Haluaisin opiskella historiaa, mutta työllistyminen pelottaa

Opiskele lisäksi yhteiskuntapolitiikkaa ja kansantaloustiedettä ja hommaa jonkun puolueen jäsenkirja. Kyllä sieltä jokin suojatyöpaikka heltiää puoluehommista kun jaksaa nuolla ylempien persettä. Opettajaksi älä havittele. Vakipaikat on jo pedattu vuosikausia etukäteen ja virkoja auki vähän. Lukioiden määrä vähenee ja kaikki koulut kärvistelevät säästöpaineissa.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:08"]

Miten olisi lähihoitaja, siivooja, jonkun alan myyjä. Miksi työn pitäisi olla kivaa? Mene amikseen sen jälkeen saa tod.näk töitä. Harrastus erikseen.

[/quote]

On aika olennaista, että työssä viihtyy. Joskus ennen muinoin ajateltiin, että työ voi olla vastenmielistä. Niin ei kuitenkaan pidä ajatella, koska työ on niin iso osa elämää.

Opiskele ihmeessä, mutta kolmas opetettava aine on oltava.

Samaa vittuilua minäkin kuuntelin 90-luvulla, kun opiskelin historiaa. :D Sen piti työllistää vain kortistoon. Keljuilijat hankkivat ammattia tradenomikoulussa tai opiskelivat paperi-insseiksi. Opiskele historianopettajaksi, jos haluat. Ihan hyvin voit päästä niihin töihin tai johonkin vastaavaan. Itse olen julkishallinnossa, mutta valmistuin 10 vuotta sitten.

Itselläni on koulutus, jonka turvin työllistyminen on ollut ties kuinka kauan vaikeaa. Siksi tällaiset pohdinnat kiinnostavat. Jos nyt saisin valita uudelleen, miettisin tosi tarkkaan valintojani myös työllistymisen kannalta.

Koulutusvalinta olisi hyvä tehdä mm. taipumusten, kiinnostusten ja työllistymismahdollisuuksien mukaan. On hankala tilanne, jos unelma-ammatti on sellainen, että työllistyminen näyttää epävarmalta. 

Nyt ollaan varmaan tilanteessa, jossa on erityisen vaikeaa ennustaa, mitä kannattaisi opiskella. On joitakin varmoja juttuja ja sitten paljon epävarmoja. 

Haluat nimenomaan opettajaksi. Historiaa tullaan varmasti opettamaan kouluissa, joten paikkoja on aina jonkin verran tarjolla. Oikeastaan opettajien paikkojen määrä on aika helppokin ennustaa, jos ajatellaan, että syntyvyys säilyy suunnilleen nykytasolla. Jos sitten kävisi vielä niin onnellisesti, että Suomeen saataisiin sellainen koulutuspolitiikka, että yliopistojen ja muiden koulujen sisäänotot vastaisivat edes suunnilleen odotettavissa olevien työpaikkojen määriä, niin opiskelija voisi huolettomammin suunnitella opintojaan jollakin alalla. 

Noin ei kuitenkaan nyt ole, vaan opiskelupaikkoja on aivan liikaa joillakin aloilla. En tiedä tilannetta historian suhteen. 

Millaisiin muihin töihin historiaa opiskelemalla voi työllistyä? 

Opiskelualan valinta on todella tärkeä päätös. Kun pitää jostakin alasta todella paljon, ei saisi varmaan liikaa tuijottaa työllistymiseen. Mutta toisaalta sellainenkin tilanne, jossa joutuu koulutuksen jälkeen vuodesta toiseen ehkä tekemään jotain aivan muuta kuin oli opiskellut, niin sekin on raskasta. 

Ei kannata. Kokoomus lopettaa historian kouluista kumminkin pian ja apurahatutkijana elo on raakaa.

