Lue keskustelun säännöt.
Pahimmat päivystyslääkärimokat
05.04.2015 |
Päivystys pisti kotiin "ota Buranaa ja mene seuraavana arkipäivänä hammaslääkäriin, hammas irti" pe illan tuoksinassa nyrkin iskun saaneelle. Todellisuus: leukamurtuma ja monta kuukautta sidottuna hampaat kiinni
Kommentit (500)
Vierailija kirjoitti:
"Esimerkiksi nämä ”lääkäri sanoi ettei ole murtumaa” eivät pidä paikkaansa koska kaikki kuvat lausuu kyllä radiologi, ja se radiologi päivystää kyllä 24/7. Ei ole siis sairaalassa mahdollista että potilas lähetetään kotiin ilman että palasina olevaa luuta on havaittu. Ja tuskin tällainen voi mennä kirurgian päivystävältä ohi jos luu on totaalisesti palasina."
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa! Koska välillä kuvataan väärä kohta! Lapsellani (ja tiedän monta muuta lasta joilla vastaava juttu):
Lapsi oli vaarin kanssa ulkona. Oli roikkunut tangossa ja tippunut siitä jotenkin alas, ei mitenkään pahasti, mutta vaari joka ei juttua niin tarkasti huomannut, uskoi että käsi sattui siinä putoamisen yhteydessä. Lapsi itki ja valitti rannetta. Tottakai siis yksityislääkärin päivystyksessä sitten sitä rannetta tutkittiin ja se kuvattiin. Nuori lääkäri oli ymmällään, kun lapsi oli selvästi todella kipeä, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Onneksi - ehkä koska oli yksityinen lääkäriasema - konsultoi kokeneempaa kolleegaa, joka jututti hetken lasta ja vaaria, höpötti jotain ja piti lasta kädestä, lapsi rupesi todella paljon itkemään, mutta kipu loppui kuin seinään.
Vanhempi lääkäri selitti, että vaikka kipu tuntuu ranteessa, vika ei ole ranteessa, vaan kyynärvarren luu on jotenkin hieman loksahtanut paikaltaan (ei ymmärtääkseni nyt kuitenkaan kokonaan sijoiltaan sentään) ja hän naksautti sen paikalleen. Sanoi että nämä ovat suht yleisiä taaperoikäisillä lapsilla. Tässä vahinko oli siis sattunut roikkuessa tangosta, ei siitä putoamisesta ja vika oli siellä kyynärpäässä, ei ranteessa.
Tiedän yhden lapsen jolla näin oli käynyt kun märkää rukkasta oli otettu kädestä - tarina lääkärillä meni suurinpiirtein samalla lailla kuin meilläkin. Ja tiedän yhden jolla tämä tapahtuu kun riuhtoo kädestä kiinni pidettäessä.
Sori selostuksen epäammatillinen kieli, en ole lääkäri, todellakaan. Tässäkin olen tosi tyytyväinen hoitoon, ei mitään valittamista lopputuloksesta, mutta aina ei näemmä ihan mene kuten tuo lainaamani sanoi.
Lapset ymmärtää, mutta ei ne aikuisetkaan osaa aina oikeaa paikkaa valittaa. Joku oli kaatunut ja valitti polveaan, se tutkittiin ja kuvattiinkin. Viikon päästä tulee uudelleen: hänellä onkin nilkka kipeä. Ja siellä oli sittenmurtuma.
Sitten on jonkun verran niitä, jotka puhuu esimerkiksi vasemmasta lonkastaan ja näyttävät oikeaa lonkkaa. Tämä sen vuoksi, että ajattelevat lääkärin katselusuunnasta katsoen vian olevan vasemmassa lonkassa, vaikka se anatomisesti on oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Potilas menee päivystykseen heikkovointisuuden ja hengitysvaikeuksien vuoksi. Muutamien tuntien odotuksen ja ei yhdenkään tehdyn tutkimuksen jälkeen lääkäri toteaa, että kyseessä on sitkeä flunssa. Potilas palaa kotiin, tila heikkenee, kituuttaa seuraavaan päivään, jolloin menee yksityiselle. Löydöksenä pahalaatuinen keuhkoveritulppa.
