Onko 15-vuotias liian nuori
Seurustelemaan? Olen 15-vuotias tyttö, kohta 16 ja äitini on seurustelua vastaan. En tiedä, miksi hän tekee asiasta itselleen niin vaikean. En uskaltaisi kertoa äidilleni seurustelusta, koska äitini suhtautuu poikiin jostain syystä epäilevästi. Olen ihan tosissani miettinyt, että onko hän jotenkin sukupuolirasisti, koska ei voi pitää normaalina sitäkään, että on "kaveripoikia." Siis kavereita, jotka on poikia.
Jos saan viestiä, hän saattaa kysyä: "Etkai pojille viestittele?"
Mitä sitten, jos kaveri laittaa viestiä?? Onneksi olen hetero, sillä hän ei hyväksyisi varmaan sitäkään, jos sanoisin olevani homo tai bi.
Nyt en siis seurustele, mutta on ollut tilaisuus siihen, mutta torjuin sen ihan äitini vuoksi. Jouduin kieltämään tunteeni. Olemme onneksi hyviä kavereita edelleen, mutta olisin tämän takia saattanut menettää hyvän kaverin. Eikä olisi siihen edes varaa, sillä kavereita minulla ei ole paljoa.
Minulle on laitettu hirveästi rajoituksia, jotka puuttuvat kavereilta. En saa hengata kavereiden kanssa esim. kaupungilla vaan pitää olla kaverin luona tai meillä. En saa olla mauton kyydissä, koska pelko siitä, että kaveri ajaa rekkaa päin on niin suuri. Jos olen jossakin, äiti soittaa hysteerisenä tunnin välein, että olen hengissä ja turvassa. Jos en kerkee vastaamaan tai kuule soittoa, tulee viestispämmi puhelimeen ja kun soitan, hän ragee kuinka huolissaan on joutunut olemaan ja kuinka hän on luullut, että makaan ojassa raiskattuna.
Tämä on todella kiusallista ja noloa. Olen sanonut monta kertaa asiasta, mutta hän vetoo aina siihen kuinka kaikki on mahdollista ja pitää saarnan kaikista raiskaustapahtumista ja omasta nuoruudestaan.
En ole tyhmä. Ei tulisi mieleenkään hypätä vieraiden kyytiin, juoda tai polttaa, vastaanottaa tuntemattomilta mitään tai kulkea yksin öisin kävellen.
Äitini luottaa minuun, mutta ei maailmaan eikä kavereihin tai niihin varsinkaan, joita ei ole nähnyt. En kuitenkaan pyöri sellaisten kanssa, jotka vain kännäävät ja panevat puskissa. Niitä täälläpäin ei edes ole kuin muutama yksilö. Suurin osa on ns. fiksuja. Täällä kunnioitetaan kaverisuhteita eli ketään ei jätetä yksin mihinkään tai kadulle makaamaan. Täällä ei röökiä polttavat painosta tai pakota muita mihinkään, voivat tarjota, mutta siihen se jää. Jos kieltäytyy, se on ok heille ja kaikki on kavereita keskenään riippumatta siitä poltatko/juotko vai et.
Äiti ei ymmärrä, että tilanne voi olla tämä. Hän väittää, että kaikki nuoret ovat vastuuttomia ja jättävät yksin. Ei ennen kuulemma niin tehty, mutta nykyään kyllä.
Kumpihan tässä nyt kaverini tuntee ja sen mallin miten nuoret nykyään käyttäytyvät? Minä vai lähes 50-vuotias äitini?
Kunhan nyt avauduin, koska ahdistaa.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:18"]On se minusta vähän liian nuori jos suoraan sanon, mutta riippuu toki myös osapuolten henkisestä kypsyydestä. Äitisi käytös on kyllä hysteeristä. Hyvä, että hän välittää sinusta, mutta jotain rajaa. Onko teillä hyvät keskusteluvälit? Vaikuttaa siltä, kuin hän pelkäisi sinun salaavan häneltä asioita. Kaikkea ei tietenkään tarvitsekaan kertoa, mutta häntä voisi rauhoittaa, jos voisit asiallisesti kertoa pääpiirteittäin missä mennään.