Aineenopettajien työllisyystilanne riippuu kulloinkin voimassa olevasta tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Kurkkaa opetushallituksen sivuilta mikä tulee olemaan historian opetuksen tilanne vuonna 2016 voimaan tulevassa tuntijaossa. Sillä mennään sitten taas muutama vuosi eteenpäin. Myös lukion opetussuunnitelma vaikuttaa työllistymiseen. Jossain vaiheessahan historiaa oltiin jättämässä pois kaikille pakollisista kursseista!

Kannattaa selvittää asiaa. Itse olen aineenopettaja, jonka oppiaineen asema huononi hurjasti opiskeluaikanani. Tilanne huononee edelleen seuraavassa tuntijaossa. Olen todella harkitsemassa alanvaihtoa, vaikka olen työssäni hyvä ja nautin työstäni. Olen kyllästynyt saamaan pelkkää pätkää ja osa-aikaista opetushommaa. Kesät yleensä työttömänä. Nyppii, kun ikääkin on jo 40.

Historian opettajia on tosi paljon työttömänä. Jokaisella historian opettajalla on yhteiskuntaoppi opetusaineena, ja tavallisesti myös uskonto tai filosofia siinä sivussa. Parempi yhdistelmä olisi historia+yhteiskuntaoppi ja äidinkieli+kirjallisuus, koska äidinkielen tunteja on kaikkein eniten (opettajien tarve suuri) eikä äikkää ainakaan koskaan lopeteta kouluista. Jos vielä kolmannen oppiaineen siihen otat, ehkä joku vieras kieli olisi hyvä?

Jos tähtäät muuhun kuin opetustyöhön, valtiotiede, taloustiede tms. voisi olla hyvä.

kukaan meistä ei työllisty, kortistoon tässä valmistutaan joka tapauksessa. opiskele vaan historiaa jos se sinua miellyttää, onpahan ainakin hauskempaa kuin jonkin vastenmielisen alan pänttääminen vuosikausia.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 23:13"]Historian opettajia on tosi paljon työttömänä. Jokaisella historian opettajalla on yhteiskuntaoppi opetusaineena, ja tavallisesti myös uskonto tai filosofia siinä sivussa. Parempi yhdistelmä olisi historia+yhteiskuntaoppi ja äidinkieli+kirjallisuus, koska äidinkielen tunteja on kaikkein eniten (opettajien tarve suuri) eikä äikkää ainakaan koskaan lopeteta kouluista. Jos vielä kolmannen oppiaineen siihen otat, ehkä joku vieras kieli olisi hyvä?

Jos tähtäät muuhun kuin opetustyöhön, valtiotiede, taloustiede tms. voisi olla hyvä.
[/quote]
Äidinkielen opettajia on kyllä reilusti yli tarpeen eli huono yhdistelmä historiaan. Äidinkielen tunteja ei ole hirveästi. Kaikista pienin opetusvelvollisuustuntimäärä on äijän opettajalla.

Mun neuvo: Tee just sitä mikä sua itseä oikeasti kiinnostaa. Kyseessä on sun oma elämä ja niitä sulla on vain yksi. Ja jos tarpeeksi vain haluat ja teet töitä asoiden eteen, niin olen varma että työllistyt juuri oikeisiin tehtäviin. Tsemppiä, ota oma elämä haltuun!

Jos itse olisin nyt valintatilanteessa, niin hankkisin työllistävän pääaineen, opiskelisin historiasta pitkän sivuaineen ja sitten työelämässä tekisin historiasta itselleni toisen maisterintutkinnon työn ohessa. (Nykyään kun voi hakea pelkkään maisteriohjelmaan ja jos on tehnyt pitkän sivuaineen, niin maisteriin ei tarvitse hirveästi muuta kuin seminaarin ja gradun.) Sillä tutkinnolla voisi sitten hakea niitä historiaan liittyviä vähiä työpaikkoja, mutta samalla olisi turvattu toimeentulo siitä pääaineesta.

