Pahimmat päivystyslääkärimokat

Kurkkukipu ei kuulu päivystykseen, jos ei ole epäilyä nielupaiseesta tai vaikeasta angiinasta. Varsinkin jos sulla on nuhaa mukana, niin älä mene päivystykseen, ole kiltti. Ei sille mitään siellä voida tehdä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kuka enää edes vaivautuu käymään julkisella puolella, yksityisellä kohtelu on aina asiallista ja hoito asianmukaista.

asialloista käytöstä on ollut lääkärillä, yx tapaus oli kun lääkärillä tuntu olevan kiire kun aloin jutteleen asiasta tosin ja vähän ärtyneen oloinen oli nuori mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei rannemurtuma ole millään tavalla kiireellisin asia päivystyksessä. Tottakai joutuu odottamaan ja harvoin niitä aletaan leikkaamaan päivystysaikana. Mitä te ihmiset oikein luulette, että huvikseen siellä teitä jonotetaan.  Näiden samojen ihmisten mielestä sitten pitäisi päästä korvatulehdusten ja poskionteloiden takia päivystykseen ja lääkärille aina kun haluaa. Ihmiset ei tajua sitä, että se on aina joltain pois se oma pilipali-käynti. Ne resurssit on oikeasti siellä todella rajalliset ja on käsittämätöntä ettei ihmisten kaaliin mene, että jos jollain on sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti, niin  ne menee niiden teidän rannemurtumienne edelle.  Lääkärillä menee hirveästi aikaa noiden vakavien juttujen kanssa ja niiden jatkojuttujen selvittämiseen ja jotkut huutaa kun poskionteloissa on paineen tunnetta. Yleensä ne eniten valittavat on niitä vähiten sairaita.

Kun sinne hoitoon ei pääse, vaikka olisikin sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti. Suomalaisessa sairaanhoidossa on pahoja puutteita.

Mantra, joka ei pidä paikkansa. Ihan varmasti pääsee. En ole nähnyt yhtäkään tapausta, että ois aivoinfarktioireinen käännytetty pois ja olen tehnyt 25 vuotta ko. työtä. Mutta mä olen ollut yliopistosairaalan päivystyksessä, ehkä siellä toimistoissa ja Alepassa on enemmän kokemusta asiasta. Ainakin kumminkaiman osalta....

Ei tarvitse olla alentuva. Ihan itselläni on kokemusta, että en päässyt heti hoitoon, vaikka oli keuhkoveritulppa. Lääkäri puhui paniikkikohtauksesta. Appi oli taas tullut päivystykseen rintakipujen takia. Erikoistuva lääkärit käännytti pois, appi sai pahan infarktin 2 päivän päästä. Kuoli sairaalassa. Kyllä näitä tapahtuu, vaikka sinä et uskokaan. Astuisit alas norsunluutornistasi. Mutta ei, sinä pidät jo lähtökohtaisesti muita alempiarvoisia, jos he eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia.

Missä se virhe oli. Jos on sepelvaltimot tukossa, saa rintakipua ja menee päivystykseen, niin kyllä silloin kotiutetaan jos ei sydänfilmissä näy mitään tai verikokeissa näy viitteitä infarktista ja kipu mennyt ohi. Saa ehkä nitrot ja tutkimukset tehdään polilla arkena. Näin se ikävä kyllä on. Jos ois näkynyt muutoksia  EKG-nauhassa ni ois päässyt suoraan pallolaajennukseen. Eli en kyllä usko, että apeltasi ei otettu EKG-.nauhaa, jos on erikoislääkärille asti päässyt, se kuuluu rutiineihin.  Tässä tullaan taas siihen, että onko oikeasti mikään mennyt lopulta pieleen ja mikä on totuus tässä asiassa. Jos sitten on saanut infarktin kahden päivän päästä, niin sillehän ei ole mitään voinut tehdä. Useimmilla on ollut pidemmän aikaa kipuja esim. rasituksessa, mutta suomalaismiehet eivät mene ajoissa tutkimuksiin. Sitten saattaa tulla näitä ns. yllätyksiä. Eli älä sinä aliarvioi ammattilaisten työtä ja syytä asioista heitä, jotka eivät ehkä mitenkään olisi voinut tilannetta estää.

