Jos voisit antaa yhden neuvon 13v itsellesi
mikä se olisi?
(Ja sori matkin aloitukseni kanssa)
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:58"]
Elä turhaan yritä sen ja sen ja sen kanssa suhdetta, kun ei siitä kuiteskaan mitään tule.
[/quote]
Mä jopa sanoisin, että älä vielä yritä suhdetta kenenkään kanssa pariin vuoteen.
[/quote]
Samaa mieltä. Kyllä sitä ehtii.
Älä turhaan odota, että joku tulisi korruptoimaan sinut vaan ala jo hyvissä ajoin järjestellä elämääsi niin, että tulet saavuttamaan paljon rahaa ja valtaa. Saat sen paljon nopeammin kun aloitat jo nyt.
Opettele tunteidesi peittäminen jo hyvissä ajoin. Pääset helpommalla kun sinun ei tarvitse opetella sitä aikuisena. Opettele aurinkoinen hymy, jolloin kukaan ei pysty sanomaan inhoatko heitä. Peitä inhosi, niin inhoamasi ihmiset eivät tule koskaan aavistamaan kuka heidän tielleen asettui
Sanoisin, että yritä irtaantua masentuneen äitisi henkisestä otteesta vaatimalla isää hänkkimaan tälle ja itselle psyykkistä apua. Yritä silti itsenäistyä ja elää nuoren elämää.
Keskity siiheen opiskeluun, matikkaan, fysikkaan ja kemiaan. Ne ihmiset siellä ei liity mitenkään sun aikuiselämään!
Hae suoraan ysin jälkeen lähihoitaja kouluun niin et ole 30-vuotiaana edelleen työtön :|
Luota itseesi, tee niinkuin itse haluat ja uskalla olla oma itsesi.
Lähde sinne lenkkipolulle ja karista ne kilot. Näytä niille että sä oot niiden yläpuolella.
Vaikka et oliskaan se suosituin tyttö.
Älä ole niin nyyppä! Hoida finnit pois, meikkaa ja ole normaali. Näin vältyt koulukiusaamiselta.
Tapa vaan itsesi, ei se siitä vaikka niin luuletkin.
Älä missään nimessä aloita tupakointia vain jotta olisit cool. Nuo ihmiset ympärilläsi ovat huonoja kavereita, etsi parempaa seuraa ennen kuin ajaudut vielä syvemmälle jengeihin.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:58"]
Elä turhaan yritä sen ja sen ja sen kanssa suhdetta, kun ei siitä kuiteskaan mitään tule.
[/quote]
Mä jopa sanoisin, että älä vielä yritä suhdetta kenenkään kanssa pariin vuoteen.
[/quote]
Miksi ihmeessä ei? Itsekin tuon ikäisenä seurustelin ja olin onnellinen. Suhteemme sen pojan kanssa kesti vuoden, se alkoi kesänä jolloin mentiin yläasteelle ja päättyi sitten kahdeksalle mentäessä. Ei siitä vahinkoakaan tule?
Vaikka murkkuikä heitteleekin sua ympäri seiniä, älä luovuta, taistele! Muutkin teini-iästä ovat painelleet läpi niin sinäkin selviydyt! Häntä pystyyn vain.
En voi painottaa tarpeeksi, miten paljon toivon opikelleeni ihan hemmetin lujaa.
Nyt pää pystyyn ja asennetta peliin, mimmi. Etsit parempaa seuraa ja kivemmat piirit, ja ala elää normaalia nuoren elämää.
Omassa elämässäni näin tapahtuikin. Olin nuorempana hirveän pahanolon kourissa, ja kun kasvoin nuoreksi, kamppailin itselleni terveellisen elämän - henkisesti ja fyysisesti. En koskenutkaan tupakkaan ja sain itseni alipainoisesta normaaliksi.
Älä vihaa itseäsi, vaan rakasta. Älä yritä laihduttaa äläkä murehdi painoasi sillä olet juuri sopivan kokoinen. Olet hyvä juuri tuollaisena.
Nyt pakotat itsesi hakemaan apua perheen ongelmiin. Sinun tehtäväsi ei ole olla äitisi tukena ja perheen aikuinen. Jos hommaat apua niin saat elää normaalin teinin elämää.
Pane niitä yheksäsluokkalaisia!