[/quote]
Kerronkin, niin paljon kuin uskallan mutta tää on aika tabu juttu
Aika sairaat säännöt sulla, vähän hankala tilanne :s itse varmaan seurustelisin ja tekisin noita muitakin normaaleja, mutta sulta kiellettyjä juttuja äidiltäni salaa, tai kertoisin tekeväni niitä ja hän saisi luvan kestää. Eihän ketään voi kasvattaa tynnyrissä, eikä noi sun vaatimukset todellakaan mitään kohtuuttomia ole. Kysy äidiltäsi, minkä takia hän kokee tarpeelliseksi rajoittaa elämääsi niin paljon, ja onko hänellä esimerkiksi traumaattista kokemusta jonkun menettämisestä, mikä saattaisi selittää kontrolloinnin halua. N19
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:19"]Aika sairaat säännöt sulla, vähän hankala tilanne :s itse varmaan seurustelisin ja tekisin noita muitakin normaaleja, mutta sulta kiellettyjä juttuja äidiltäni salaa, tai kertoisin tekeväni niitä ja hän saisi luvan kestää. Eihän ketään voi kasvattaa tynnyrissä, eikä noi sun vaatimukset todellakaan mitään kohtuuttomia ole. Kysy äidiltäsi, minkä takia hän kokee tarpeelliseksi rajoittaa elämääsi niin paljon, ja onko hänellä esimerkiksi traumaattista kokemusta jonkun menettämisestä, mikä saattaisi selittää kontrolloinnin halua. N19
[/quote]
Olen yrittänyt ja syy on aina se että kaikki on mahdollista. Jos teen noita juttuja, hän pistää arestiin ja katkaisee minulta loputkin yhteydet kavereihin ottamalla esim puhelimen pois.
Et todellakaan ole liian nuori. Tuossa iässä on jo hyvä rueta "harjoittelemaan".. Itse rupesin seurustemaan 15vuotiaana ja olin saman pojan kanssa 3vuotta :) n19
Ihan typerästi toi sun äiti käyttäytyy
Onko sinulla isää kuvioissa? Enoa? Setää? Vanhempaa isoveljeä?
En jaksanut lukea mutta hei, sä oot 15. Sä ehdit tehdä ihan kaiken minkä haluat. Jos halut seurustella niin anna mennä.
Se on ihan universaali-ilmiö, että tuossa iässä rupeaa pojat kiinnostamaan ja poikia työtöt. Ylihysteerinen suhtautuminen täysin normaaliin ja luonnolliseen asiaan ei ole tervettä.
Minä aloin seurustelemaan 13-vuotiaana ja vaikka äiti oli sitä vastaan pidin pintani ja ollaan yhä 5v jälkeen yhdessä poikaystävän kanssa, vuosi asuttu yhdessä :)
Mun äiti btw takavarikoi mun puhelimen, vaihtoi mun numeron salaiseksi, kielti kaiken yhteyden pidon, laittoi mut kotiarestiin yms, vaikka poika oli ihan kunnollinen. Äiti ei vaan tykännyt, että aloin seurustelemaan niin nuorena, mutta on sitten myöhemmin pyytänyt anteeksi, koska poikaystävä on todistanut olevansa kunnollinen yms.
Jos sinä joskus törmäät johonkin kivaan poikaan na tahdot seurustella, niin siitä vain :)
N18
Varmaan äidilläsi on ollut poikaystävä iässäsi ja sen takia hän on noin hysteerinen. Itse löysin nykyisen mieheni 16-vuotiaana ja menimme melko pian kihloihinkin. Olen nyt 24 ja mies täytti juuri 26.