Nykyään voi mennä esim. Helsingissä ilman lähetettä Cityterveyteen labra- ja magneettikuviin, toki lähetteellä halvemmat, mutta jos nyt haluaa vaikka tulehdusarvot tai nielunäytteen otattaa, ei maksa mahdottomia.

Jos yhtään omasta terveydestään välittää, niin on valmis sijoittamaan myös tutkimuksiin omaa rahaa julkisen puolen jonojen ollessa liian pitkät. Jos jotain vakavaa löytyy, pääsee ihan varmasti julkisen puolen hoitoon.

Toisaalta pitää myös osata vaatia. Jos minulla olisi rintakipua ja muutenkin sydäninfarktin oireet ja päivystyksessä sanottaisiin "lihaskipua, ota buranaa", vaatisi, että tietoihin kirjataan "potilas epäilee sydäninfarktia, oireet nämä ja nämä, ei tutkita koska..."

Ei niitä turhaan kannata otattaa, maksatte ihan turhaan esim. CRP-kokeista, kun sitä ei ole mitään järkeä monissakaan tapauksissa ottaa. Flunssapotilaalla ei myöskään 99 prosentin varmuudella ole angiinaa ja turhaan maksatte sen 50  e siitä, että saatte nielunäytteestä negatuloksen. Luuhaamalla sitten yks.lääkäreilla ja labroissa varmistaa sen, että saa takulla vatsataudin ja influenssan niiltä reissuilta. Hyödyt ja haitat kannattaa suhteuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kuka enää edes vaivautuu käymään julkisella puolella, yksityisellä kohtelu on aina asiallista ja hoito asianmukaista.

asialloista käytöstä on ollut lääkärillä, yx tapaus oli kun lääkärillä tuntu olevan kiire kun aloin jutteleen asiasta tosin ja vähän ärtyneen oloinen oli nuori mies

Vai olisikohan ollut tosiaankin niin, että lääkärillä oli kiire, ja sinä vain jaarittelit asiaasi ja  sen vierestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei rannemurtuma ole millään tavalla kiireellisin asia päivystyksessä. Tottakai joutuu odottamaan ja harvoin niitä aletaan leikkaamaan päivystysaikana. Mitä te ihmiset oikein luulette, että huvikseen siellä teitä jonotetaan.  Näiden samojen ihmisten mielestä sitten pitäisi päästä korvatulehdusten ja poskionteloiden takia päivystykseen ja lääkärille aina kun haluaa. Ihmiset ei tajua sitä, että se on aina joltain pois se oma pilipali-käynti. Ne resurssit on oikeasti siellä todella rajalliset ja on käsittämätöntä ettei ihmisten kaaliin mene, että jos jollain on sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti, niin  ne menee niiden teidän rannemurtumienne edelle.  Lääkärillä menee hirveästi aikaa noiden vakavien juttujen kanssa ja niiden jatkojuttujen selvittämiseen ja jotkut huutaa kun poskionteloissa on paineen tunnetta. Yleensä ne eniten valittavat on niitä vähiten sairaita.

Kun sinne hoitoon ei pääse, vaikka olisikin sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti. Suomalaisessa sairaanhoidossa on pahoja puutteita.

Mantra, joka ei pidä paikkansa. Ihan varmasti pääsee. En ole nähnyt yhtäkään tapausta, että ois aivoinfarktioireinen käännytetty pois ja olen tehnyt 25 vuotta ko. työtä. Mutta mä olen ollut yliopistosairaalan päivystyksessä, ehkä siellä toimistoissa ja Alepassa on enemmän kokemusta asiasta. Ainakin kumminkaiman osalta....

Ei tarvitse olla alentuva. Ihan itselläni on kokemusta, että en päässyt heti hoitoon, vaikka oli keuhkoveritulppa. Lääkäri puhui paniikkikohtauksesta. Appi oli taas tullut päivystykseen rintakipujen takia. Erikoistuva lääkärit käännytti pois, appi sai pahan infarktin 2 päivän päästä. Kuoli sairaalassa. Kyllä näitä tapahtuu, vaikka sinä et uskokaan. Astuisit alas norsunluutornistasi. Mutta ei, sinä pidät jo lähtökohtaisesti muita alempiarvoisia, jos he eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia.