Eri asia, jos et kerta kaikkiaan voi kuvitella MITÄÄN muuta alaa. Karu sanoa, mutta kannattaa hommata opintojen ohella kokemusta kaupan kassalta ja loppuvaiheessa mielellään vakituinen työ siellä, niin on edes jotain. Enkä tarkoita tällä piruilla, pidän itsekin historiaa tärkeänä aineena. Mutta alana historia on sellainen, että varasuunnitelma kannattaa olla ihan oman mielenterveyden takia. Töiden hakeminen on tuhat kertaa helpompaa, jos olet jo jossain töissä, vaikka se työ olisikin matalapalkka-alalla. Ja siitä matalapalkka-alan työstäkin saa yleensä säännöllisesti sen verran palkkaa, että ei tarvitse murehtia katosta pään päällä tai tukien maksuaikatauluista.

Mun historiaa opiskellut kaveri (ei opettajanpätevyyttä) on tätä nykyä ihan vakkarisiivooja. Kävi jonkun koulunkin tuota tutkintoa varten parin vuoden työttömyyden jälkeen. Hukkaan meni se yliopistotutkinto!

Ei historia niitä huonoiten työllistäviä aloja ole, joten hae sinne vain. Opiskele opetettavien aineiden lisäksi museologiaa, taidehistoriaa tai folkloristiikkaa, niin pidät työllistymismahdollisuudet myös museoalalle. 

No minä voin tulla kertomaan omista kokemuksista, eli valmistuin historiasta n. 3v sitten, ja työskentelen tällä hetkellä projektipäällikkönä, ja aikasempi nimikkeeni oli koordinaattori. Valmistuneista opiskelukavereista suurin osa on "alan" töissä. Ala on lainausmerkeissä, koska historian ala valmentaa lähes tulkoon kaikkeen työhön, missä on tärkeää hyvä yleissivistys. Ne jotka eivät ole saaneet esim siivoojaa kummempia töitä, ovat kärsineet usein sellaisista ongelmista, ettei työnhaku ole onnistunut. Eli ei ole osannut/kyennyt luoda suhteita ja antaa vakuuttavaa kuvaa itsestään. Parilla tiedän, että taustalla on mt-ongelmia. 

Opiskelutoverit ovat työllistyneet mm. opettajiksi, toimittajiksi, järjestöihin erilaisiin tehtäviin, tutkijoiksi, arkistoihin joko tutkijaksi tai ihan arkistonhoitajaksi jos on käynyt arkistoalan sivuainetta. Mutta osa jätti täysin valmistumatta koska pelkäsi työttömyyttä (ironista sinänsä) ja osalla työnhaku jäi selvästi tökkimään siihen, että suhteita ei oltu luotu ja omat vuorovaikutustaidot olivat aika olemattomia. Kuitenkin historian ala on sellainen, että omaa asiantuntijuutta tulee kehittää paljon rankemmin kuin muilla aloilla, ja sillä asiantuntijuudellaan pitää pystyä vakuuttamaan muut. Valmistuneista iso osa työllistyy kuitenkin hyvin, vaikka opiskelijoiden keskuudessa on välillä ikävä mentaliteetti, juurikin tuo "työllistyy vain kortistoon". Kyllähän kuka tahansa päätyy paskaduuniin, jos kuvittelee 6 vuoden ajan niin tapahtuvan. Se on itseään toteuttava ennuste, valitettavasti.

