Haluaisin opiskella historiaa, mutta työllistyminen pelottaa

Jos olisit mies, olisi MAHDOLLISUUTESI työllistyä opettajaksi paremmat. Tosin tunnen miesopettajiakin historiasta, jotka ovat kouluttautuneet erityisopettajiksi, jotta saivat töitä ja kyse on reippaista, hyvännäköisistä miehistä, joiden luulisi juuri saavan töitä helpoiten.

Monet erityisopettajat on muuten entisiä historian opettajia. Rehtoreissa on myös paljon sillä taustalla. Kertoo siitä paljon, että ei vaan työllisty sillä omalla aineellaan.

Hyvin kuvaavaa on, että pieni kunta, kaukana yliopistoista, etsi historian lehtoria edellisen jäätyä eläkkeelle. Kelpoisia hakijoita oli lähes 300. Ja näistä puolet kaikkea muuta kuin perusmaistereita. Hakijoilla oli jäätävät määrät lisäopintoja suoritettuna. Oli lisää opetettavia aineita, oli sitä ja tätä lähtien oikeustieteen opinnoista päättyen johonkin museo-opintoihin, jotka tukevat nekin historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Valinta osui nuorehkon miehen kohdalle, joka oli ehtinyt tehdä muutaman vuoden sijaisuuksia. Ja kyllä, hän tuli. Ei hänkään saanut muualta virkaa.

Oisko sulla poliittisia suhteita? Se auttaisi työllistymään. Tunnen vastavalmistuneita, jotka ovat saaneet halutun viran esimerkiksi opetuspuolelta, koska paikkakunnan silmäätekevä on lähisukulainen. Tai sitten tunget johonkin puoluepolitiikkaan, ei tarvi itse ehdokkaaksi, mutta sinne hengaamaan ja jakamaan mainoksia jollekin kansanedustajalle tmv. Semmoisella voi saada myös hyvän työn. Esimerkiksi tuttu on jossain valtion rahoittamassa "kansanperinne-museo-arkistointi" -paikassa pikkupomona, kun tajusi tunkea piireihin pyörimään. Sitä ennen ole käytännössä työtön. Hän käytti työttömyysaikansa viisaasti nuoleskellen oikeita poliitikkoja ja tehden töitä niiden eteen.

Kannattaa oikeasti opiskella aihetta mikä kiinnostaa. Historian opettajia koulutetaan tällä hetkellä liikaa, eli työllistyminen tuohon on yllättävän vaikeaa. Minä olen kuitenkin päätynyt Suomen historian pääaineopiskelijana muulle alalle ja olen vakinaisessa virassa ministeriössä, palkka enemmän kuin opettajalla, mutta Helsingissä asuminen vaan on kallista muutenkin.

Hae toki opiskelemaan historiaa, mutta pidä mielessä opiskellessa koko ajan se vuosien päässä häämöttävä valmistuminen ja samalla ota sivuaineeksi tai muuten jotain kokonaisuuksia, joista hyötyä. Ehdottomasti kannattaa opiskella jokin kieli josta hyötyä tulevaisuudessa, jos päätyy muulle alalle. Jos kiina tuntuu liian vaikealta, niin sitten vaikka sujuva venäjän taito siinä opintojen yhteydessä. Tai jos muuten opiskelet jonkin taidon, joka harvinainen ja auttaa työllistymisessä.

Tällä hetkellä on tosiaan fyysikotkin työttöminä. Ja miespuolinenkin opettaja joutuu hakeutumaan jonnekin tuppukylään ei minnekään. Omassa tuttavapiirissä esimerkkinä Savonranta (joka ei nykyään ole enää edes itsenäinen kunta). Ei tuossa paikkakunnassa mitään vikaa ole. Puoliso vain joutui jäämään satojen kilometrien päähän.