Missä se virhe oli. Jos on sepelvaltimot tukossa, saa rintakipua ja menee päivystykseen, niin kyllä silloin kotiutetaan jos ei sydänfilmissä näy mitään tai verikokeissa näy viitteitä infarktista ja kipu mennyt ohi. Saa ehkä nitrot ja tutkimukset tehdään polilla arkena. Näin se ikävä kyllä on. Jos ois näkynyt muutoksia  EKG-nauhassa ni ois päässyt suoraan pallolaajennukseen. Eli en kyllä usko, että apeltasi ei otettu EKG-.nauhaa, jos on erikoislääkärille asti päässyt, se kuuluu rutiineihin.  Tässä tullaan taas siihen, että onko oikeasti mikään mennyt lopulta pieleen ja mikä on totuus tässä asiassa. Jos sitten on saanut infarktin kahden päivän päästä, niin sillehän ei ole mitään voinut tehdä. Useimmilla on ollut pidemmän aikaa kipuja esim. rasituksessa, mutta suomalaismiehet eivät mene ajoissa tutkimuksiin. Sitten saattaa tulla näitä ns. yllätyksiä. Eli älä sinä aliarvioi ammattilaisten työtä ja syytä asioista heitä, jotka eivät ehkä mitenkään olisi voinut tilannetta estää.

Sinusta ei ole siis virhe, jos laaja keuhkoveritulppa diagnosoida naureskellen paniikkikohtaukseksi? Ilman mitään tutkimuksia? Appea ei tutkittu sairaalassa. Lääkäri makuutti muutaman tunnin ja sanoi selvittelyjä jatkettavan aikaisintaan puolen vuoden kuluttua. Kyllä tuo on törkeä laiminlyönti. Mutta vastauksestasi käy ilmi, että olet lääkäri, ettekä te koskaan tee virheitä omasta mielestänne. Potilaan vika, mitäs kuoli. Minä annan ammattilaisille heidän ansaitsemansa kunnioituksen. Surkeat lääkärit eivät kuulu heihin.

Kaverin lapsen kuolema .( Pahempaa mokaa ei voi olla.

17-vuotiaana kaaduin bussiin juostessa, nilkka turposi ja mustui. Lääkärin mielestä ei ole tarvetta kuvata, on vain venähtänyt! Sain tiukan siteen nilkan ympärille, en edes keppejä. 2 pv myöhemmin  menin takaisin isäni  reppuselässä ja itkin, kun en kyennyt kävelemään enkä nukkumaan säryltä. Vastassa oli luojan kiitos toinen lääkäri, joka huudahti että miten minut on voitu passittaa sen näköisen jalan kanssa kotiin , nilkkahan on selvästi murtunut!

Aikuisena menin 6v astmaatikkolapsen kanssa päivystykseen, ventoline ei auttanut ja happisaturaatio oli alhainen mutta silti lääkäri oli sitä mieltä että voisimme lähteä kotiin, tosin jos kovasti tahtoisin hän laittaisi meille paikan osastolle.  Ilmoitin tiukasti että osastolle!! 

Onneksi pidin pääni ja luotin äidinvaistooni, osastolla tyttö joutui nimittäin  heti lisähappeen ja lääkärin mukaan olisimme tulleet ambulanssilla takaisin mikäli olisimme kotiin menneet :( Seuraavana päivänä löytyi kuumeeton keuhkokuume..

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kuka enää edes vaivautuu käymään julkisella puolella, yksityisellä kohtelu on aina asiallista ja hoito asianmukaista.

Höpsis! Oireina potilaalla korkea kuume, päänsärky ja niskäjäykkyys. Hälytyskellot ei soineet yksityisellä lääkärillä? Ei soinut, koska lähetti potilaan kotiin buranan kanssa ja ni-ha hierontasuositus. Seuraavana päivänä päivystyksen kautta osastolle, jossa potilas vietti monia hetkiä diagnoosina aivokalvo- ja aivotulehdus.

