojen opettelussa.

Ei kyllä kukaan akateeminen tuttuni osaa asentaa tiskikonetta eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Ei säästä juuri ollenkaan, jos vaihtoehtoiskustannus huomioidaan ja lisäksi vakuutus ei ole voimassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yhdessä frasier jaksossa veljekset menivät kurssille jolla opitaan huoltamaan autoja. heitän pitäisi olla neroja, kun ovat opiskelleet vuositolkulla yliopistossa, mutteivat ymmärtäneet mitään vaikka autojen pitäisi olla aika yksinkertaisia kapineita.

Ja kyseessä on satu, ei dokumentti. Oikeassa elämässä lääkäriksi ei hakeudu ihmiset, joilla ei ole mitään käytännön taitoja.

Höpöhöpö. Monet lääkärit ei ole mitään käytännöllisiä tyyppejä. Ei lääkikseen pääsy vaadi mitään käytännön taitoja.

Onhan se jo ihan peruskoulusta asti nähtävissä. Ne on niitä jotka lukee ja lukee. Sosiaalisesti vähän kömpelöitä ja syrjäänvetäytyviä. Ylikunnollisia ja varovaisia. Ottavat jo nuoresta pitäen elämän vakavasti ja tulevaisuuden suunnitelmat on selvillä hyvissä ajoin. Korkealle tähdätään. Kun kaikki aika käytetään siihen opiskeluun, niin kyllä arkiset taidot jää kehittymättä. Räveltäjät taas kokeilee vähän sitä sun tätä, keskii ja kokeilee ja oppii ratkomaan käytännön ongelmia. Ottavat riskejä, ja sähläävät. Mutta kyllä siinä kokeillessa käytäntö opettaa yhtä jos toista, ja myöhemmin osaavat sitten soveltaa erilaisia taitoja. He eivät opiskele kirjoista lukemalla, vaan käytännön kautta. Ongelmanratkaisutaidot kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, että ovatko avuttomia käytännössä, mutta sellainen harhaluulo monella akateemisella on, että olisivat sivistyneempiä ja/tai parempia ihmisiä kuin amikset. Hyvänä todisteena toimii tämäKIN ketju.

Totta! Itsekkin olen huomannut tuon saman. Jo lukiossa luullaan olevansa, ah, niin sivistyneitä ja kusi nousee hattuun viimeistää yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. En ole vielä tavannut akateemista ihmistä, joka ei asettaisi itseään meidän amisten yläpuolelle. Enkä tule tapaamaan.

Ehkä riippuu enemmän piireistä missä liikut? Tunnen kymmeniä ja kymmeniä akateemisia enkä ole vielä törmännyt tosielämässä ihmiseen joka jotenkin ylentäisi itseään koulutuksensa takia. Päinvastoin ihmiset ymmärtävät että elämässä on erilaisia polkuja ja jokaisella on tärkeä paikkansa.

Sen sijaan vähemmän kouluttautuneilta olen saanut ikävää ja ilkeääkin kohtelua kun yliopistotaustani on tullut ilmi, joten nykyään mielummin vältän puhumista opinnoistani tai urastani näissä piireissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisista tutuistani lähes kaikki osaavat normaalit käytännön toimet, kuten pyörän kumin vaihtamiset, tiskikoneen asentamiset, tapetoinnit ja muut pienet kodin kunnostustyöt.

Mielenkiintoista on, että mitä menestyneempiä ihmiset ovat urallaan, sitä kiinnostuneempia he vaikuttavat olevan monenlaisista asioista ja innostuneempia opettelemaan uusia asioita, joka sisältää myös käytännön asioita kuten tekniikkaa, rakentamista, pihan laittoa ynnä muuta. Juurikin näistä löytyy ne taitavat kaverit jotka tekevät tarvittaessa sähkötyötkin itse. Itse en kuulu tähän fiksumpaan porukkaan, mutta ihailen heidän sinnikkyyttään uusien taitojen opettelussa.

Ei kyllä kukaan akateeminen tuttuni osaa asentaa tiskikonetta eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Ei säästä juuri ollenkaan, jos vaihtoehtoiskustannus huomioidaan ja lisäksi vakuutus ei ole voimassa.