Ei 15v ole liian nuori. Varsinkin kun monet ovat siinä iässä jo kypsempiä psyykkisellä tasolla. Ensimmäinen suhteeni alkoi kun olin 14v ja kesti toisiksi pisimpään kaikista parisuhteistani tähän asti. Olen nyt hieman päälle 20v.
Kysyin sitä isää tai muuta, että olisiko jotain henkilöä joka voisi puhua järkeä äidillesi. Äitisi on aivan liian rajoittava ja hysteerinen. Sanon tämän ihan aikuisena naisena, en parikymppisenä.
Mulla on 15v poika ja olen hänestä hysteerisen huolissani lähes aina kun hän hengailee kavereiden kanssa kylillä. Ihan niinkuin sinunkin äitisi on sinusta ap. En kyllä kieltäisi seurustelua. Mutta tiedostan itsekin oman liiotteluni, en vaan voi sille mitään.
Mulla itselläni on nuoruus ollut huomattavasti vapaampi. Minun menojani ei seurattu mutta onneksi osasin olle ns kiltti tyttö. Ehkä siksi juuri olen ylisuojeleva rakkaalle esikoiselleni. Ei tämä ole niin rentoa kuin vauva-aika ;)
Äiti viidelle 36v
Rajat on rakkautta!
Mutsis on ylisuojeleva. Itselläni on vähän samaa, mutta en sentään ole noin natsi. Meillä on auttanut keskustelumme, minuun.
Tyttäreni on ilmeisesti samana vuonna syntynyt kuin sinä(-99), ja annan hänen kyllä seurustella. Siitä kilahdin, kun kuulin aloittaneen seksielämän. Mutta sekin on pakko hyväksyä. Samoin päästän hänet festareille, poikakaverille yöksi, ja minusta on kiva että hän tulee poikien kanssa niin hyvin toimeen, että ovat monen kanssa ystäviä.
Sun äitis vaan rakastaa sinua niin paljon, että pelkää todella paljon puolestasi. Itse iltaisin saattelen bussipysäkkimatkoja, varoittelen jatkuvasti, että on varovainen, ja mitä kautta ei saa kulkea jne. Olen todella rasittava, mutta en voi sille mitään. Nyt olen pikkaisen enemmän pidentänyt liekaa, vaikka päässä käy isompi myllerrys maailman vaarallisuudesta jne.
17 lisää vielä, että se on se menetyksen pelko, mikä meitä vaivaa. Voi kun tajuaisit, miten se meitä äitejäkin ahdistaa.
Ei ole. 15-vuotias on sopiva jo taaperoikäisen äidiksi ja avovaimoksi :)
t. P. Hänninen
Mikähän siinä seurustelussa on ettei sitä voi "harjoitella" myöhemminkin.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 17:14"]
Ei ole. 15-vuotias on sopiva jo taaperoikäisen äidiksi ja avovaimoksi :)
t. P. Hänninen
[/quote]Piti tämäkin ketju tulla taas trollamaan tätä iänikuista juttua. Jos sinulle on joku uutinen, että 15v rupeavat kiinnostumaan toisistaan, niin en tiedä missä helvetin kuplassa olet elämäsi elänyt. Ainakin kun minä olin nuori, niin se oli täysin normaalia, että tuossa iässä ruvettiin niitä ensimmäisiä seurustelusuhteita solmimaan. Nykyään yritetään tehdä ihmisten normaalista kehityksestä jotain likaista ja perverssiä.
On se minusta vähän liian nuori jos suoraan sanon, mutta riippuu toki myös osapuolten henkisestä kypsyydestä. Äitisi käytös on kyllä hysteeristä. Hyvä, että hän välittää sinusta, mutta jotain rajaa. Onko teillä hyvät keskusteluvälit? Vaikuttaa siltä, kuin hän pelkäisi sinun salaavan häneltä asioita. Kaikkea ei tietenkään tarvitsekaan kertoa, mutta häntä voisi rauhoittaa, jos voisit asiallisesti kertoa pääpiirteittäin missä mennään.