2. Potilas menee päivystykseen hyvin heikkokuntoisena. Pulssi ja verenpaine on erittäin matalalla, mutta lääkäri kehoittaa potilaan mennä kotiin lepäämään. Muutaman tunnin kuluttua potilaan vointi heikkenee entisestään ja hän palaa päivystykseen. Suoraan leikkaukseen, kyseessä sydäninfarkti.
3. Potilas menee päivystykseen sekavuuden, puheen takeltelun ja huonovointisuuden vuoksi. Lääkäri passittaa potilaan kotiin, koska kuvittelee tämän liioittelevan. Illalla takaisin päivystykseen, jossa havaitaan potilaalla olevan aivoinfarkti.
Ja kaikki samassa sairaalassa, of course.
Kyseessä oli varmaan Peijaksen sairaala.
Tämä tapahtui ylä-asteella, 90-luvulla. Satutin jalan heti liikuntatunnin alussa ja terkkari lähetti minut päivystykseen, koska oli sitä mieltä että jalka pitäisi kuvata. Setämäinen, keski-ikäinen miealääkäri myhäili että ainahan sitä voi muka sattua niin ei tarvitse tunnille mennä ..ja iski silmää! Muuttui ääni kellossa, kun nostin lahjetta ja alta paljastui halon paksuinen, hyvää vauhtia väriä vaihtava nilkka. .
Jep, murtunut oli.
Vierailija kirjoitti:
Jos taso on tätä, että vessansiivooja vakavasti vertaa työtään päivystävän lääkärin työhön, niin ehkä jokainen tajuaa, ettei kannata keskustelua jatkaa. Ei ehkä mene teidän syväanalyysit työn luonteesta perille, ei ihan hedelmällisintä maaperää nyt. Suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää ja arvostaa, vaikka negatiivista palautetta ihmiset aina antaa mieluusti. Mutta sitä samaa se on monella muullakin alalla ja ainakin julkisella puolella.
Voihan lääkäri tietenkin seuraavan kerran teidän lasta tutkiessanne verrata sitä vessanpönttöön. Kansi ylös, paskat pois korvasta ja ulos. Se on työtä vaan. En usko, että tuo siivoojakaan on tosissaan, koska kukaan ei voi olla niin tyhmä oikeasti, mutta pelkäänpä että silti on, tällä palstalla on tullut huomattu ihmisten ymmärryksen "taso".
Miten sinun mielestäsi eroaa työ, joka tehdään sille varatussa ajassa ja työ, joka tehdään sille varatussa ajassa? Mitä väliä sillä on, tehdäänkö sitä työtä 5 vuoden vai 5 tunnin koulutuksen pohjalta? Jos lääkärärin edellytetään tekevän työnsä kunnolla riittäväksi lasketussa ajassa, hänen on siihen pystyttävä. Kuten siivoojan ja kenen tahansa.
Lääkäreistä on kitkettävä pois nuo ylimieliset jumaluuskuvitelmat. Heidän luokseen ei tulla kerjäläisinä vaan asiakkaina. Tuo ylimielisyys on epäilemättä syy, miksi moni huono lääkäri on huono. Vaikka moni tuntuu uskovan, että sellaista kuin "huono lääkäri" ei voi olla olemassa.
On huvittavaa, että täällä minua on solvattu siksi että olen siivooja ja samassa kommentissa solvaaja kehaisee, miten arvostaa siivoojia. Siivoojaa ei tarvitse arvostaa enempää kuin lääkäriä eikä päinvastoin. Molemmat ovat työntekijöitä ja molemmilta saa edellyttää kunnollista työnsä hoitamista. Tämä oli pointti.
Peijaksen tumpelolääkärit ovat melkein tappaneet minut 3 kertaa. Kuin ihmeen kaupalla olen aina selvinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli paha yskä ja olin raskaana, luulin, että kyljet olivat kipeinä yskimisen takia, ja tämän sanoin lääkärille, tämä sanoi, että voi voi pikkurouva, kun raskaana oleville ei voi laittaa kipupiikkiä. Menin kotiin ja oireet pahenivat, joten päivystykseen uudestaan. Siellä ottivat röngtenkuvat, verikoket yms, ja dg oli keuhkokuume crp huiteli jossain 400 paikkeilla.