Ei ole totta ettei vakuutus olisi voimassa. Vakuutus ei tietenkään korvaa asennusvirheestä sattunutta vahinkoa, mutta muusta syystä tullut vahinko korvataan normaalisti. Vanhempani saivat juuri tiskikoneen aiheuttamasta vesivahingosta täyden korvauksen vaikka kone oli isäni asentama.

Itse olen keskinkertainen "akateeminen", jolla ei ole taitoja eikä minkäänlaista kiinnostusta lampunvaihtoa vaativampiin käytännön hommiin. En kuitenkaan usko olevani tyypillinen korkeakoulutettujen joukossa. Olemme kaikki yksilöitä.

Maailma olisi parempi paikka ilman elitistejä, eli korkeasti koulutettuja kiusaajia. Jännä juttu, että ne pahimmat työpaikkakiusaajat ovat AINA olleet akateemisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Maailma olisi parempi paikka ilman elitistejä, eli korkeasti koulutettuja kiusaajia. Jännä juttu, että ne pahimmat työpaikkakiusaajat ovat AINA olleet akateemisia ihmisiä.

Minä olen tavannut vain amistaustaisia kiusaajia ja työpaikkailmapiirin pilaajia. En silti yleistä että kaikki vähemmän kouluttautuneet olisivat tällaisia, suurin osa on ihan tasapainoisia ja hyväntahtoisia ihmisiä siinä missä ihmiset yleensäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma olisi parempi paikka ilman elitistejä, eli korkeasti koulutettuja kiusaajia. Jännä juttu, että ne pahimmat työpaikkakiusaajat ovat AINA olleet akateemisia ihmisiä.

Minä olen tavannut vain amistaustaisia kiusaajia ja työpaikkailmapiirin pilaajia. En silti yleistä että kaikki vähemmän kouluttautuneet olisivat tällaisia, suurin osa on ihan tasapainoisia ja hyväntahtoisia ihmisiä siinä missä ihmiset yleensäkin.

Meillä on erittäin erilaiset kokemukset. Toimistotyössäni olen kohdannut työpaikkakiusaamista vain korkeasti koulutetuilta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jo ihan peruskoulusta asti nähtävissä. Ne on niitä jotka lukee ja lukee. Sosiaalisesti vähän kömpelöitä ja syrjäänvetäytyviä. Ylikunnollisia ja varovaisia. Ottavat jo nuoresta pitäen elämän vakavasti ja tulevaisuuden suunnitelmat on selvillä hyvissä ajoin. Korkealle tähdätään. Kun kaikki aika käytetään siihen opiskeluun, niin kyllä arkiset taidot jää kehittymättä. Räveltäjät taas kokeilee vähän sitä sun tätä, keskii ja kokeilee ja oppii ratkomaan käytännön ongelmia. Ottavat riskejä, ja sähläävät. Mutta kyllä siinä kokeillessa käytäntö opettaa yhtä jos toista, ja myöhemmin osaavat sitten soveltaa erilaisia taitoja. He eivät opiskele kirjoista lukemalla, vaan käytännön kautta. Ongelmanratkaisutaidot kehittyy.

Eivät ne räveltäjät kovin paljon kehity jos eivät ikinä analysoi virheitään. Oppiminen vaatii aktiivista keskittymistä, teki sen sitten kirjasta tai käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisista tutuistani lähes kaikki osaavat normaalit käytännön toimet, kuten pyörän kumin vaihtamiset, tiskikoneen asentamiset, tapetoinnit ja muut pienet kodin kunnostustyöt.

Mielenkiintoista on, että mitä menestyneempiä ihmiset ovat urallaan, sitä kiinnostuneempia he vaikuttavat olevan monenlaisista asioista ja innostuneempia opettelemaan uusia asioita, joka sisältää myös käytännön asioita kuten tekniikkaa, rakentamista, pihan laittoa ynnä muuta. Juurikin näistä löytyy ne taitavat kaverit jotka tekevät tarvittaessa sähkötyötkin itse. Itse en kuulu tähän fiksumpaan porukkaan, mutta ihailen heidän sinnikkyyttään uusien taitojen opettelussa.

Ei kyllä kukaan akateeminen tuttuni osaa asentaa tiskikonetta eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Ei säästä juuri ollenkaan, jos vaihtoehtoiskustannus huomioidaan ja lisäksi vakuutus ei ole voimassa.