Yksityiset tekevät myös kunnallisessa duunia ja toisin päin. Ei se ole paikasta, vaan lääkäristä kiinni.

Paikallisessa keskussairaalassa kuoli lyhyen ajan sisällä kaksi ihmistä pääoireisiin , toinen pieni poika ja toinen nuori kätilö. Enpä yhtään ihmettele, itsekin jouduin migreenissä istumaan 5h odotushuoneessa, takki naamalla kun valo sattui silmiin .  

Eräs ystäväni kärsi selkävaivoista teini-iästä lähtien, ikinä ei kuvattu" kun nuori ja hoikka ihminen" !

Joutui mm. jättämään lukion kesken kipujen vuoksi :(

Nyt kolmekymppisenä on jatkuvassa kipulääkepilvessä ja leikkausjonossa, kaksi raskautta viimeistelivät sen minkä lääkärien välinpitämättömyys pisti alulle.

-

Kuinka moni vakavia virheitä, laiminlyöntejä kohdannut ja jopa pysyviä vammoja saanut on:

1. tehnyt ilmoituksen valviralle kaikista hoitoon osallistuneista lääkäreistä ja hoitajista?

2. tehnyt ilmoituksen hoitovirheestä

3. tehnyt tutkintapyynnön poliisin hoitohenkilökunnan toiminnasta?

Meno ei terveydenhoitoalalla muutu ennen kuin ihmisiä aletaan saattamaan vastuuseen tekemisistään. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni vakavia virheitä, laiminlyöntejä kohdannut ja jopa pysyviä vammoja saanut on:

1. tehnyt ilmoituksen valviralle kaikista hoitoon osallistuneista lääkäreistä ja hoitajista?

2. tehnyt ilmoituksen hoitovirheestä

3. tehnyt tutkintapyynnön poliisin hoitohenkilökunnan toiminnasta?

Meno ei terveydenhoitoalalla muutu ennen kuin ihmisiä aletaan saattamaan vastuuseen tekemisistään. 

Ja ilmoitus kuitataan "Lääkäri sen hetkisten tietojen valossa toiminut oikein".

Vierailija kirjoitti:

Olin 13-vuotias (juuri täyttänyt) eli olin menossa syksyllä yläasteelle. Olin kärsinyt jo pidemmän aikaa kovista vatsakivuista, jotka myöhemmin diagnosoitiin osin johtuvan stressivatsasta ja keliakista. No yhtäkkiä nämä kivut koveni todella pahoiksi ja lähdettiin äitini kanssa päivystykseen. (Kerrottakoon, että mulla on suht. hyvä kivunsietokyky oon mm. lähtenyt kaverini syntymäpäiville 10-vuotiaana murtuneen käden kanssa jne. , kun en voinut sanoa iskälle, että käsi on kipee, muuten ois jäänyt synttärit väliin harrastuksen jälkeen) No päivystämässä oli nuorehko mies, joka oikein ystävällisesti kyseli ja lopulta pyysi äitiäni poistumaan huoneesta. Hän kumartui kohti minua ja katsoi oikein ystävällisellä ilmeellä ja kysyi, että voisiko mulla olla jokin sukupuolitauti. Muistan, että olin ihan järkyttynyt, koska olin todella kiltin ja lapsennäköinen enkä tosiaan ollut siihen aikaan kovin kiinnostunut edes vastakkaisesta sukupuolesta. Lääkäri vielä kysyi, että olenko ihan varma, ettei ole. :D No myöhemmin löytyi sitten umpisuolentulehdus. Heh. Naurattaa tämä kyllä vieläkin. Tästä tapahtumasta on pian viitisentoista vuotta aikaa.

Lääkärit näkevät työssään vaikka ja mitä.

Ei lääkäri voi ajatella ettei kiltin näköiseltä tytöltä kannata tuota kysyä.

Virhe sekin olisi ollut , toki sinä itse tiesit oman tilanteesi mutta ei lääkärit ajatustenlukijoita ole tai kristallipallon haltijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni vakavia virheitä, laiminlyöntejä kohdannut ja jopa pysyviä vammoja saanut on:

1. tehnyt ilmoituksen valviralle kaikista hoitoon osallistuneista lääkäreistä ja hoitajista?