Tämäkin asia olisi selvinnyt, kun olisi katsonut potilaskertomusta eli koko raskauden ajan anemiaa (tämä selvinnyt jo resepteitä) ja yksi antibioottikuuri jo annettu keuhkoputkentulehdukseen ja ajankohta influenssa kausi yms, mutta ongelma tietty se, ettei hurjaa kuumetta normimitoituksella kuin vasta tuntien päästä, jolloin se oli 39. Yksinkertainen röngtenkuva olisi ollut paikallaan. Tässä meinasi mennä äiti, syntymätön lapsi ja elossa oleva lapsi joutua orvoksi vaan sen takia, että poikalääkäri ajatteli hysteerisen mamman tulevan hakemaan kipupiikkiä. Mitään kipulääkereseptejä yms ei ollut sairauskertomuksessa. Siis ihan peruskamaa.
On hyvin tavallista, että koko raskausajan on anemiaa, kun veren plasman osuus lisääntyy raskausaikana. Röntgenkuva ei todellakaan ole paikallaan raskausaikana. Yleensä rtg-kuvia pyritään välttämään raskausaikana viimeiseen asti, on riski sikiölle. Poikkeuksena sitten aivan loppuraskaudessa tarvittaessa otettavat röntgenkuvat lantion tilavuuden arvioimiseksi.
Mutta tulehdusarvojen ja keuhkojen kuuntelun perusteella voidaan jo tehdä keuhkokuumediagnoosi melko varmasti. Vähän jäin ihmettelemään tuota, miksi sinulta röntgenkuvakin otettiin.
Rohisevat keuhkot, pitkittynyt yskä, aiempi antibioottikuuri.Tiedän,että anemia on yleinen juttu raskaudessa, mutta en tiedä. kuinka yleistä on yskiä niin, että tarvitsee kipupiikkiä, ainahan yskälle on joku syy. Keuhkoja tämä poikalääkäri ei kuunnellut vaan kohteli marisevana raskaana olevana hysteerikkona. Päivystyksessä nähtiin tilanne. Olin muuten 7 päivää sairaalassa. Jos olet lääkäri vaihda alaa, ASAP
Itse olen saanut aina joka paikassa hyvää hoitoa. Synnyttämässä, leikkauksessa, lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa, äitini saattohoidossa ja jopa paljon parjattu kotihoito on ihan hyvin toiminut isäni kohdalla. Mies on lääkäri, mutta ei se näy minun tiedoissani enkä ole mieheni kanssa asioinut omien vaivojeni kanssa missään. Umppari leikattu myös, pääsin hoitoon heti eikä ollut lähetettä tai tuttuja apuna, mies oli risteilyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut aina joka paikassa hyvää hoitoa. Synnyttämässä, leikkauksessa, lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa, äitini saattohoidossa ja jopa paljon parjattu kotihoito on ihan hyvin toiminut isäni kohdalla. Mies on lääkäri, mutta ei se näy minun tiedoissani enkä ole mieheni kanssa asioinut omien vaivojeni kanssa missään. Umppari leikattu myös, pääsin hoitoon heti eikä ollut lähetettä tai tuttuja apuna, mies oli risteilyllä.
Näinhän sen pitäisi mennä. Aina. Tässä on kuitenkin 20 sivua esimerkkejä siitä, kun ei mennyt. Siitä on hyvä puhua, etenkin kun hoitohenkilökunnan asenne on liian usein syynä mokaan.
[/quote]On hyvin tavallista, että koko raskausajan on anemiaa, kun veren plasman osuus lisääntyy raskausaikana. Röntgenkuva ei todellakaan ole paikallaan raskausaikana. Yleensä rtg-kuvia pyritään välttämään raskausaikana viimeiseen asti, on riski sikiölle. Poikkeuksena sitten aivan loppuraskaudessa tarvittaessa otettavat röntgenkuvat lantion tilavuuden arvioimiseksi.
