Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakkaan lemmikin lopetus käsillä ja olen aivan murskana :(
08.04.2015 |
Tiesin aina, että joskus kuolema korjaa, joko onnettomuus, sairaus tai piikki. Mutta nyt se on niin lähellä, että olen aivan romuna enkä tiedä, miten jaksan jatkaa elämää. Enää en lähde onnellisena kotoa tietäen, että kohta tulen takaisin rakkaan lemmikin luokse ja näen sen iloisena minua vastassa. Enää se ei edes nuku sängyssä kanssani :( Enää ei ole mitään väliä, saako se lääkkeet vai ei. Enää ei ole väliä mitä se syö :( Enää millään ei ole mitään väliä :`( Eilisaamuna koko yön itkeneenä otin buranaa pääkipuun, menin sänkyyn, laitoin vaatteen silmille pimennysverhoksi ja siinä maatessa ajattelin, että tähän olisi hyvä kuolla. Toki elämässäni on muutenkin paljon paskaa, mutta rakkaani menetys on kaiken huipentuma ja luulen, etten vain jaksa enää. :( Kunpa olisin itse kuollut ennen sitä :(
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:03"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:50"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:42"]Ootko sinä ihan tosissasi :D :D minussa tämä aloitus aiheutti hilpeyttä. Vai että ihan elämä ohi lemmikin kuollessa.. toivottavasti et saa koskaan lapsia :D niiden menettämisen pelko varmaan laukaisisi sinussa jonkin psykoosin tms.
[/quote]
Jep. Tahattoman lapsettomuuden jälkeen täytyy sanoa että alussa on raskaudessa kova menetyksen pelko, mutta siitäkin tokenee. Jos se lapsen kuolema sattuu kohdalle niin se kuuluu elämään. Itse asiassa kissaa piikille viedessäni mietin että mitä jos olisin tässä kissan sijasta hyvästelemässä lastani, olisihan niinkin voinut käydä. Sydän ei olisi enää sykkinyt, joku komplikaatio napanuoran kanssa tai muuta. Totesin mielessäni, etten olisi vollottanut sen kummemmin, sitten sen kuuluu mennä niin. Elämään kuuluu myös luopuminen. Nainen 26v
[/quote]
No ihan hyvä ettet lapsia voi saada, kerta pystyt sanomaan noin. Huh huh.. pysy vain niissä kissoissa.
[/quote]
Siis puhun olemassa olevasta lapsesta, nyt on rv 37. Vertasin mielessäni kissaa lopettaessani että mitä jos tilalla olisikin lapseni jonka hyvästelisin ja totesin että sekin kuuluisi vain elämään. Todella heikko on luetun ymmärtämisesi. Kirjoitin lapsettomuuden jälkeen. Nainen 26v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:13"]Minullekin oma lemmikkini oli tärkeintä mitä minulla oli. En koskaan saanut lapsia ja koin, että lemmikkini oli tavallaan se oma lapseni. Se tärkeimpäni.
Te, joilla tilanne on toinen, ette ole siinä asemassa, että voisitte tai saisitte arvostella ketään toista. Tai vaikka tilanteenne olisi ihan mikä tahansa, niin meille ihmisille on annettu empatian kyky ja sitä saa oikeasti soveltaa myös käytäntöön, jos sellaisen itsestään löytää.
Te, jotka ette moista inhimillistä ominaisuutta tunnista sisältänne, olkaa hiljaa ja tunkekaa vaikka aamupalaa suuhunne sen sijaan, että seuraisitte tätä ketjua. Ihan varmasti nimittäin keksitte muutakin tekemistä, kuin toisten täysin todellisten tunnekokemusten haukunnan.
Voitte sitten vähitellen aloitella sen empatian taidon kehittämistä, kunhan ensin ymmärrätte, että se puuttuu teiltä.
T. 30 ja 36
[/quote]
Kiitos, niin totta. Ei sitä rakkautta voi selittää sanoilla, se pitää tuntea. Ja nyt todella tiedän mitä on rakkaus. Yhdenkään ihmisen eteen en ole tehnyt niin paljon kuin pikkuisen kissani. 100 % totta.