Historiaan perustuen, nykyinen ei jatku loputtomiin. Siinä vaiheessa kun valmistut, voi tilanne olla jo valoisampi? Siinä vaiheessa sinulla on tutkinto ja olet koulutettu ihminen, jolla on valmiuksia pärjätä muutenkin sen ajan yhteiskunnassa. Amiksesta valmstuneiden työt on korvannut robotti jo aikoja sitten.

ei kannata lukea historiaa, itse luin kulttuurihistoriaa aikoinaan 7 vuotta (!) enkä edes tehnyt pedagogisia, opiskelu oli huuhailuharrastus muiden harrastusten ohessa ja hauskaa aikaan. sitten valmistuin työttömäksi. Kerran hain vuoden historianopen sijaista, jonnekin landelle, sinne oli 80 pätevää hakijaa jonossa! töitä et saa, jos luet vain historiaa, sitä voit lukea sivuaineena tai harrastuksena. myöhmmin tajuat että ei enää kiinnosta opiskella koko paskaa muutenkaan, tietoa saa  netistä taikirjoista omaksi huviksi

2 vuotta olin ala asteen opena sitten, sielläkin oli 2 pätevää historianopettajaa samassa hommassa, muita töitä ei ole

nyt luin 2 vuodessa taas uuden tutkinnon, teologian maisterin tutkinnon, se hyöty entisistä opinnoista oli että pääsin suoraan maisteriohjelmaan....ja taas suuntana työkkäri. papeille ei ole töitä, eikä kiinnostakaan

nyt jo 45 vuotias eikä kiinnosta oikein mikään

Opiskele sivuaineena ohjelmointia, tämähän tulee pakolliseksi oppiaineeksi ala-asteille, niin sitten varmasti töitä löytyy :)

Ei noita työllistymisjuttuja pidä miettiä, kouluttautuminen se on mikä kannattaa. Kapitalistille keskaria vaan.

Minä enemmän meillä on työttömiä korkeakoulutettuja niin sitä nopeammin se vallankumouskin tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Historia on siis oikeastaan ainoa asia, joka minua kunnolla kiinnostaa. Haluaisin opiskella historian opettajaksi. Toiseksi aineeksi yhteiskuntaoppi ja vielä ehkä uskonto tai filosofia.

Olenko tyhmä, jos toteutan suunnitelmani? Kannattaisiko vain säilyttää historia harrastuksena ja miettiä muita ammatteja?

Historian opettajista ei pulaa ole ja nykyinen hallitus vähentää koko ajan historian opetusta ja nyt keskitytään insinööritieteisiin. Toki opettajiakin tarvitaan jatkossa, mutta työlistyminen on voi siis olla vaikeaa. Pieni osa jää tutkijoiksi, mutta heidänkin määränsä vähenee koko ajan.

Sitten ne hyvät uutiset: Aika moni historiaa opiskellyt työllistyy mm. toimittajina ja työttömyys on muutenkin todella pientä. Moni on mukana maahanmuuttajien kotouttamisessa, järjestöissä yms. Valtio-oppi antaa lisämahdollisuuksi ja ainahan voi lukea vaikka tiedotusta, johtamista tms lisäksi.

Opiskelukavereistani ei työttömänä ole tietojeni mukaan kukaan.

reilu 60% toimii opettajina

15 % on toimittajia, järjestöissä yms.

15 % toimii it-alalla

alle 10 % on jäänyt yliopistolle jatko-opiskelijoiksi ja opettajiksi yms. ja heidän elämänsä näyttää olevan kaikista epätöivoisinta ja etenkin tohtorit kyllä kiroavat työllistymisvaikeuksia ja sitä että tutkimusta on melko mahdotonta tehdä.

FM

Oli ala mikä tahansa, niin kysymykseensä saa nykyään aina vastaukseksi, että "et tule työllistymään". Joten ei muuta kuin anna palaa. Sitä ei tiedä, onko tässä maassa millään alalla enää töitä siinä vaiheessa, kun valmistut. 