Mutta tulehdusarvojen ja keuhkojen kuuntelun perusteella voidaan jo tehdä keuhkokuumediagnoosi melko varmasti. Vähän jäin ihmettelemään tuota, miksi sinulta röntgenkuvakin otettiin. [/quote]
Rohisevat keuhkot, pitkittynyt yskä, aiempi antibioottikuuri.Tiedän,että anemia on yleinen juttu raskaudessa, mutta en tiedä. kuinka yleistä on yskiä niin, että tarvitsee kipupiikkiä, ainahan yskälle on joku syy. Keuhkoja tämä poikalääkäri ei kuunnellut vaan kohteli marisevana raskaana olevana hysteerikkona. Päivystyksessä nähtiin tilanne. Olin muuten 7 päivää sairaalassa. Jos olet lääkäri vaihda alaa, ASAP[/quote]
Luepa tuo kommentti vielä uudelleen. Siinähän vain ihmeteltiin keuhkokuvan tarpeellisuutta raskaana olevalla, kun oireiden ja keuhkojen kuuntelun perusteella dg olisi oikea. Miksi kirjoittajan tulisi vaihtaa alaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hyvin tavallista, että koko raskausajan on anemiaa, kun veren plasman osuus lisääntyy raskausaikana. Röntgenkuva ei todellakaan ole paikallaan raskausaikana. Yleensä rtg-kuvia pyritään välttämään raskausaikana viimeiseen asti, on riski sikiölle. Poikkeuksena sitten aivan loppuraskaudessa tarvittaessa otettavat röntgenkuvat lantion tilavuuden arvioimiseksi.
Mutta tulehdusarvojen ja keuhkojen kuuntelun perusteella voidaan jo tehdä keuhkokuumediagnoosi melko varmasti. Vähän jäin ihmettelemään tuota, miksi sinulta röntgenkuvakin otettiin.
Rohisevat keuhkot, pitkittynyt yskä, aiempi antibioottikuuri.Tiedän,että anemia on yleinen juttu raskaudessa, mutta en tiedä. kuinka yleistä on yskiä niin, että tarvitsee kipupiikkiä, ainahan yskälle on joku syy. Keuhkoja tämä poikalääkäri ei kuunnellut vaan kohteli marisevana raskaana olevana hysteerikkona. Päivystyksessä nähtiin tilanne. Olin muuten 7 päivää sairaalassa. Jos olet lääkäri vaihda alaa, ASAP
Luepa tuo kommentti vielä uudelleen. Siinähän vain ihmeteltiin keuhkokuvan tarpeellisuutta raskaana olevalla, kun oireiden ja keuhkojen kuuntelun perusteella dg olisi oikea. Miksi kirjoittajan tulisi vaihtaa alaa?
Tämä kirjoittelija on trollli, mutta vastaan kuitenkin: keuhkokuume dg ei tehdä pelkän keuhkojen kuuntelun perusteella.
Se on hauska, kun aikoinaan lääkäri ei osannut laittaa tippaa käteen, vaan tuli aika sotku.
No onnistui loppujen lopuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kohdannut mokia päivystyksessä. Se on paha.
