Yh-äiti + lapset -- onko kyseessä oikea perhe?
Voidaanko sanoa perheeksi kokoonpanoa, jossa samassa kotitaloudessa asuu yh-vanhempi ja lapset? Ja voiko keskenään asuva lapseton pariskunta olla perhe? Voiko yksinasuva aikuinen ja lemmikkinsä muodostaa perheen? Missä menee määritelmän raja?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ymmärtää, että tämän tyyppinen perheisiin ja epäperheisiin luokittelu on ihan hänen omassa päässään, muut eivät tätä harrasta.
Jos ihminen käyttää käsitettä x, niin hänellä on joku reaalimaailman ja kuvitteellisen maailman asia, johon hän sillä viittaa. Jokaisella sanaa "perhe" käyttävällä on jonkinlainen mielikuva sen käsitteen sisällöstä ja merkityksestä.
T. Ap
Kunhan ymmärrät, että sinulla on kyllä ihan omasi. Muut eivät ajattele noin.
Jotkut ajattelevat samoin kuin minäkin, jotkut eivät.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti kiinnostais ap:n motiivi näille pohdinnoille.
Motiivi on se, että kahdesti viime vuosien aikana olen ihmetellyt sanan "perhe" käyttöä: ensimmäisellä kerralla muutama vuosi sitten lapseton henkilö puhui perheestään (aloin miettiä, että mikä ihmeen "perhe"?) ja toisella kerralla viitattiin omaan perheeseeni, joka sai minut miettimään, että ketäköhän se henkilö tarkoittaakaan, kun minulla ei ole lainkaan parisuhdetta. Rehellinen vastaus tässä siis.
Ehkä helpointa olisi ollut vain kysyä tarkentava kysymys samoin tein. Nyt jäin pohtimaan asiaa.
T. Ap
Mutta siis ihan rehellisesti ymmärrätkö sen, että sinä et määrittele sitä, mikä jollekin toiselle on perhe? Siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ja rehellisesti: Ymmärrätkö miten monia loukkaat?
Olen itse perheetön, jos ajattelen tiukalla kriteeristöllä. Harmittaahan se kovasti ja haaveilen omasta perheestä. Mutta en ymmärrä, miksi mun harmitukseni muita harmittaisi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
No eihän se ole perhe, jos toinen roolimalli uupuu. Nähtyhän on miljoonia kertoja, kuinka kieroonkasvaneita lapsista tulee. Vanhemmatkin yleensä mentaalipuolen ongelmissa ennenpitkää...
Miljoonia kertoja? Missä olet noin moniin ihmisiin tutustunut?
Vierailija kirjoitti:
Onhan silloin 50-luvullakin ollut yhden vanhemman perheitä. Sodassa kun kuoli aika monta miestä ja naistakin.
Ja todellakin mun lapset on perhettäni, mitäs ne sitten olisi? Miksi ihmeessä siihen tarvitsee toista aikuista. Myös sisarukseni ja äiti on perhettäni, tosin sanoisin lapsuuden perheeksi.
He ovat tietenkin lapsiasi. Yleisemmällä tasolla miellän asian siten, että ei perheettömyys tarkoita, etteikö välittäisi läheisistään tai sukulaisistaan. Se on täysin eri asia. On vain eri juttu, jos on puoliso JA lapset (eli perhe) kuin vain jompikumpi. Jos on vain jompikumpi tai ei kumpaakaan, kuuluu lapsuudenperheeseensä pääasiallisesti.
T. Ap
Onpa taas omituista settiä tällä ap:llä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ymmärtää, että tämän tyyppinen perheisiin ja epäperheisiin luokittelu on ihan hänen omassa päässään, muut eivät tätä harrasta.
Jos ihminen käyttää käsitettä x, niin hänellä on joku reaalimaailman ja kuvitteellisen maailman asia, johon hän sillä viittaa. Jokaisella sanaa "perhe" käyttävällä on jonkinlainen mielikuva sen käsitteen sisällöstä ja merkityksestä.
T. Ap
Kunhan ymmärrät, että sinulla on kyllä ihan omasi. Muut eivät ajattele noin.
Jotkut ajattelevat samoin kuin minäkin, jotkut eivät.
