Miksi raskauden aiheuttamista vammoista aina vaan hyssytellään?

Jaa, saman friikin pääsiäisteema näköjään jatkuu. Kai aloitat tänään taas uuden keskustelun vielä miehen näkökulmasta?

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:17"]No onko se suurin vamma nyt se pillun löystyminen ja rumentuminen? On tosi kamalaa. Ajatella, että lapsen myötä joutuu luopumaan minäkeskeisyydestä! Outoa nykyaikana, kun pitäis vaan toljottaa peiliin mittanauhan kanssa. Kyllä mä keskityin enemmän siihen vastasyntyneeseen kuin pilluni mittailuun, ja sekin kyllä ajan kanssa palautui ennalleen. Nykyään pitäis heti synnäriltä lähtee bikinifitness-kuosissa instagramiin näpytellessä.
[/quote]

Sanopas muuta. Tosin tuo kummallinen pillukeskeisyys tuntuu olevan trendi vaan tällä palstalla. Useimmat onneksi tiedostavat että elämässä on muutakin kuin oman, tai toisen, toosan tarkkailu.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:04"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 21:56"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 21:43"]

Kukaan ei puhunut mulle mistään mahdollisista laskeumista.  Olis kiva jos vaikka tästä kerrottaisiin enemmän.

[/quote]

Toi laskeuma-asia on muutenkin melkein kuoliaaksi vaiettu vaiva ja kuitenkin todella yleinen. Miksi naiset ei kerro toisilleen tällaisista?

Mun äidillä on ollut todella paha laskeuma ja leikattu kahteen kertaan. Molemmilla kerroilla on ennen leikkausta ollut äitini sanojen mukaan keitetyn kananmunan kokoinen pullistuma housuissa. Viimeksi leikannut lääkäri oli sanonut, että nykypäivän fitness-innostus, jossa naiset työntävät esim. jalkaprässissä jumalattomia painoja, lisää laskeuman todennäköisyyttä. Eipä Jutta G maininnut tämmöisestä mitään, kun valmennettavat punnertavat jaloillaan hiki otsalta valuen...

[/quote]

Kyllä raskaana ollessa ja synnystyslaitoksella ainakin täällä sanottiin monta kertaa, että synnytyksestä pitää toipua rauhassa. Ei sitä jälkitarkastusta pelkästään Kelan vuoksi tehdä. Laskeumariski kasvaa, jos liian aikaisin lähtee rehkimään kuntosalille. Itse kyllä synnytin jo 90-luvulla, joilloin kuntosalilla käytiin, mutta mitään fitness-buumia ei ollut.
[/quote]
Samaa mieltä. Itse synnytin viime vuonna ja hyvinkin oli tiedossa ettei pidä mene prässiin, kyykkäämään, juoksemaan tai hyppimään ennen kuin kroppa on kunnossa. Muistan lukeneeni tästä useammasta paikasta, mutta kyllä oma järkikin sanoi ettei heti pysty samaan.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 21:32"]Eikö voi reilusti kertoa odottajille, että voit vammautua loppuiäksi? Alapää löystyy piloille jos sulla on huonot geenit. Oot vaipat jalassa, seksielämä on mennyttä ja mielenterveys menee.

 
[/quote

Eihän elämässä yleensäkään varoitella tai ole tapana ajatella, että kun lähdet autolla ajamaan, voit kuolla tai jos kiipeät tilkaille, voit pudota ja vammautua.
Riskejä on koko ajan ja kaikkialla, niin kuin lentokoneen tahallinen tiputtaminenkin. Lähtökohtaisesti kannattaa suhtautua elämään positiivisesti, eikä märehtiä jotain ehkä mahdollisesti tapahtuvaa.

Veikkaan vastauksesi. Sinulle on tapahtunut kaikki nuo, mistä kirjoitit ja vielä vähän päälle. Onko sinulla vakuutusta, joka kattaa yksityisellä kaikki mahdolliset korjaavat toimenpiteet? Luulisi ainakin siinä tapauksessa olevan, jos noin ennakoit tulevia tapahtumia. Vai oletko vaan katkera vela, joka hakee tukea päätökselleen, joka ei ehkä sittenkään ollut se oikea....?