Tuntemani historiaa pääaineena opiskelleet henkilöt (ei heitä tosin monta ole) ovat ainakin tällä hetkellä kaikki koulutustaan vastaavassa työssä mm. opettajina ja arkistonhoitajina.

Historianopettajien työtilanne on tällä hetkellä hyvä, kaikki tuntemani historiaa opiskelleet ovat työllistyneet. Yksi tekee väitöskirjaa ja kaksi muuta ovat opettajina. Jos haluat opettaa niin ota siiten mukaan erikoisempi ieli, esim. latina, jolloin työllistyt satavarmasti yläkouluun ja erikoislukioihin.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:08"]

Miten olisi lähihoitaja, siivooja, jonkun alan myyjä. Miksi työn pitäisi olla kivaa? Mene amikseen sen jälkeen saa tod.näk töitä. Harrastus erikseen.

On aika olennaista, että työssä viihtyy. Joskus ennen muinoin ajateltiin, että työ voi olla vastenmielistä. Niin ei kuitenkaan pidä ajatella, koska työ on niin iso osa elämää.

Niinpä. Tämän lisäksi myös korkeakoulutettujen työllisyys on huomattavasti parempi kuin ammattikoulujen, siis tilastojen valossa. Esim humanistisilla aloilla työllistytään paremmin kuin ammattikoulusta valmistuneet keskimäärin. Tuo että ammatikoululla työllistyy paremmin, on ehkäpä yksin suurimpia harhaluuloja mitä on. Terkuin välillä työtön ja välillä pätkätyössä oleva lähäri, joka onneksi kävi lukion ja aikoo nyt pyrkiä amkiin ja yliopistoon.

Tuo on aivan totta. Olen läheltä seurannut erästä lähihoitajaksi lukion jälkeen opiskellutta nuorta - pätkätöitä ja lyhyitä sijaisuuksia, joiden varaan on hankala tulevaisuuttaan suunnitella. Hän myös kyllästyi tilanteeseen ja on aloittanut korkeakouluopinnot. Kun ei lähihoitajallekaan tahdo löytyä vakituista työtä, miten työllistyvät media-assistentit, kosmetiikkaneuvojat, pieneläinhoitajat...?

"Historianopettajien työtilanne on tällä hetkellä hyvä, kaikki tuntemani historiaa opiskelleet ovat työllistyneet. Yksi tekee väitöskirjaa ja kaksi muuta ovat opettajina. Jos haluat opettaa niin ota siiten mukaan erikoisempi ieli, esim. latina, jolloin työllistyt satavarmasti yläkouluun ja erikoislukioihin."

Oletko tosissasi? Ja mihin tilastoon perustat tietosi historianopettajien hyvästä työtilanteesta? Olen vahvasti erimieltä kirjoittajan kanssa. Historianopettajia koulutetaan liikaa, samoin biologian ja maantiedon opettajia. Historian koulutuslaitoksia on tässä maassa aivan liikaa. Jostain syystä niitä ei ole lakkautettu yliopistojen organisaatiouudistuksissa ja -muutoksissa. Myös historian tohtoreita on liikaa. Apurahatutkijoiden elämä on hyvin epävarmaa. Tuloja on satunnaisesti.

Aloittajalle seuraavaa mietittäväksi. Harkitse jonkun toisen pääaineen opiskelemista. Opiskele historiaa sivuaineena. Mikään ei estä sinua etenemästä pitkälle historian opinnoissasi. Mutta sinuna varmistaisin paremmat mahdollisuudet työllistyä jonkun toisen aineen hallinnalla. Tutki tilastoja.

Monella nuorella voi lukiossa olla ainoa kiinnostava ala juuri historia - koska se laajasti kattaa inhimillisen elämän kirjon. Mutta usein käy myös niin, kun aloittaa opiskelemaan jotain, joka HIEMAN kiinnostaa, vie se mukanaan! Ole ennakkoluuloton valitessasi alaa.  Aluksi hieman etäiseltä vaikuttava ala voikin osoittautua todella, todella kiinnostavaksi. Parhaaksi valinnaksi.