Tiskikoneen asennus ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä, uskon, että suurin osa minun akateemisista tutuistani suoriutuisi siitä. Kahden letkun kiinnitys ja johto seinään. Väitän, että paremmin olisin osannut asentaa kuin asentajat, eivät laittaneet tarpeeksi syvälle tason alle, niin kuin edellinen kone oli. Asentajat piti ottaa sen takia, että kantoivat uuden sisään ja vanhan ulos ja saa paperin asennuksesta, että taloyhtiö on tyytyväinen. Kehtasivat vielä marmattaa vanhan koneen painosta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jo ihan peruskoulusta asti nähtävissä. Ne on niitä jotka lukee ja lukee. Sosiaalisesti vähän kömpelöitä ja syrjäänvetäytyviä. Ylikunnollisia ja varovaisia. Ottavat jo nuoresta pitäen elämän vakavasti ja tulevaisuuden suunnitelmat on selvillä hyvissä ajoin. Korkealle tähdätään. Kun kaikki aika käytetään siihen opiskeluun, niin kyllä arkiset taidot jää kehittymättä. Räveltäjät taas kokeilee vähän sitä sun tätä, keskii ja kokeilee ja oppii ratkomaan käytännön ongelmia. Ottavat riskejä, ja sähläävät. Mutta kyllä siinä kokeillessa käytäntö opettaa yhtä jos toista, ja myöhemmin osaavat sitten soveltaa erilaisia taitoja. He eivät opiskele kirjoista lukemalla, vaan käytännön kautta. Ongelmanratkaisutaidot kehittyy.

Puhut nörteistä.  Suurin osa akateemisista EI ole nörttejä.  Heitä on joillakin aloilla.   

Otsikon ajatus tai väite on hupaisa klisee.

Sitten tuosta arvostuksesta.  Olen akateeminen, ihan riittävän käytännöllinen omaan elämääni ja arvostan osaavaa työmiestä.  Maksan mielelläni KAIKENLAISESTA ammattitaidosta.  Arvostan kaikkea työntekoa, lusmuilusta en erityisemmin pidä.  Toisia ei pitemmälle opiskeleminen kiinnosta tai ei oikein ole resursseja vaan ollaan kiinnostuneempia käytännön jutuista.  Tämänhän huomasi aikoinaan peruskoulussa, kun lukuaineet olivat joillekin kundeille pakkopullaa mutta heti kun päästiin teknisten käsitöiden ja muiden käytännön aineiden pariin niin johan alkoi pelittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jo ihan peruskoulusta asti nähtävissä. Ne on niitä jotka lukee ja lukee. Sosiaalisesti vähän kömpelöitä ja syrjäänvetäytyviä. Ylikunnollisia ja varovaisia. Ottavat jo nuoresta pitäen elämän vakavasti ja tulevaisuuden suunnitelmat on selvillä hyvissä ajoin. Korkealle tähdätään. Kun kaikki aika käytetään siihen opiskeluun, niin kyllä arkiset taidot jää kehittymättä. Räveltäjät taas kokeilee vähän sitä sun tätä, keskii ja kokeilee ja oppii ratkomaan käytännön ongelmia. Ottavat riskejä, ja sähläävät. Mutta kyllä siinä kokeillessa käytäntö opettaa yhtä jos toista, ja myöhemmin osaavat sitten soveltaa erilaisia taitoja. He eivät opiskele kirjoista lukemalla, vaan käytännön kautta. Ongelmanratkaisutaidot kehittyy.

Puhut nörteistä.  Suurin osa akateemisista EI ole nörttejä.  Heitä on joillakin aloilla.   

Nörtit ovat taitavia. Jo peruskouluiässä he purkavat vanhat tietokoneet, jotta näkevät mitä niiden sisällä on, ja lukioikäisenä kasaaavat omat tietokoneet, jotta saavat sinne juuri ne palikat, mitä he tarvitsevat. Samalla kehittyy taito kaikessa tekemisessä.

Vinkkinä, nörtti on usein myös erittäin taitava sängyssä. Nörtti ei luule olevansa naistenmies, vaan ottaa selvää, opiskelee ja harjoittelee. Ja koska on älykäs ja sinnikäs, oppii.