Ihan sama miten muilla on mutta itse en ainakaan kehtaa häpäistä itseäni puhumalla ympäriinsä kuinka olen menettänyt pidätyskyvyn ja seksi ei tunnu miltään koska niin löysäksi jäi. Olen menossa selvittämään voiko näille tehdä jotain korjaustoimenpiteitä, mutta en halua läheisteni tietävän. Tarpeeksi vaikea itse kestää vauriot jotka vaikuttaa päivittäiseen elämään. Häpeä siinä on syynä miksi hyssytellään.

No nuo vaipat taitaa olla aika harvinaisia. Kätiloopistolla syntynee noin 20 vauvaa/vrk. Kolmannen asteen repeämä tai pahempi noin kerran viikossa eli jotain 1:140. Muualtakin luin että alle 1% saa kolmannen tai neljännen asteen repeämän. Mullehan toi sit osui! Vauva 9kk ja olen kyllä useita kuukausia ollut täysin toipunut tuosta. Että ei ole mitään vaippoja. En kyllä tiedä miten seuraavan lapsen kanssa jos sellainen olisi tulossa. Olen kiitollinen hyvästä hoidosta jonka sain heti synnytyksen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 21:33"]

Niinpä. Ja ne keille niin on tapahtunut kiistää kaiken. Ja hermostuu. Kukaan ei saa kuulla totuutta

[/quote]

En kiistä mitään. Kaikille kysyjille olen kertonut, että perseeseen asti repesin, meinasin kuolla verenvuotoon istukan takia ja että synnytys oli aivan järkyttävä kokemus. Mutta olen kertonut myös, että toivuin hyvin ja nyt 6 kk synnytyksestä ei ole mitään ongelmia. Paikat on ihan ok, seksikin sujuu hyvin myös miehen mielestä. 

Se on totta, että synnytysvalmennuksessa hyssyteltiin, kun vartavasten kysyin mm. repeämistä.

Eikö nykyään leikata ja ommella kuten 80- luvulla. Ei silloin keneltäkään mitään revennyt tai venynyt tai jäänyt löysäksi.

Kenelle tässä pitäisi mennä puhumaaan että minulle tehtiin eppari? Henkilölle joka kertoo olevansa raskaana? Leikkipuistossa toiselle äidille? Synnytysvalmennukseen? Miehelle jonka elämän arvioin pyörivän vain vaimon pillun ympärillä?

En tunne ketään, jolle olisi jäänyt raskaudesta tai synnytyksestä pysyviä vauroita, vaikka kaikilla meillä on jäänyt jonkinlaisia traumoja - jos ei muusta, niin synnytystavasta. Kaveriporukassa ja tuntemattomienkin kanssa aika helposti vaihdetaan synnytystarinoita, vähän niin kuin miehet armeijajuttuja, ja aina tuntuu löytyvän niitä dramaattisia aineksia mutta aina myös lopputulos on hyvä. Ehkä ihmiset eivät ole avoimia pysyvien vaivojen suhteen mutta veikkaan myös, että niitä on aika vähän.

Sitä taas en ymmärrä, miten joku kehtaa olla niin tietämätön ja valtavirran viemä, ettei itse ota selvää asioista, joita ihan vapaaehtoisesti itselleen tekee. Ei synnytys ole mikään kansalaisvelvollisuus, johon ei itse voi vaikuttaa vaan oma valinta. Ja jos tekee sen valinnan, voi vaikkapa miettiä sitä, että vielä 100 vuotta sitten synnytykseen kuoltiin huomattavasti useammin kuin nykyään. Taisipa olla naisten yleisin kuolinsyy. Minusta pelkästään tämä kertoo, ettei kyse ole mistään täysin vaarattomasta asiasta. Toisaalta liikenteessä kuolee moninkertainen määrä nykyään naisia, joten en nyt sanoisi, että raskaus ja synnytys olisivat naisen terveydelle mitään suuririskisiä asioita. Isompi riski vammautumiseen ja kuolemaan on siinä, kun lähtee auton rattiin tai vilkkaille teille lenkkeilemään.

