Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En haluaisi valmistua yliopistosta
21.12.2021 |
Pitäisi valmistua viimeistään alkusyksystä. Tuntuu, että sitten elämäni on ohi. Menin aikanaan lukioon vain siksi, että halusin venyttää työelämään menoa. Samasta syystä hain yliopistoon, ja olen opiskellut mahdollisimman pitkään. Mitään intohimoa alaani minulla ei ole, enkä usko, että tulen olemaan hyvä alani töissä. Rehellisesti sanoen olen sellainen ihminen, jolle sopisi jokin hyvin selkeä rutiinityö, kuten vaikka siivous. En kuitenkaan mennyt ammatikouluun, koska sitten olisi pitänyt aloittaa työt nopeasti. Nyt olen saanut melkein 10 vuotta venytettyä opiskeluilla elämääni. Olen toki tehnyt kesätöitä ja harjoitteluja, ja ne ovat olleet aivan kamalia. Työt itsessään on ollut kivoja, mutta en töiden lisäksi jaksa tehdä mitään muuta. Ajatellessani tulevaisuutta näen vain loppumattoman määrän pitkiä työpäiviä. Elämä on vain yksi pitkä työmaa.
Kommentit (35)
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samat fiilikset täälläkin… eli en tiiä mikä neuvoksi
Listaa ylös arvosi, kaiva sieltä joukosta se tärkein ja pyri toteuttamaan sitä työssä tai ainakin vapaalla. Työn sisältö olisi silloin se, että se tuo varat arvojen mukaiseen vapaa-ajan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Energiaa ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Olen masentunut, mutta tämä ei mielestäni selitä asiaa, sillä lääkitys on kunnossa. Luulen, että olen vaan laiska ihminen. Jo pelkät kotityöt vetävät minut ihan piippuun. Kateellisena seuraan miten muut jaksavat vaikka mitä, itselle on liikaa käydä samana päivänä kaupassa ja valmistaa ruokaa.
En vain ymmärrä, miten normaalit ihmiset jaksavat töitä ja lisäksi muuta elämää. Ei kai kaikilla voi olla aitoa intoa työhönsä ja töissä mukavaa?
AP
Tämmöinen pistää miettimään, että kannattaako koulutuksen olla ilmaista.
Eikö sulla ole kauheat opintolainat tosin niskassa jos 10 vuotta olet opiskellut?
Jotenkin säälittää ihmiset, jotka opiskelevat vain siksi kun pelkäävät elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Energiaa ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Olen masentunut, mutta tämä ei mielestäni selitä asiaa, sillä lääkitys on kunnossa. Luulen, että olen vaan laiska ihminen. Jo pelkät kotityöt vetävät minut ihan piippuun. Kateellisena seuraan miten muut jaksavat vaikka mitä, itselle on liikaa käydä samana päivänä kaupassa ja valmistaa ruokaa.
En vain ymmärrä, miten normaalit ihmiset jaksavat töitä ja lisäksi muuta elämää. Ei kai kaikilla voi olla aitoa intoa työhönsä ja töissä mukavaa?
AP
Kyllä on muutakin tai masennus ei ole kunnollisesti hoidossa, jos ei jaksa juuri mitään. Sinuna kävisin lääkärissä. Oletko terapiaa saanut missään vaiheessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Energiaa ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Olen masentunut, mutta tämä ei mielestäni selitä asiaa, sillä lääkitys on kunnossa. Luulen, että olen vaan laiska ihminen. Jo pelkät kotityöt vetävät minut ihan piippuun. Kateellisena seuraan miten muut jaksavat vaikka mitä, itselle on liikaa käydä samana päivänä kaupassa ja valmistaa ruokaa.
En vain ymmärrä, miten normaalit ihmiset jaksavat töitä ja lisäksi muuta elämää. Ei kai kaikilla voi olla aitoa intoa työhönsä ja töissä mukavaa?
AP
Jos et jaksa samana päivänä käydä kaupassa ja laittaa ruokaa, se ei ole ihan normaalia, eikä voi johtua pelkästä "laiskuudesta". Joku muukin sairaus voi olla masennuksen lisäksi, tai sitten masennuksesi ei ole hallinnassa, vaikka luulet.