T. Ap
Vois tehdä gallupin että kenen mielestä a) omat lapset eivät ole omaa perhettä, jos itsellä ei ole puolisoa b) tällaisten toisia loukkaavien asioiden mäyhäämiseen kannattaa käyttää energiaa
Toivon sulle ap, että pystyt avartamaan ajatteluasi. Saattaisit yllättyä, miten siistiä elämä voikaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti kiinnostais ap:n motiivi näille pohdinnoille.
Motiivi on se, että kahdesti viime vuosien aikana olen ihmetellyt sanan "perhe" käyttöä: ensimmäisellä kerralla muutama vuosi sitten lapseton henkilö puhui perheestään (aloin miettiä, että mikä ihmeen "perhe"?) ja toisella kerralla viitattiin omaan perheeseeni, joka sai minut miettimään, että ketäköhän se henkilö tarkoittaakaan, kun minulla ei ole lainkaan parisuhdetta. Rehellinen vastaus tässä siis.
Ehkä helpointa olisi ollut vain kysyä tarkentava kysymys samoin tein. Nyt jäin pohtimaan asiaa.
T. Ap
Mutta siis ihan rehellisesti ymmärrätkö sen, että sinä et määrittele sitä, mikä jollekin toiselle on perhe? Siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ja rehellisesti: Ymmärrätkö miten monia loukkaat?
Olen itse perheetön, jos ajattelen tiukalla kriteeristöllä. Harmittaahan se kovasti ja haaveilen omasta perheestä. Mutta en ymmärrä, miksi mun harmitukseni muita harmittaisi.
T. Ap
No miksköhän vaikkapa yhden vanhemman perheestä tuntuis pahalta, jos sä sanot, ettei se ole oikea perhe?
Ap:n logiikan mukaan minun pitäisi siis esitellä itseni näin; ”olen perheetön äiti, mutta lapsillani on virtuaaliperhe, jossa on heidän lisäkseen äiti ja isä.” Luulen, että aiheuttaisi hieman kysyviä katseita.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n logiikan mukaan minun pitäisi siis esitellä itseni näin; ”olen perheetön äiti, mutta lapsillani on virtuaaliperhe, jossa on heidän lisäkseen äiti ja isä.” Luulen, että aiheuttaisi hieman kysyviä katseita.
Mulla oli perhe ikävuosina 0-18, koska perheessäni oli kaksi vanhempaa. Myös lemmikkimme oli mahdollisesti em. seikan vuoksi perhettä. Jos isäni olisi kuollut, olisin ollut perheetön (orpo?) ja samoin meidän Musti olisi ollut vain katupiski. Sittemmin mulla on ollut pitkä parisuhde ilman lapsia ja nyt kaksi lasta yksin, eli olen perheetön, samoin lapsiparkani. Jos hankin Tinderistä miesystävän, sitten meillä on perhe.
Mikä helvetin virtuaaliperhe?? Jossain digitodellisuudessako sellainen elää?
Minun mielestäni kukaan toinen ei voi määritellä jonkun toisen puolesta, mikä hänen perheensä on.
Minä olen kokenut, että mieheni ja minä muodostimme perheen, vaikka meillä ei ollutkaan lapsia. Nyt myös lapset kuuluvat perheeseemme. Minulle perhettä ovat myös vanhempani ja sisarukseni, sekä pari hyvin läheistä tätiä. Miehen perheeseen kuuluvat hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Myös lemmikit ovat osa perhettä, vaikkei ne ihmisiä olekaan.
Minulle on täysin ok, jos joku pitää ystäviään perheenään.
Jokainen kutsukoon perheenjäsenikseen niitä ihmisiä jotka tuntuvat perheeltä. En ymmärrä, miksi jonkun pitää vetää jokin ehdoton raja siihen mikä on ainoa oikea perhemuoto ja kaikki muut ovat sitten perheettömiä 🙄
Minä ja lapseni muodostamme perheen. Jos joku ihmettelee, niin sanon että me ollaankin tällainen hullunkurinen perhe:)
Elämässä voi joskus käydä niin ettei lapsi syystä tai toisesta voi olla yhteydessä tai edes tunne biologista isäänsä. Näin on meilläkin. Silti, kun meillä vietetään lapseni syntymäpäiviä, pöydän ympäriltä puuttuu joitakin biologisia sukulaisia. Yksikään tuoli pitkän pöytämme ympärillä ei kuitenkaan ole tyhjänä vaan jokaisella istuu joku meille ja lapselle tärkeä ja rakas ihminen.