Mikäli kuitenkin valitset historian pääaineeksi, niin sivuaineeksi kannattaa valita esim. jo mainittu äidinkieli tai jokin toinen oppiaine. Uskonto, psykologia, filosofia, miksei jokin vieras kieli. Pelkkä historian ja yhteiskuntaopin opettaja työllistyy kouluihin erittäin huonosti. Kun ei niitä tunteja ole. Eikä paikkoja auki.

Jokin aikaisempi kirjoittaja pitkässä viestissään mainitsi useamman kerran: suhdetoiminta työllistymisessä. Se pitää paikkaansa alalla kuin alalla, mutta etenkin historian maisterille se on työllistymisen tae. Ilman verkostoitumista, suhteita, nimiä, tunnettuvuutta, jne. et työllisty ainakaan heti tai helposti.

Iän karttuessa historian alalta on vielä vaikeampi työllistyä. Päästäksesi yläkouluun tai lukioon historian opettajaksi sinun on mielellään oltava nuori mies, joka opettaa "digitaalisesti" , eli sinulla on oltava hyvät TVT-taidot. Mikäli päädyt opettajakoulutukseen, niin sen ohella opiskele tietotekniikkaa niin paljon kuin mahdollista.

Itse olen aina kuunnellut "sydämeni ääntä". Ja mihin se on johtanut: pitkäaikaistyöttömyyteen paikkakunnalla, jossa tuotetaan opettajia. Jos olisin tämän nuorena tiennyt, niin olisin miettinyt b-vaihtoehtoa. Nyt pitäisi opiskella uusi ammatti. Opintolainan ottaminen pelottaa. Muuten, kaikkien pitkäaikaistyöttömien taustalla ei ole mitkään mt-ongelmat, kuten muutamissa vastauksissa vihjataan. Se, että historian opettaja on vailla oman alansa työtä, kertoo historian opettajien paikkojen vähyydestä - sekä liialllisesta hist.opettajien kouluttamisesta!

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 23:13"]Historian opettajia on tosi paljon työttömänä. Jokaisella historian opettajalla on yhteiskuntaoppi opetusaineena, ja tavallisesti myös uskonto tai filosofia siinä sivussa. Parempi yhdistelmä olisi historia+yhteiskuntaoppi ja äidinkieli+kirjallisuus, koska äidinkielen tunteja on kaikkein eniten (opettajien tarve suuri) eikä äikkää ainakaan koskaan lopeteta kouluista. Jos vielä kolmannen oppiaineen siihen otat, ehkä joku vieras kieli olisi hyvä?

Jos tähtäät muuhun kuin opetustyöhön, valtiotiede, taloustiede tms. voisi olla hyvä.

Äidinkielen opettajia on kyllä reilusti yli tarpeen eli huono yhdistelmä historiaan. Äidinkielen tunteja ei ole hirveästi. Kaikista pienin opetusvelvollisuustuntimäärä on äijän opettajalla.

Äikäntunteja oppilailla on enemmän, kuin historian tunteja ja usein kouluilla on useampi äidinkielenopettaja. Tuo pieni opetusvelvollisuustuntimäärä johtuu vain siitä, että äikänopeilla on enemmän opetustuntien ulkopuolista työtä.

Kannattaa suosiolla valita ala, jolla työllistyy tulevaisuudessa. Näitä aloja ovat lääketiede, laki ja tekniikka. Opettajana ei tee rahaa. Elämä on kituuttamista ja vanhempien sylkykuppina olemista.

Luet itsesi lääkäriksi, lakimieheksi tai dippainssiksi ja rahahanat ovat auki. Dippainssin aloituspalkka 3500 eur/kk brutto pk seudulla. Siitä 10-vuotta ja 7000 eur/kk brutto on aika normi, mahikset yli 10ke palkkoihinkin. Puhumattakaan lääkäreiden, lakimiesten ja dippainssien yritystoimintamahdollisuuksista. Teet yksityisenä lääkärinhommia niin 300ke vuodessa on normitulosta.