Ja tämä eka päivystyslääkäri teki virheen, ettei otattanut edes yksinkertaista crp:tä. Jos olisin kuollut niin tod.näk. tämä olisi mennyt hoitovirheenä......mutta kun ne asenteet. Täytyy sanoa lääkärin puolustukseksi se, että olin tullut omin neuvoin päivystykseen ja kuumetta ei ollut (jota mulle ei koskaan nouse ja tämän sanoin)Suomalainen sisu....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen, kun tässä ketjussa monet väittää että ei voi lääkäreille sattua tällaisia virheitä. Kyllä vaan voi ja se on todennäköistäkin, kun työtä tehdään hirveässä kiireessä, liian vähillä resursseilla. Kaikkea ei pysty huomaamaan tai valvomaan. Omassa lähipiirissäni sattui tapaus, jossa henkilö oli sairaalassa vakavassa taudissa, oli korkean kuumeen takia sekavassa tilassa, mutta hoitajat/lääkärit eivät jotenkin havainneet tätä, ja henkilölle annettiin lääkkeet suun kautta nieltäviksi. Hän ei sekavassa tilassaan ottanut niitä, ja joutui muutaman päivän sisään teholle, kun tauti pahentui. En välttämättä syyttäisi tästä ketään yksittäistä lääkäriä/hoitajaa, vaan liian vähäisiä resursseja.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 14:51"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 08:59"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 18:48"]
Näin Vantaalla: Hammas kipeä, muka pieni reikä, joka "korjattiin". Hammas edelleen kipeä, porataan vähän syvemmältä. Hammas vieläkin kipeä, tehdään juurihoito, joka ei merkittävästi poistanut kipua. Potilas on "vainoharhainen", röntgenissä ei näy mitään. Paikka avattiin vielä monta kertaa tämän jälkeen. Potilas "esittää" ettei voi syödä hammaskivun takia, vihdoin lähete TT-kuvaan, joka paljasti hampaan haljenneen juureen saakka. Hammas poistetaan. Ensimmäisestä paikkauksesta poistoon kesti 5 vuotta, johon mahtui litania erilaisia kipulääkkeitä, rauhoittavia sekä masennuslääkkeitä. Ja hammaslääkärikammo, josta olen nyt päässyt melko hyvin eroon. Nyt poistetun hampaan kohdalla on hermovaurio ja jatkuvat kivut, joiden lopulliseen toteamiseen (ja vainoharhaisuuden kumoamiseen) sekä oikean lääkkeen etsintään on mennyt julkisella puolella järkyttävä määrä rahaa ja aikaa. Ensimmäisestä paikkauksesta on nyt 11 vuotta aikaa ja viimeisen puolen vuoden aikana erikoishammaslääkäriin on mennyt noin 700€.
tarvitsit hammaskivun takia rauhoittavia ja masennuslääkkeitä? Onhan tuossa toimittu väärin, sitä en suinkaan halua vähätellä. Liittyykö noiden lääkkeiden käyttö yleisestikin kroonistuneeseen kipuun?
siis monia masennuslääkkeitä käytetään hermokipuun. Rauhoittavat auttamat nukkumaan jos on todella kovat kivut ja meinaa kipu lyödä läpi liikaa.
Ensimmäinen lääke joka määrättiin koulun hammashoitolasta hammaslääkärikammoon, oli Dormicum! Olin 15-vuotias!
Mikäli joku ko. lääkettä tuntee, niin tietää, että sitä ei todellakaan tulisi määrätä hyvin pienikokoiselle teinille, saati sitten ensimmäiseksi lääkkeeksi lievittämään hammaslääkärikammoa.
Masennuslääkkeiden yksi merkittävimmistä määräämisperusteista olivat nämä minun "kuvitellut" jatkuvat kivut.
Unilääkkeitä sain mm. siksi koska en pystynyt nukkumaan kipujen takia, mutta psyyke alkoi myös musertua jatkuvan epäilyn alla. Vuosia kipujani väitettiin mieleni tuotteeksi ja aloin itsekin pitää itseäni täysin hulluna, jota kukaan ei voi ottaa tosissaan.
Ollessani muista syistä hoidossa sairaalassa, minua pidettiin luulotautisena, huomionhakuisena, lääkkeitä kerjäävänä väärinkäyttäjänä. Toleranssini kipu- ja rauhoittaviin lääkkeisiin oli tässä vaiheessa noussut aivan poskettomaksi ja aloin olla aika voimaton todistelemaan. En edes jaksa alkaa luettelemaan ja muistelemaan lukuisia tilanteita vuosien varrelta, joissa kaivetaan vanhat kipuvainoharhat esiin, niin turhauttavaa.
Voi että sitä voiton päivää, kun tuuletin TT-kuva kädessäni juureen asti haljennutta hammasta! :D En olisi uskonut riemastuvani moisesta. Tosin hampaanpoisto aiheutti hermovaurioita, jolloin kipu vain muutti muotoaan ja pysyy kurissa vain oikealla lääkityksellä.