Aikuinen ihminen voi selvittää ihan itse, minkälaisia riskejä elämässä ottaa ja kannattaako ne ottaa vai ei. Se, että riskeistä harvemmin puhutaan, johtuu siitä, että ne ovat harvinaisia eli eivät satu joka toiselle synnyttäjälle. Mielestäni turha pelottelukin on typerää. Pelkäsin synnytystä ihan riittämiin ilman että olisi pitänyt vielä miettiä kaikkia mahdollisia kauhuskenaarioita.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:06"]

En syytä ketään siitä etten ennen raskauksia saanut mitään tietoa laskeumien kamaluudesta. Repeämistä olin tietoinen ja epparin kielsin ellei lapsella ole hengenhätä. Repesin todella vähän ekassa tokassa en ollenkaan vaikka molemmat lapset olivat tosi isopäisiä. Mutta nyt vasta neljä vuotta viime synnytyksestä tajuan että huono juttu. Kudokseni ovat liian venyviä ja alapää meni niin sanotusti vituiksi. Laskeumat on elämää haittaavia ja vasta nyt olen asialle tekemässä jotain. Parisuhde on jo pilalla ja osittain koska olen vuosia kärvistellyt yksinäni vammojeni kanssa ja mies on luullut että pihtaan valtaa käyttääkseni, hehe... Elämä on joskus vaan niin epäreilua. Eniten ole vihainen lääkäreille joilla olen käynyt synnytysten jälkeen alapäätäni näyttämässä. Laskeumani varmasti näkyvät mutta kukaan ei ole sanallakaan sanonut niistä mitään....

[/quote]

Olen todella pahoillani puolestasi. Joko miehesi ymmärtää mistä on kyse? Oletko jo menossa leikkaukseen?

Mulle ei kerrottu edes vahingon jo tapahduttua. Kysyessäni asiaa, sanottiin että "ommellaan monessa kerroksessa". Mitä tosta pitäisi ymmärtää? Ajan myötä on selvinnyt että lantionpohjan lihas repesi toiselta puolelta eikä tule enää kuntoon. Ongelmiahan siitä on.

Laskeumia ei hoideta ennen kuin tosiaan on se kananmunan kokoinen pallura jalkovälissä, kertoi lääkäri kun vaadin diagnoosia ja hoitoa.

Kelle teistä on mainittu diastasis recti? Tai huomattu se jo raskausaikana? Tai diagnosoitu se synnytyksen jälkeen? Edes kun lapsi on jo vuoden vanha, kaksi vuotta, viisi vuotta? Tai tivaamisen ja diagnoosin jälkeen kerrottu että sitä voi oikeasti hoitaa muullakin kuin leikkauksella?

Minä en saanut mitään tietoa. En mitään.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 10:18"]Mulle ei kerrottu edes vahingon jo tapahduttua. Kysyessäni asiaa, sanottiin että "ommellaan monessa kerroksessa". Mitä tosta pitäisi ymmärtää? Ajan myötä on selvinnyt että lantionpohjan lihas repesi toiselta puolelta eikä tule enää kuntoon. Ongelmiahan siitä on.

Laskeumia ei hoideta ennen kuin tosiaan on se kananmunan kokoinen pallura jalkovälissä, kertoi lääkäri kun vaadin diagnoosia ja hoitoa.

Kelle teistä on mainittu diastasis recti? Tai huomattu se jo raskausaikana? Tai diagnosoitu se synnytyksen jälkeen? Edes kun lapsi on jo vuoden vanha, kaksi vuotta, viisi vuotta? Tai tivaamisen ja diagnoosin jälkeen kerrottu että sitä voi oikeasti hoitaa muullakin kuin leikkauksella?

Minä en saanut mitään tietoa. En mitään.
[/quote]

Diastasis recti mainittiin myös neuvolassa synnytysvalmennuksen yhteydessä. Harmi, ettet ole saanut tietoa! Mä sain ja liikaakin ja varsinkin pyytämättä.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 09:17"]

No onko se suurin vamma nyt se pillun löystyminen ja rumentuminen? On tosi kamalaa. Ajatella, että lapsen myötä joutuu luopumaan minäkeskeisyydestä! Outoa nykyaikana, kun pitäis vaan toljottaa peiliin mittanauhan kanssa. Kyllä mä keskityin enemmän siihen vastasyntyneeseen kuin pilluni mittailuun, ja sekin kyllä ajan kanssa palautui ennalleen. Nykyään pitäis heti synnäriltä lähtee bikinifitness-kuosissa instagramiin näpytellessä.