Aika monella ei ole töissä mukavaa, monilla muilla taas on. Mutta kävisin sinuna puhumassa vielä lääkärissä ihan vakavissaan tuosta uupumuksesta. Käytä YTHS:ssää kun vielä pystyt...
sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin rakastin opiskelua, enkä oikein koskaan tiennyt mikä se oma alani olisi. Oikeasataan olisin halunnut kouluttajaksi ja nimenomaan aikuisia kouluttamaan, mutta esiintymispelon vuoksi en uskaltanut suuntautua. Nautin valtavasti ajasta, jolloin olin lasten kanssa kotona - iltaisin kävin kansalaisopistossa ja mies oli lasten kanssa - en toki joka ilta. Rakastan opiskelua vieläkin. Minun unelmatyöni löytyi pienestä yrityksestä assarina. Teen toimistotöitä, teknistä dokumentointia, myös siivoan konttorin kerran viikossa, kaikenlaista pientä hommaa, olen myös firman atk-tuki, vaikka työkavereita tosin on kaksi ja toinen osaa suurimman osan hommista hoitaa itsekin. Mutta asennan ohjelmat kahdelle ja neuvon sitä toista erilaisissa asioissa. Työ on helppoa ja leppoista, ei juurikaan asiakkaita ja saan olla konttorilla paljon yksin. Joskus on kiire piikkejä, mutta 80 % ajasta on tasaista tai leppoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras lääke on tietysti hommata sellainen työ, johon on intohimoa.
Ala vihervasemmistolaiseksi poliitikoksi. Siellä on etuna ettei koskaan valmistunutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämä on kyllä skeidaa. Tykkäsin opiskelusta ja olin hyvä, mutta proffan kanssa keskustelu jatko-opinnoista ja niiden tulospaineista sai ahdistumaan aivan liikaa.
Työelämä on täynnä pikkusieluja, mäkättäjiä, jankuttajia, tärkeilijöitä ja muita ärsyttäviä tyyppejä ainakin omalla alallani.
Kotiinkaan ei voi jäädä
pussikaljaa puistonpenkillä vaan
😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Energiaa ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Olen masentunut, mutta tämä ei mielestäni selitä asiaa, sillä lääkitys on kunnossa. Luulen, että olen vaan laiska ihminen. Jo pelkät kotityöt vetävät minut ihan piippuun. Kateellisena seuraan miten muut jaksavat vaikka mitä, itselle on liikaa käydä samana päivänä kaupassa ja valmistaa ruokaa.
En vain ymmärrä, miten normaalit ihmiset jaksavat töitä ja lisäksi muuta elämää. Ei kai kaikilla voi olla aitoa intoa työhönsä ja töissä mukavaa?
AP
Tarkistuta kilpirauhasarvosi, voi aiheuttaa myös masennusta selittämättömän väsymyksen lisäksi.
Millä rahalla pystyy opiskelemaan 10v putkeen?
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla pystyy opiskelemaan 10v putkeen?
Lasken 10v mukaan myös lukion, yliopistossa on mennyt n. 6 v.
Ap
Luota, että kyllä sä vielä paikkasi löydät. Olet jo sillä tiellä, kun saat paperit ulos. Sitten vaan vastailemaan työpaikkailmoituksiin tai jollekin työvoimatoimiston kurssille. Kyllä niistä kursseista hyötyä on varsinkin nuorille paikkaansa etsiville. Ainakin itselle ja mun tutuille on ollut. Vievät eteenpäin ja cv:seen saa täytettä. Siellä töissä voi olla yllättävänkin mukavaa...yllätys, yllätys. Se kun saa palkkaa kerran kuussa voittaa kyllä opiskelijaelämän mennen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Millä rahalla pystyy opiskelemaan 10v putkeen?
Tekemällä osa-aikatyötä ja elämällä minimalistin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy tekemään jotain ihan muuta. Musiikkia, tubetusta, kakkureseptejä? Elämässä on vaihtoehtoja. Voihan käydä niinkin (onnekkasti?), ettet saa oman alasi töitä.
Ja mikä vei energiasi, ja voitko saada sen jollain keinolla takaisin?
T. samasta syystä aikanaan yliopistoon mennyt
Energiaa ei oikeastaan koskaan ole ollutkaan. Olen masentunut, mutta tämä ei mielestäni selitä asiaa, sillä lääkitys on kunnossa. Luulen, että olen vaan laiska ihminen. Jo pelkät kotityöt vetävät minut ihan piippuun. Kateellisena seuraan miten muut jaksavat vaikka mitä, itselle on liikaa käydä samana päivänä kaupassa ja valmistaa ruokaa.
En vain ymmärrä, miten normaalit ihmiset jaksavat töitä ja lisäksi muuta elämää. Ei kai kaikilla voi olla aitoa intoa työhönsä ja töissä mukavaa?
AP
En usko että olet laiska. Ei laiskat päädy yliopistoon saati valmistu sieltä. Syy on jossain muualla. Ehkä sittenkin siinä masennuksessa? Lääke pitää ehkä oireet kurissa, mutta jotain puuttuu? Mitä se voisi olla? Mitä haluat, toivot, kaipaat? Mikä toisi ulos? Eipä silti, kyllä työ voi aika raskasta ollakin.
Alue: Aihe vapaa
Oletko jo tohtori tai professori? Vai pelkkä maisteri?