Tällä hetkellä syön vain yhtä lääkettä säännöllisesti, sellaista, joka nostaa kipukynnystä ja toimii hyvin kroonisiin hermokipuihin ja purennastani johtuviin lihaskipuihin kasvoissa. Saan itse nostaa ja pudottaa annostusta tarpeen mukaan.
Poikkeuksetta potilaskertomuksissani lukee tänäkin päivänä: taustalla ahdistuneisuutta. Ai miksiköhän? :D
Synnytystarina onkin sitten toinen juttu, ehkä kerron senkin joskus. Huh huh tätä elämää.
Itse asiassa Dormicum on ihan ensi linjan valinta hammashoidossa potilaan esilääkitykseen. Sitä käytetään kolmivuotiaillekin, tietysti lapsille tai erityisen hentoisille annos lasketaan painon mukaan. Hammaslääkäripelko ei sinällään ole mikään syy psyykenlääkitykselle lukuunottamatta esilääkitystä. Spesifejä fobioita voidaan hoitaa lyhytterapialla, joissa altistaminen itsensä asteittain fobiaa kohteelle on se hoitomuoto.
Masennuslääkkeet ja yöksi rauhoittavat unilääkkeet ovat myös krooniselle kipupotilaalle käypää hoitoa (tämä oli taidettu ketjuun kirjoittaakin). Joskus kroonista kipua voi olla, vaikkei siihen selitykseksi elimellistä vikaa löytyisikään. Joskus kipuhermostoon vain tulee vika, jolloin kipu voi olla todella kovaa ilman selkeää muuta vikaa. Kipua nykyään hoidetaan ja lääkitään kyllä, ei potilaalla ole mitään ”todistustaakkaa” siitä, että hänen täytyisi todistaa itsestään jokin elimellinen vika. Kipu ei siis ole mikään vainoharha vaan kokemus. Joskus sille kivulle ei vain löydy elimellistä syytä, ja sekin täytyy lääkärin voida sanoa ääneen. Kipu on silti todellinen ja sitä voidaan ja kuuluu hoitaa em. huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, kun tässä ketjussa monet väittää että ei voi lääkäreille sattua tällaisia virheitä. Kyllä vaan voi ja se on todennäköistäkin, kun työtä tehdään hirveässä kiireessä, liian vähillä resursseilla. Kaikkea ei pysty huomaamaan tai valvomaan. Omassa lähipiirissäni sattui tapaus, jossa henkilö oli sairaalassa vakavassa taudissa, oli korkean kuumeen takia sekavassa tilassa, mutta hoitajat/lääkärit eivät jotenkin havainneet tätä, ja henkilölle annettiin lääkkeet suun kautta nieltäviksi. Hän ei sekavassa tilassaan ottanut niitä, ja joutui muutaman päivän sisään teholle, kun tauti pahentui. En välttämättä syyttäisi tästä ketään yksittäistä lääkäriä/hoitajaa, vaan liian vähäisiä resursseja.
Kyllä ne alkaa pomoja painostamaan kun aletaan syyttämään yksittäisiä toimijoita
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, kun tässä ketjussa monet väittää että ei voi lääkäreille sattua tällaisia virheitä. Kyllä vaan voi ja se on todennäköistäkin, kun työtä tehdään hirveässä kiireessä, liian vähillä resursseilla. Kaikkea ei pysty huomaamaan tai valvomaan. Omassa lähipiirissäni sattui tapaus, jossa henkilö oli sairaalassa vakavassa taudissa, oli korkean kuumeen takia sekavassa tilassa, mutta hoitajat/lääkärit eivät jotenkin havainneet tätä, ja henkilölle annettiin lääkkeet suun kautta nieltäviksi. Hän ei sekavassa tilassaan ottanut niitä, ja joutui muutaman päivän sisään teholle, kun tauti pahentui. En välttämättä syyttäisi tästä ketään yksittäistä lääkäriä/hoitajaa, vaan liian vähäisiä resursseja.
Ei se resursseista johdu, että lääkäri huutaa tai vittuilee potilaalleen. Kyllä joukkoon mahtuu myös niitä ammattitaidottomia idiootteja. Pelkkä koulutus ei riitä siihen, että on ammattilainen.