[/quote]

Just. Oletko varma, että kysymys on vain ja aina pinnallisuudesta? Taidat olla mahdottoman epäempaattinen yksilö. Yritä kuvitella: et voi harrastaa mitään kävelyä vauhdikkaampaa ilman että pissat housussa, sama juttu jos menee kyykkyyn. Pissat vain lorisevat housuun, ei auta vaikka kuinka yrittää estää. Yritä siinä lasten kanssa leikkiä, kun et voi juosta, pomppia tai kyykistyä.

Entäs se löysyys sitten? Tällä hetkellä seksi ei tunnu juuri miltään. Ymmärrän, ettei se ole ongelma sellaiselle jolla ei ole seksielämää. Minulla ja miehelläni on (tai oli) sellainen ja hyvinkin aktiivinen. Onko se nykypäivän "pillukeskeisyyttä", että vielä joskus toivoisi voivansa nauttia seksistä? Tai pitäisikö vain hyväksyä, että pillu näyttää rumalta kun jotain ylimääräistä pullottaa sieltä pihalle?

En vaihtaisi lapsiani kireään pilluun, tämä on kyllä kaiken sen arvoista. Nyt kun nuorinkin on jo 1,5-vuotias on vain jo aikaa miettiä muitakin asioita kuin vain sitä vauvaperheen arkea. Muistan kun joskus täällä joku kyseli kokemuksia emättimen kiristysleikkauksesta. Vastauksethan olivat pääosin tätä, että kuinka voit olla noin pinnallinen,seksikö sulle on tärkeintä yms. Eli näiden ongelmien kanssa pitäisi vain olla ja kärsiä. Mitä sillä on väliä, vaikka yksi tärkeä osa parisuhdetta on pilalla, tai 34-vuotiaana joudut huolehtimaan jatkuvasta virtsankarkailusta.

Mutta hei, kiva että sulla on tällä saralla kaikki hyvin! Sitten ei varmaan muillakaan voi olla ongelmia, vai?

Kumma että heti hyökätään kimppuun jos jollakulla on oikeasti tullut pahoja ongelmia! Ja syytetään pinnalliseksi! Lyödään lyötyä :(

en ole synnyttänyt, mut olen keski-ikäinen, ja huomasin wc-käynnin yhteudessä että alapäässäni on jotain outoa. luin aihesta, ja selvisi että lääkäreitä on KIELLETTY ottamasta asiaa esille, vaikka näkisivät selvästi gynen tarkastuksessa että potilaalla on laskeuma, siitä syystä että jos se ei haittaa elämää,niin sitä ei hoideta!! TÄmä on TOTTA! Jos potilas ei itse valita laskeumastaan, ei sitä pidä kertoa potilaalle!!! Ihan uskomatonta siis!

näitä lakeumia kyllä tulee kaikille naisille, jos on huonot vatsalihakset tai veltto alapää, eli synnyttäminen ei ole ainnoa joka sen aiheuttaa. Tää on naisen osa. 

Kyllä mä osasin itse valistaa itseäni synnytyksen vaaroista kun koin, että neuvolasta ei tietoa tarpeeksi saanut.

Kaikkialta sai kuulla kauhutarinoita repeämisistä kaulaan saakka ja lähes kuiviin vuotamisesta, mutta koin, että raskaus ja synnytys olivat paljon positiivisempia kokemuksia kuin etukäteen pelkäsin. Olin tosi ahdistunut siitä pelottelusta, mutta olin onnekas koska mitään näkyviä eikä piileviä vaurioita jäänyt. Kun olen tämän kertonut, vastaanotto on ollut enemmän negatiivinen kuin positiivinen, Eli niistä positiivisista kokemuksista ei saisi kertoa.