2. tehnyt ilmoituksen hoitovirheestä

3. tehnyt tutkintapyynnön poliisin hoitohenkilökunnan toiminnasta?

Meno ei terveydenhoitoalalla muutu ennen kuin ihmisiä aletaan saattamaan vastuuseen tekemisistään. 

Ja ilmoitus kuitataan "Lääkäri sen hetkisten tietojen valossa toiminut oikein".

No terveydenhuollossa nyt vaan sattuu aika paljon niitä tilanteita, joissa oireet alkuun viittaavat johonkin muuhun ja sitten myöhemmin tarkemmissa tutkimuksissa paljastuu jotain vakavaa. Kuvittele, jos olet jossain syrjäkylän TK:ssa ja sinne tulee 10 mummelia päivässä valittamaan huimausta. Ei niitä kaikkia voi lähettää keskussairaalaan pään kuvaa varten, vaan pitää oireiden perusteella yrittää muodostaa kuvaa siitä, ketkä sitä kuvaamista saattaisi tarvita. Ja siinä, kun haastattelet jotain hysteeristä, muistisairasta ja yksinäistä mummelia, niin voitte kuvitella, miten epävarmaa kaikki tieto on. Ja näinollen diagnostiikkakin on epävarmaa.  TH-palvelut on kuitenkin niin käytettyjä, että Suomenkin kaltaisessa terveydenhuollon mallimaassa epätodennäköisiäkin asioita sattuu aika paljon.  Tässäkin ketjussa olleista "virheistä" 99% prosenttia on sellaisia, että sen hetkisten tietojen valossa on toimittu oikein. Jokainen lääkäri aina joskus missaa sen murtuman, aivoverenvuodon tai sydäninfarktin. Miksi? No siksi, koska joillakin murtumat ei välttämättä ilmene kovana kipuna ja mustelmana. Ei sydäninfarktitkaan ole aina sitä perus "rintakipu"-kamaa, vaan jotkut saattaa valittaa ihan olkapääkipua, närästystä tai mitään oireita ei välttämättä ole ollenkaan, vaan sydäntapahtuma kuvautuu pelkkänä väsymyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei rannemurtuma ole millään tavalla kiireellisin asia päivystyksessä. Tottakai joutuu odottamaan ja harvoin niitä aletaan leikkaamaan päivystysaikana. Mitä te ihmiset oikein luulette, että huvikseen siellä teitä jonotetaan.  Näiden samojen ihmisten mielestä sitten pitäisi päästä korvatulehdusten ja poskionteloiden takia päivystykseen ja lääkärille aina kun haluaa. Ihmiset ei tajua sitä, että se on aina joltain pois se oma pilipali-käynti. Ne resurssit on oikeasti siellä todella rajalliset ja on käsittämätöntä ettei ihmisten kaaliin mene, että jos jollain on sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti, niin  ne menee niiden teidän rannemurtumienne edelle.  Lääkärillä menee hirveästi aikaa noiden vakavien juttujen kanssa ja niiden jatkojuttujen selvittämiseen ja jotkut huutaa kun poskionteloissa on paineen tunnetta. Yleensä ne eniten valittavat on niitä vähiten sairaita.

Kun sinne hoitoon ei pääse, vaikka olisikin sepsis, keuhkoembolia tai aivoinfarkti. Suomalaisessa sairaanhoidossa on pahoja puutteita.

Mantra, joka ei pidä paikkansa. Ihan varmasti pääsee. En ole nähnyt yhtäkään tapausta, että ois aivoinfarktioireinen käännytetty pois ja olen tehnyt 25 vuotta ko. työtä. Mutta mä olen ollut yliopistosairaalan päivystyksessä, ehkä siellä toimistoissa ja Alepassa on enemmän kokemusta asiasta. Ainakin kumminkaiman osalta....

Ei tarvitse olla alentuva. Ihan itselläni on kokemusta, että en päässyt heti hoitoon, vaikka oli keuhkoveritulppa. Lääkäri puhui paniikkikohtauksesta. Appi oli taas tullut päivystykseen rintakipujen takia. Erikoistuva lääkärit käännytti pois, appi sai pahan infarktin 2 päivän päästä. Kuoli sairaalassa. Kyllä näitä tapahtuu, vaikka sinä et uskokaan. Astuisit alas norsunluutornistasi. Mutta ei, sinä pidät jo lähtökohtaisesti muita alempiarvoisia, jos he eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia.