Vierailija kirjoitti:
Peijaksen tumpelolääkärit ovat melkein tappaneet minut 3 kertaa. Kuin ihmeen kaupalla olen aina selvinnyt.
Melkein tappoivat = Onnistuivat pelastamaan kolmesti henkeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli paha yskä ja olin raskaana, luulin, että kyljet olivat kipeinä yskimisen takia, ja tämän sanoin lääkärille, tämä sanoi, että voi voi pikkurouva, kun raskaana oleville ei voi laittaa kipupiikkiä. Menin kotiin ja oireet pahenivat, joten päivystykseen uudestaan. Siellä ottivat röngtenkuvat, verikoket yms, ja dg oli keuhkokuume crp huiteli jossain 400 paikkeilla.
Tämäkin asia olisi selvinnyt, kun olisi katsonut potilaskertomusta eli koko raskauden ajan anemiaa (tämä selvinnyt jo resepteitä) ja yksi antibioottikuuri jo annettu keuhkoputkentulehdukseen ja ajankohta influenssa kausi yms, mutta ongelma tietty se, ettei hurjaa kuumetta normimitoituksella kuin vasta tuntien päästä, jolloin se oli 39. Yksinkertainen röngtenkuva olisi ollut paikallaan. Tässä meinasi mennä äiti, syntymätön lapsi ja elossa oleva lapsi joutua orvoksi vaan sen takia, että poikalääkäri ajatteli hysteerisen mamman tulevan hakemaan kipupiikkiä. Mitään kipulääkereseptejä yms ei ollut sairauskertomuksessa. Siis ihan peruskamaa.
On hyvin tavallista, että koko raskausajan on anemiaa, kun veren plasman osuus lisääntyy raskausaikana. Röntgenkuva ei todellakaan ole paikallaan raskausaikana. Yleensä rtg-kuvia pyritään välttämään raskausaikana viimeiseen asti, on riski sikiölle. Poikkeuksena sitten aivan loppuraskaudessa tarvittaessa otettavat röntgenkuvat lantion tilavuuden arvioimiseksi.
Mutta tulehdusarvojen ja keuhkojen kuuntelun perusteella voidaan jo tehdä keuhkokuumediagnoosi melko varmasti. Vähän jäin ihmettelemään tuota, miksi sinulta röntgenkuvakin otettiin.
Rohisevat keuhkot, pitkittynyt yskä, aiempi antibioottikuuri.Tiedän,että anemia on yleinen juttu raskaudessa, mutta en tiedä. kuinka yleistä on yskiä niin, että tarvitsee kipupiikkiä, ainahan yskälle on joku syy. Keuhkoja tämä poikalääkäri ei kuunnellut vaan kohteli marisevana raskaana olevana hysteerikkona. Päivystyksessä nähtiin tilanne. Olin muuten 7 päivää sairaalassa. Jos olet lääkäri vaihda alaa, ASAP
Kysymys tietysti on siitä, menikö tämä raskaana oleva tyttöpotilas lääkäriin valitellen kylkikipujaan vai tuliko maininneeksi myös yskästä.
Miksi mennä hammassäryn kanssa lääkäriin saadakseen Buranaa, sitä saa apteekista itse ja ei niihin yleensä muuta anneta. Vai aattelitko, että lääkäri olis alkanut meisselillä kaivaa hammastasi irti? Hammaslääkärihän siihen tarvitaan ja missään yöllä ei paikata hampaita julkisella puolella. Yksityisiäkin on harvassa. Jos se kipu on hirveä, niin sitä loiventaa lääke siedettävälle tasolle ku ottaa tarpeeksi ja hammaspäivystykseen pääsee päiväsaikaan. En oikein ymmärrä, mitä lääkäri sille ois voinut tehdä. Hammassärkykin harvoin alkaa kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kyllä itselläkin hammasta särkenyt usein ja ei siinä kauheesti voi muuta kuin ottaa lääkettä ja mennä hammaslääkäriin kun pääsee, joko julkiselle tai yksityiselle.