Vinkkinä sanoisin sulle, että jos haluat opettajaksi, niin esimerkiksi uskonto/ET on hyvä käydä sivuaineeksi. Filosofia ja psykologia ovat mielenkiintoisia, mutta niitä ei opeteta yläasteella. Jos sinulla kiinnostaa jokin erilaisempi työkuva, niin opiskele sivuaine joltain toiselta alalta esim taloustieteestä, kasvatustieteestä (en tarkoita aineenopettajan pedagogisia vaan esim yl. kasvatustiedettä, sosiologiaa), tietojenkäsittelytiedettä jos vähänkin kiinnostaa jne jne. Toinen tärkeämpi neuvo on; luo suhteita ja kehitä vuorovaikutustaitoja! Sinut tullaan palkkaamaan asiantuntijaksi, joten sinun pitää osata olla vakuuttava. Jos et osaa keskustella ja kertoa omia mielipiteitä vakuuttavasti -mutta toisia kunnioittavasti, niin on kovin hankala työllistyä. Minun ja monien kavereiden työpaikat ovat olleet sellaisia, että ne on tarjottu. Eli olen luonut suhteita, ja antanut hyvän kuvan itsestä. Toinen tietää että olen opiskellut sitä ja sitä, omaan hyvän yleistiedon ja minulla sellainen ja sellainen erityisosaaminen jne, ja sitten kysyy kiinnostaisiko hakea tällaiseen projektiin. Sitten uuden työn kautta luodaan taas suhteita ja hankitaan erityisosaamista. Kolmas neuvo on, että tee töitä opintojen aikana välillä. Yritä saada jalkaa oven väliin mm lehtiin, tutkimusavustajaksi, järjestöihin edes jotain ihan juoksupoikahommia. Yllättävän paljon löytyy mielenkiintoisia työnkuvia, mutta niitä ei mollin sivuilla lue. Välillä myös muut ainejärjestöt etsivät historiikkien kirjoittajia yms, ja se on hyvä tapa tutustua muiden alojen ihmisiin. Iso osa historian alan töistä kuitenkin monitieteellisiä. Neljäs neuvo on, että kirjoita, kirjoita ja kirjoita. Itse olen suoraan sanottuna aika huono kirjoittaja, mutta kirjoittaminen on yksi tärkeimpiä työkalujasi mitä tulet käyttämään!

Jos mikään muu ei kiinnosta niin paljon kuin historia, niin pakkohan se on päästä kokeilemaan :) Tsemppaisin sinua siis täysillä tavoittelemaan unelmia, mutta älä anna muiden lannistaa! Tosiasiassa monilla opiskelijoillakin on valmiiksi sellainen mentaliteetti, että ei tästä mitään tule. Miten voikaan tulla, jos ensimmäisestä vuodesta lähtien ei usko itseensä? Kyllä töitä löytyy fiksuille, vuorovaikutustaitoisille ja ahkerille tyypeille, ja monilla jää valitettavasti tökkimään nimenomaan vuorovaikutustaitoihin työmaailmaan pääsy.

Tuo on totta, että jos alusta asti miettii työllistymisen mahdottomuutta, niin se alkaa syödä uskoa ja motivaatiota. 

Voithan opiskella historiaa, mutta  EI OLE MITÄÄN TAKEITA,  että saisit yhtään vakinaista työpaikkaa.

Tämä on karu taru totuus.  Lähelle kaupunkeja esim. Oulu on jopa 80-90 hakijaa, myös tohtoreita.

Tiedän, että niin pieneen ja syrjäiseen kuntaan kuin Savukoski  (LAPISSSA) , hakijoita oli 14 kappaletta.

Kaikilla FM -tutkinto,  on luettava paljon sivuaineita, suomen kieli, englanti, uskonto, filosofia.

Ei  taida onnistua !    Valitettavasti kilpailu on hirveän kova.

Jos tämä on totta, että kilpailu historian alan työpaikoista on näin kovaa, niin miten sitten alalta valmistunut voi saada töitä? Ja miksi koulutamme heitä aina vain lisää yli tarpeen ja tuhlaamme samalla yhteiskunnan verovaroja? Onko tässä mitään järkeä?

Ei tässä ole tietenkään mitään järkeä.

Nuoria ihmisiä huijataan "opiskele mistä olet kiinnostunut" puheilla aloille, joilla heillä ei ole todellisuudessa juuri mitään mahdollisuuksia työllistymiseen.

Ammattihistorioitsija voi elättää itsensä, mutta katso puoliso, jolla on päivätyö. Kahta ammattihistorioitsijaa perheen talous ei kestä. Opettele myös kieliä, jotta voit lähteä tarvittaessa litomaan tästä maasta.