Ap:n jankutus saa jo autistisia piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti kiinnostais ap:n motiivi näille pohdinnoille.
Motiivi on se, että kahdesti viime vuosien aikana olen ihmetellyt sanan "perhe" käyttöä: ensimmäisellä kerralla muutama vuosi sitten lapseton henkilö puhui perheestään (aloin miettiä, että mikä ihmeen "perhe"?) ja toisella kerralla viitattiin omaan perheeseeni, joka sai minut miettimään, että ketäköhän se henkilö tarkoittaakaan, kun minulla ei ole lainkaan parisuhdetta. Rehellinen vastaus tässä siis.
Ehkä helpointa olisi ollut vain kysyä tarkentava kysymys samoin tein. Nyt jäin pohtimaan asiaa.
T. Ap
Mutta siis ihan rehellisesti ymmärrätkö sen, että sinä et määrittele sitä, mikä jollekin toiselle on perhe? Siihen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ja rehellisesti: Ymmärrätkö miten monia loukkaat?
Olen itse perheetön, jos ajattelen tiukalla kriteeristöllä. Harmittaahan se kovasti ja haaveilen omasta perheestä. Mutta en ymmärrä, miksi mun harmitukseni muita harmittaisi.
T. Ap
Siis sinulla on lapsia, mutta et voi kutsua teidän yksikköänne perheeksi jostain jumalan syystä ja haaveilet perheestä? No nyt nyt.
Jos sinulla on perhe, se tarkoittaa että sinulla on aviopuoliso ja/tai lapsi/lapsia. Tai voi perhe tietysti tarkoittaa omia vanhempia ja sisaruksiakin ja mahdollisia äiti- ja isäpuolia.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni kukaan toinen ei voi määritellä jonkun toisen puolesta, mikä hänen perheensä on.
Minä olen kokenut, että mieheni ja minä muodostimme perheen, vaikka meillä ei ollutkaan lapsia. Nyt myös lapset kuuluvat perheeseemme. Minulle perhettä ovat myös vanhempani ja sisarukseni, sekä pari hyvin läheistä tätiä. Miehen perheeseen kuuluvat hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Myös lemmikit ovat osa perhettä, vaikkei ne ihmisiä olekaan.
Minulle on täysin ok, jos joku pitää ystäviään perheenään.
Jokainen kutsukoon perheenjäsenikseen niitä ihmisiä jotka tuntuvat perheeltä. En ymmärrä, miksi jonkun pitää vetää jokin ehdoton raja siihen mikä on ainoa oikea perhemuoto ja kaikki muut ovat sitten perheettömiä 🙄
No, on kaksi eri asiaa, ketkä "virallisesti" kuuluvat perheeseen, ja ketkä tuntuvat perheeltä. Tietenkään siinä ei ole mitään pahaa, jos esimerkiksi samaan moottoripyöräkerhoon kuuluvat ihmiset tuntuvat veljiltä. Vähän harhaanjohtavaa kuitenkin on, jos esittelee moottoripyöräkerhokaverin jollekin veljenään.
Mikä on tämä virallinen taho nyt sitten, joka haluaa tämän virallisen selvityksen, että ihmiset eivät itse saa tietää, keitä heidän perheeseensä kuuluu. Onko olemassa joku perheministeriö, jonne pitää raportoida että on mulla tässä nää lapset, mutta oikeasti olen perheetön?
Ei liene kovin vaikeata vaikka googlata perheen määritelmä, se ihan virallinen.
Jännä että esim. ap ei pidä omia lapsiaan perheenään?
Ja tietenkin lapseton pariskunta on perhe! Epävirallisesti perheeseen tietty voi sitten kuulua lauma lemmikeitä, tai vaikka kavereita tai kummitätejä.
En tiedä miten tästäkin jaksetaan vissiin kerran kuussa vängätä kun määritelmä on ihan yksiselitteinen.
Lapsilla on aina perhe (=vanhempansa ja mahdolliset sisaruksensa), mutta kumppanittomalla aikuisella ei välttämättä olekaan muuta kuin oma lapsuudenperheensä. Eli se käsite voi olla yksisuuntainenkin.