Mutta omahan on päätöksesi. Voihan se olla kiva tehdä loppuelämä open hommia noin 3000 euron palkalla ja kuunnella vittuilua kakaroilta ja heidän vanhemmiltaan. Historian tutkijoita on harrastelija piireissä aivan tarpeeksi, ei niiden palkat kata muuta kuin pakolliset kulut.

Hissan ope saa kyllä ennemmin 2000€ kuin 3000€.

Ainakin pienemmissä kouluissa, joissa tunteja on vähän.

Opiskelin hirtoriaa ja siitä huolimatta töitä on löytynyt. Myös opiskelukaverini ovat olleet lähinnä työllistettyjä, eri aloilla. Kaverista osa on opettajia, jokunen tutkija, pari yliopistolla, yksi yliopiston hallinnossa, useita eri arkistoissa ja museoissa, erilaisissa järjestöissä, kustannusalalla, tiedustusalalla ( myös yritysviestinnässä), ulkoministeriössä yms. 

Vierailija kirjoitti:

Oli ala mikä tahansa, niin kysymykseensä saa nykyään aina vastaukseksi, että "et tule työllistymään". Joten ei muuta kuin anna palaa. Sitä ei tiedä, onko tässä maassa millään alalla enää töitä siinä vaiheessa, kun valmistut. 

Tuntemani historiaa pääaineena opiskelleet henkilöt (ei heitä tosin monta ole) ovat ainakin tällä hetkellä kaikki koulutustaan vastaavassa työssä mm. opettajina ja arkistonhoitajina.

Tämä on niin totta! Ei ole montaakaan ammattia, missä olisi mitenkään varmat työllistymismahdollisuudet. Nykyinen hallitus huopaa ja soutaa siihen malliin ettei mikään ole enää varmaa. Tilanteet muuttuvat jo parissa vuodessa ja koska kellään ei ole kristallipalloa, emme voi tietää mikä tulevaisuudessa on "se juttu". Tuntuu olevan täysin tuurista kiinni, mikä työllistää viiden vuoden päästä.

En ole tehnyt eläessäni kuin määräaikaisia töitä pienellä palkalla. Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2003 pääaineena yleinen historia. Onneksi en ole ollut juurikaan työttömänä. Työn hakemisen aloitan aina 3 kuukautta ennen edellisen työn loppumista. Pisin aika ilman lomaa on ollut kolme vuotta. Joskus on nimittäin aloitettava uudessa työssä siten, että lomat palavat siihen. Lapset joskus kyselivät, että miksi he menevät lomalla mummolaan. No, onneksi pääsivät edes sinne kun äiti oli työssä. Nyt etsin taas uutta työtä koko maan laajuudelta. Olen työskennellyt hallinnossa sihteerinä, tutkimusassistenttina, aineopettajana ja järjestösihteerinä. Työn ohessa olen suorittanut kaksi ammattitutkintoakin. Ollessani raskaana minut on ohitettu kaksi kertaa rekrytoinnissa. Valtionhallinnossa työpaikallani oli auki vakituinen paikka, johon olisin ollut pätevä. Niin vain minua sijastani valittiin reippaita nuoria miehiä, joilla oli vähemmän työkokemusta ja koulutusta kuin minulla. Hieman harmitti. Joskus ne lapset oli kuitenkin tehtävä, jos sellaisia haluaa. Jos suinkin kykenet, opiskele ohjelmointia. Voit tutustua alaan esim. MOOC-kurssin avulla verkossa.

..piti kirjoittamani "minun sijastani".

Jos opiskelee humanistisia tieteitä, esimerkiksi historiaa, on miltein pakollista opiskella opettajan pedagogiset opinnot työllistymisen takia tai jonkun muun ammatin. Monet historian opettajat jatkaneet, esimerkiksi opinto-ohjaajan opintoihin pedagogisten ja opetettavien aineiden lisäksi.