Missä se virhe oli. Jos on sepelvaltimot tukossa, saa rintakipua ja menee päivystykseen, niin kyllä silloin kotiutetaan jos ei sydänfilmissä näy mitään tai verikokeissa näy viitteitä infarktista ja kipu mennyt ohi. Saa ehkä nitrot ja tutkimukset tehdään polilla arkena. Näin se ikävä kyllä on. Jos ois näkynyt muutoksia  EKG-nauhassa ni ois päässyt suoraan pallolaajennukseen. Eli en kyllä usko, että apeltasi ei otettu EKG-.nauhaa, jos on erikoislääkärille asti päässyt, se kuuluu rutiineihin.  Tässä tullaan taas siihen, että onko oikeasti mikään mennyt lopulta pieleen ja mikä on totuus tässä asiassa. Jos sitten on saanut infarktin kahden päivän päästä, niin sillehän ei ole mitään voinut tehdä. Useimmilla on ollut pidemmän aikaa kipuja esim. rasituksessa, mutta suomalaismiehet eivät mene ajoissa tutkimuksiin. Sitten saattaa tulla näitä ns. yllätyksiä. Eli älä sinä aliarvioi ammattilaisten työtä ja syytä asioista heitä, jotka eivät ehkä mitenkään olisi voinut tilannetta estää.

Normaali ihminen ajattelee, että tässäkin potilasta olisi voitu auttaa eikä kotiuttaa. Ehkä se on teille norsunluuntorneissa viihtyville lääkäreille täysin vieras ajatus. Kuvittelette vielä olevanne parempia ihmisiä kuin muut. Peittelette kollegoittenne virheitä täysin moraalittomasti. Lääkäri ei ole automaattisesti mikään ammattilainen ja sinä ja kaltaisesi ette tule koskaan saamaan ainakaan minun kunnioitustani. ohis

Aikanaan oli terveyskeskuspäivystys ja menin sinne kun reväytin selkäni pahasti. Makasin vuoteella pienessä huoneessa ja lopulta olin käytännössä halvaantunut, en saanut kättä edes siirrettyä. Olin jo useamman tunnin makoillut ja odottanut, ja päivystys oli ilmeisesti siirtymässä sairaalalle niin hoitaja tuli huoneeseen ja oikein säikähti kun olin vielä siellä. Olivat unohtaneet minut sinne. Aika vauhdilla sain pari piikkiia hanuriin ja pääsin pikkuhiljaa ylös vuoteesta.

Pari vuotta sitten sain antibioottikuurin lievään keuhkokuumeeseen, sanoin että olen allerginen penisilliinille mutta lääkäri silti kirjoitti sellaista jota ei saa käyttää jos penisilliinille allerginen.  Yhden ehdin ottaa ja ehti jo tulla oireita jonkin ajan päästä,sitten vasta tajusin katsoa pakkausselostetta. Ei näköjään voi luottaa edes tuon vertaa. Laitoin valituksen asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri katsoi päivystyksessä korvakipuisen lapsen korvat: terveet. 15 min. kotimatkan aikana toisen korvan tärykalvo puhkesi.

Tässä tapauksessa on kyllä vähän pakko puolustaa lääkäriäkin. Pienen lapsen ahtaaseen korvakäytävään on todella vaikea nähdä ilman kunnon välineitä ja vaatii kovan ammattitaidon. Tulehdus saattaa jäädä ihan lastenlääkäriltäkin toteamatta, johon korvalääkäriltä menee 5s. Samoin tulehdus voi lemahtaa todella nopeasti, itsellä puhkesi tärykalvo viimeeksi 4h korvakivun alkamisen jälkeen, eli ei sille olisi yksikään lääkäri mitään pystynyt tekemään, kun mikään antbiiootti ei tehoa tuossa ajassa. Sama koskee tämän lapsen tapausta, tärykalvo olisi puhjennut vaikka lääkäri olisi tuon tulehduksen löytänytkin.